Tämän tuloksen saimme nyt toista kertaa toteutetussa työyhteisön kehittämiskyselyssä. Vain noin yksi prosentti vastaajista oli täysin toista mieltä.
Xamk on uusi organisaatio, joka syntyi vuoden 2017 alussa Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen fuusiossa. Monet yhteiset käytännöt ja toimintatavat ovat vielä kovin uusia, ja tämä toki näkyy myös kyselyn vastauksissa.
Mikä erottaa parhaat hyvistä?
Näistä kyselytuloksista olemme jo ehtineet keskustella mm. johtoryhmässä, osakeyhtiön hallituksessa ja johdon katselmuksissa. Itse ryhdyin käymiemme keskustelujen jälkeen pohtimaan, että mistä ne hyvät työpaikat oikein on tehty.
Great Place to Work®Finland tutkii vuosittain noin 150 organisaatiota ja etsii Suomen parhaita työpaikkoja. Susan Strömsholm pohtii blogissaan sitä, mikä erottaa parhaat hyvistä. Hän toteaa, että viimeaikaisessa työelämäkeskustelussa on perustellusti vallalla käsitys siitä, että vuorovaikutus on tärkein älykkään ongelmanratkaisun eli työnteon mekanismi.
Toki eri organisaatiolla on oman kulttuurinsa kanssa hyvin erilaisia haasteita. Jotkut miettivät, miten kirkastaa yhteistä suuntaa – toiset, miten mahdollistaa kaikille itseohjautuvuus ja oman työnsä kehittäminen.
Oli ongelma sitten mikä tahansa, vastausresepti yrityskulttuurin ja työntekijäkokemuksen kehittämiseen johto- ja esimiestehtävissä toimiville on yleensä yllättävän yksinkertainen: mitä sitten teetkin, kysy, kuuntele, kiitä ja pyydä jatkuvaa palautetta. Työpaikka kehittyy parhaiten yhdessä oppimalla. Great Place to Work (Luettu 15.3.2018)
Xamkissa työ on sopivan itsenäistä, monipuolista ja vaativaa
Työyhteisön kehittämiskyselyn tulosten perusteella xamkilaiset ovat hyvin sitoutuneita työhönsä, sen tavoitteisiin ja kehittämiseen.
Väitteen ’Olen sitoutunut työyksikköni yhteisiin tavoitteisiin” keskiarvo asteikolla 1–5 on kyselyn korkeimpia (4,45).
Kyselyn toiseksi korkein keskiarvo (4,49) on väitteellä ’Työni on sopivan itsenäistä’. Myös väitteet työn monipuolisuudesta ja vaativuudesta saavat korkeat keskiarvot.
Alhaisimmat keskiarvot puolestaan liittyivät tiedonkulkuun. Väitteen ’Saan työssäni tarvitsemani tiedot käyttööni ajoissa.’ keskiarvo (3,59) oli kyselyn alhaisin, vaikka ei kovin huono sekään ollut.
Työssä jaksaminen on kyselyn mukaan jonkin verran parantunut edelliseen vuoteen verrattuna, ja erittäin huonosti työssään jaksavien määrä on selkeästi pienempi. En kuitenkaan missään tapauksessa halua vähätellä tätä ongelmaa ja olenkin sitä mieltä, että kaikkien esimiesten on syytä jatkuvasti kiinnittää erityistä huomiota työssä jaksamisen tukemiseen.
Kysy, kuuntele, kiitä ja pyydä jatkuvaa palautetta
Lopuksi siteeraan vielä yllä mainittua blogikirjoitusta. Myös Xamkin organisaatio- ja laatukulttuurin sekä työntekijäkokemusten kehittämisen resepti on yksikertaisimmillaan “kysy, kuuntele, kiitä ja pyydä jatkuvaa palautetta” – tällä tavalla päästään pitkälle. Yhdessä kehittäen.
Laatukulttuurilla me Xamkissa tarkoitamme sellaista toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen ilmapiiriä, jossa aktiivisesti ja määrätietoisesti tunnistetaan vahvuuksia ja kehittämiskohteita – ja mikä tärkeintä – näiden perusteella käynnistetään, toteutetaan ja seurataan toiminnan ja laadun kehittämistoimia.
Ja laadukas menestyy, kuten laatusloganimmekin toteaa.