Pajat järjestettiin touko-kesäkuun aikana kolmesti viikossa, kuusi tuntia päivässä. Nuoret osallistuivat pajojen suunnitteluun jo alkuvaiheessa, osana käyttäjälähtöistä toimintasuunnitelmaa ja tuottivat käytännöllisiä sekä laajasti hyödynnettäviä ideoita, joiden avulla pajatoimintaa voitiin ohjata nuorten toivomaan suuntaan.
Pelillisyyden pajat ovat osa Matti – Miesten matkat työhön –hanketta (ESR 2016–2018), jonka päätavoitteena on ehkäistä ylisukupolvista syrjäytymistä sekä tuottaa ohjausmalleja nuorten työpajatoimintaa varten. Malleja voidaan hyödyntää kansallisella tasolla.
Hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK ja Metropolia ammattikorkeakoulu.
Nuorten hyvinvointia lisäämässä
Pitkittynyt tai toistuva työttömyys johtaa usein kasautuviin ongelmiin ja heikkenevään elämänhallintaan (THL 2016). Pitkittyneen työttömyyden tiedetään voivan olevan uhka psyykkiselle terveydelle ja aiheuttavan mm. mielialan laskua ja jännittyneisyyden lisääntymistä. Työ on yksilön kannalta parhain keino estää syrjäytymistä. (Helenius 2014, 12–18.)
Pelillisyyden pajojen tarkoituksena oli auttaa työttömiä nuoria miehiä löytämään omia vahvuuksiaan, joista olisi apua kouluttautumisessa ja työllistymisessä. Toiminnan toivottiin lisäävän elämänhallintaa ja sitä kautta psyykkistä hyvinvointia.
LIFECRAFT – pelialustana elämä
Yhtenä toimintamallina pelillisyyden pajoilla hyödynnettiin työnimellä Lifecraft kulkevaa osallistavan työpajatoiminnan mallia, jonka tavoitteena on sitouttaa nuori pajatoimintaan heti alkuvaiheessa tarjoamalla mahdollisuus vaikuttaa pelillisyyden pajojen sisältöön sekä toimintaympäristöön.
Lifecraftauksen perusajatus on luoda fyysinen tila käyttäjän ehdoilla ja tuoda pelimaailmasta tuttu kehitysrakenne sekä palkitsemismekanismi elävään maailmaan.
Käyttäjä, tässä tapauksessa pelillisyyden pajoille osallistuva nuori, pääsee vaikuttamaan mielipiteillään ja osallisuudellaan mm. fyysisen tilan kalusteiden määrään, laatuun sekä sijoitteluun työtilassa. Työtilasta luodaan näin käyttäjänsä näköinen toimintaympäristö. Nuoren kuuleminen sekä huomioon ottaminen vahvistaa luottamusta työpajaohjaajia kohtaan ja motivoi nuorta osallistumaan pajatoimintaan.
Palveluntarjoajan näkökulmasta nuorten osallistaminen kehittää pajatoimintaa, luo sisältöä pajoille, sekä antaa välitöntä palautetta käytäntöjen toimivuudesta.
Ensimmäinen leveli
Ennen varsinaisten pajojen alkua vietimme workshop-päivän pelillisyyden pajoille osallistuvien nuorten kanssa Parikilla, jossa tutustuimme tulevien pajojen työskentelytilaan, valitsimme kalusteita tilaa varten ja ennen kaikkea tutustuimme toisiimme.
Tutustuminen nuoriin ennen varsinaisten pajojen alkua toimi hyvänä ”jäänmurtajana” ja ensikohtaamisen jännitys saatiin minimoitua nuorten hypätessä mukaan omaan tahtiin kierrellessämme Parikin Ekomaassa, kalusteita ja tarvikkeita haalien.
Workshop-tutustumispäivän ansiosta nuoret tutustuivat tuleviin pajatovereihin ja osaan pajojen ohjaajista jo ennen varsinaista pajojen alkua sekä saivat tietoa pajojen sisällöstä ja aikataulusta. Pajoille osallistuminen oli täysin vapaaehtoista, ja kukin nuori pystyi tekemään päätöksen varsinaisille pelillisyyden pajoille osallistumisesta jo ennen ensimmäistä pajakertaa.
Lifecraftin yhtenä osana käytännön toimia on käyttäjän huomioon ottaminen ja osallistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa herättäen kiinnostusta sekä stimuloiden motivaatiota työpajatoimintaa kohtaan. Workshop-päivä toimi eräänlaisena prologina pelillisyyden pajoille, pelitermein kyseessä on ensimmäinen leveli.
Pajat käyntiin
Ensimmäinen paja toteutui 2. toukokuuta rakentavissa tunnelmissa. Nuoret pohtivat yhdessä kalusteiden sijoittelua sekä valitsivat itselleen työtuolit ja tietokoneet. Oli mukavaa huomata yhteistyön luonnistuvan jo alkumetreillä nuorten auttaessa toisiaan koneiden kasauksessa. Koneet käyntiin ja kohti tulevaa – tämä oli pelin henki.
Ensimmäisenä päivänä pyysimme nuoria kertomaan toiveita pajoilla opetettavista peli- sekä graafisen suunnittelun ohjelmista, joita nuoret halusivat oppia käyttämään. Kyseisiä ohjelmia tultaisiin hyödyntämään jatkossa pelillisyyden pajoilla kehiteltäessä pajatoimintaan liittyviin yritystoimeksiantoihin ratkaisuja.
Uusia taitoja ja sosiaalista kanssakäymistä
Ihmisen on tärkeää saada tuntea itsensä toimijaksi, jotta hän kokee itsensä arvokkaaksi ja hyödylliseksi yhteiskunnan jäseneksi (Björklund & Hallamaa 2013, 169). Pelillisyyden pajoissa toiminta suunniteltiin tätä ajatusta mukaillen. Nuoret pääsivät alusta alkaen kokemaan itsensä toimijoiksi ja vaikuttamaan pajan sisältöön. He pääsivät rakentamaan tilaa haluamallaan tavalla ja kertomaan, mitä tietokoneohjelmia he halusivat lähteä pajassa opettelemaan.
Pajojen yhtenä teemana on myös yritystoimeksiantojen ratkaisujen suunnittelu ja toteutus. Pajoilla toteutettiin neljä yritystoimeksiantoa;
- pelillisen sisällön tuottaminen Kouvolan Lakulle
- ideointi Parik-säätiön digisisällönkehittämiseksi
- Parikin Ekomaa myymälän toiminnan kehittämiseksi sekä
- Hamina 1810 -työnhakupelin ideointi.
Hamina 1810 -työnhakupelin ideoinnin tiimoilta kävimme tutustumassa nuorten kanssa Haminan linnoitukseen.
Yritysten toimeksiantojen kautta osallistujat pääsivät tekemään luovaa ajatustyötä ja opettelemaan uusia taitoja. Toimeksiantojen toteutuksessa hyödynnettiin eri tietokoneohjelmia, joiden hallinta vaati harjoittelua yritysten ja erehdysten kautta.
Työskentely antoi mahdollisuuden harjoittaa ongelmanratkaisua sekä epävarmuuden sietoa. Onnistumiset ohjelmien käytössä palkitsivat nuoria itsessään ja samalla se motivoi jatkamaan. Ryhmässä toimimisen kautta harjaantuivat ryhmätyötaidot ja vastuunkanto omasta panoksesta yhteisen tavoitteen hyväksi.
Sosiaalisten suhteiden ja niiden kautta saatavan tuen on jo pitkään tiedetty olevan yhteydessä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Tuki voi olla luonteeltaan monenlaista esimerkiksi henkistä tukea, käytännön apua, arvonantoa tai tietoa. Sosiaalinen tuki vaikuttaa tunteisiin ja mielialaan. (Martelin, Hyyppä, Joutsenniemi & Nieminen 2009.)
Pelillisyyden pajoissa sosiaalisia taitoja pääsi harjoittelemaan samanhenkisten ihmisten kanssa. Sosiaalista kanssakäymistä tapahtui ideoiden suunnittelun lomassa ja yhdessä tekemisen kautta. Jokainen nuori sai osallistua vapaamuotoiseen keskusteluun omien voimavarojensa mukaan.
Ruokailutauot tarjosivat mahdollisuuden vapaampaan tutustumiseen tai toisaalta hengähdystauon ja omaa aikaa niille osallistujille, jotka kokivat sosiaaliset tilanteet haastaviksi. Ohjaajat olivat läsnä tukemassa ja auttamassa nuoria koko prosessin ajan.
Kohtaamispaikoilla mahdollisuus löytää kavereita
Pelillisyyden pajojen yksi hienoimmista puolista oli se, että siellä nuoret pääsivät viettämään aikaa ikäistensä seurassa, joiden elämäntilanne oli hyvin samankaltainen kuin heidän omansa. Sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä Me-säätiön kanssa toteutti kehittämisprosessin (2017), jossa kerättiin tietoa nuorilta psykososiaalisten palveluiden kehittämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Raportista käy ilmi, että yksinäisten nuorten joukko on kasvamassa ja sosiaalisten suhteiden luominen ei ole helppoa.
Tämän vuoksi pelillisyyden pajojen kaltaiset kohtaamispaikat ovat hieno mahdollisuus nuorille löytää kavereita ja saada vertaistukea omaan elämäntilanteeseensa.
Pajojen loppupuolella tutkiskeltiin opintovaihtoehtoja sekä käytiin nuorten kanssa henkilökohtaista keskustelua jatkopolkumahdollisuuksista. Pelillisyyden pajat tarjosivat virikkeitä, onnistumisia ja oivan ponnahduslaudan tuleviin koitoksiin.
Jokaisen voimavarojen ja käytännön taitojen kehittymistä, sekä työ- ja opiskelumotivaatiota mitattiin Parik-säätiön soveltamalla Sovari-kyselylomakkeella. Kyselyssä kartoitettiin mm. nuoren motivaatiota hakeutua jatkokoulutukseen tai työelämään, ennen ja jälkeen pajajakson, josta ilmenee lievää motivaation nousua usean nuoren kohdalla.
Kyselyn tuloksista ilmenee myös kehittymistä sosiaalisissa sekä käytännön taidoissa ja nuoret kokivat saaneen tietoa työ- sekä koulutusmahdollisuuksista pelillisyyden pajojen aikana enemmän aiempaan työpajatoimintaan verraten.
Pajojen loputtua tiivis ryhmäytyminen sekä pajoilla luodut kaveruussuhteet jäivät elämään verkon puolella Discord- viestinpalvelun kautta, jossa nuoret kommunikoivat toistensa kanssa sekä järjestävät yhteisiä pelihetkiä. Pajat ovat siis ohi, mutta positiivinen henki ja yhdessä tekeminen jatkuu.