Onko asteilla ja pisteillä väliä? (vol. 2)

Maakunnan elinkeinoelämän tukeminen osaavan työvoiman näkökulmasta toteutuu mm. täydennyskoulutuksena. Yrityksen näkökulmasta tarve henkilöstön osaamisen kehittämiseen voi syntyä monesta syystä, kuten esimerkiksi muutoksista yrityksen toimintaympäristössä, toimialalla ja työskentelytavoissa. Digitalisaatio on laajasti tunnistettu edellä mainittuihin vaikuttava tekijä vaikuttaen myös yrityksen henkilöstön osaamistarpeisiin. Tulevina vuosina työn murroksen suurimmat vaikutukset näkyvät työpaikoilla ja työyhteisöissä, kun työn sisällöt, toimintatavat ja niiden edellyttämä osaaminen vähitellen uudistuvat kaikilla aloilla.

Tutkinto takaa osaamisen?

Yrityksen osaamisen pohjaksi muodostuu onnistunut rekrytointi, jolloin hakuprosessissa on ilmaistava vaikkapa millaista tutkintoa tai pohjakoulutusta työhön valittavalta odotetaan muun osaamisen ohella. Kelpoisuutta määrittävät tutkinnot ovat relevantteja useissa julkisen sektorin tehtävissä, mutta jatkuvasti muuntuvan työelämän kelpoisuuden määrittelyn pohjaksi niistä ei aina ole.

Yhden tutkinnon taustalla olevan koulutusalan opetus ei välttämättä täytä kaikkea työtehtävässä tarvittavaa osaamistarvetta. Moniosaaminen on useissa yrityksissä haluttu taito. Perustehtävän, mikä se sitten onkaan, lisäksi olisi hyvä osata esimerkiksi yritysviestintää, markkinointia ja myymistä. Suomalaisen koulutusjärjestelmän rakenteessa toisen asteen ja korkea-asteen tutkinnot johtavat erityyppisiin työtehtäviin. Tutkinnoista puhuttaessa nostetaan esiin valmiudet, joita ne tuottavat. Valmius voi tarkoittaa työssä tarvittavia taitoja, mutta sillä voidaan myös viitata käytettävissä olevaan potentiaaliin. Taidot on mahdollista ottaa käyttöön arkityössä, mutta potentiaalin näyttämistä saattaa joutua odottamaan jonkin aikaan. Osaamisen potentiaali tulee näkyviin haasteellisissa, uusissa ja asiantuntijuutta kehittävissä tilanteissa. Työelämän näkökulmasta tuo välittömästi käytössä oleva osaaminen ja taidot ovat hyvä juttu, mutta voidaan myös epäillä, onko tarjolla oleva potentiaali oikeasti olemassa. Voiko työnantaja luottaa potentiaalin kehittymiseen tarvittaessa?

Elinkeinoelämän ja yritysten nykyisen ja tulevaisuuden osaamisen tarpeet ovat paljon muutakin kuin formaalin koulutuksen tuottama osaaminen. Liiketaloudellisesti katsoen työntekijän osaamisen kehittäminen on hyvä investointi työantajalle, jos se lisää toimintamahdollisuuksia, kasvua ja tulosta. Osaaminen voidaan hankkia miltä koulutusasteelta hyvänsä. Kun puhutaan opintojen laajuudesta, puhutaan opintopisteistä ja siitä, kuinka monta tuntia opiskelija työskentelee pisteen eteen. Pisteillä ei liene väliä, kunhan osaaminen saadaan yrityksen käyttöön.

Tutkintojen lisäksi ketterää täydennyskoulutusta

Korkeakoulut ovat muutoksen kourissa. Parhaillaan rakennetaan korkeakoulujen visiota vuodelle 2030 ja yhtenä kehittämisen teemana on se, miten korkeakoulut voivat toimia avoimesti vahvana toimijana jatkuvan elinikäisen oppimisen mahdollistajina (OKM 2018). Tutkintojen rinnalla korkeakoulujen merkitys tulee vahvistumaan tulevaisuudessa myös toivottavasti elinkeinoelämän jatkuvassa osaamisen kehittämisessä. Täydennyskoulutus on kiivaasti kilpailtu ala, jota pitää korkeakoulussa kehittää asiakaslähtöisesti, jopa unohtaen asteet ja pisteet.

KYMIEXACT-täsmäosaamista Kymenlaaksoon –hankkeessa luodaan verkostomaista toimintamallia, jossa täydennyskoulutusta tarjotaan eri asteilla ja eri pituisesti. Toimintamallin tulee toimia niin, että koulutusta hakeva yritys voi löytää helposti osaamisen tarpeeseen sopivia koulutuskokonaisuuksia.