Mikko Kotola tutki resilienssiä Terveyden edistämisen YAMK-tutkintonsa opinnäytetyössä. Laadullisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää resilienssin merkitystä työhyvinvoinnin kannalta ja löytää keinoja resilienssin lisäämiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin Time2grow-hankkeessa, jonka tarkoituksena on löytää keinoja ehkäisemään burnoutia pienissä suomalaisissa hoiva-alan yrityksissä. Tämä artikkeli on osa Kotolan opinnäyteyön kypsyysnäytettä.
Terveydenhuollon henkilöstön jaksaminen kovilla
Terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat työssään haastavia tilanteita, jotka altistavat stressille, jännittyneisyydelle ja jopa burnoutille. Tämän vuoksi terveydenhuollon parissa työskentelevän olisi hyvä harjoitella resilienssitaitoja selviytyäkseen työelämän ja vapaa-ajan tuomien haasteiden välillä.
Resilienssi on yksilön sisäinen kyky palautua mahdollisimman nopeasti ennalleen haastavasta, stressaavasta tai ahdistavasta tilanteesta sekä säilyttää omattu toimintakyky. Yksilötasolla keskiössä ovat yksilölliset ominaisuudet, kuten hyvä itsetuntemus, sopeutumiskyky, toiveikkuus, elämänhallinta sekä vaikeuksien kohtaaminen huumorin avulla. Ulkoiset tekijät, kuten sosiaaliset suhteet, perhe-elämä, asunympäristö, yhteisöt ja organisaatiot vaikuttavat yksilön resilienssiin sitä tukien. (Linde-Leimer & Wenzel 2014).
On esitetty, että hoitajat, jotka pystyvät lisäämään resilienssiä, ovat luonnostaan energisempiä, motivoituneempia työhönsä ja kykenevät ottamaan vastuuta laaja-alaisemmin. Työyksiköllä tai -ryhmällä on oltava hyvä stressinsieto- ja ongelmanratkaisukyky mahdollisten vastoinkäymisten sattuessa.
Opinnäytetyön toteutus simulaatio-opetuksen havainnointina
Aineisto opinnäytetyöhön kerättiin Time2grow-hankkeen järjestämistä simulaatiotyöpajoista ja siellä käytävistä debriefing-tilanteista. Simulaation avulla toteutettiin erilaisia tilanteita, joissa hoitohenkilökunnan jaksaminen on kovilla ja stressitaso nousee. Aineisto nauhoitettiin ja analysoitiin sisällön analyysillä. (Kuva simulaatiotilasta)
Aineiston perusteella pyrittiin selvittämään resilienssiä lisääviä sekä sitä suojaavia tekijöitä burnoutin ehkäisemiseksi. Tämän opinnäyteyön perusteella näitä tekijöitä olivat hyvä ja toimiva työyhteisö, ammattitaito, henkinen hyvinvointi ja sopeutumiskyky. Debriefing-tilanteissa toistui selkeästi se, että yksilö sietää kiireen ja haastavat työtehtävät paremmin sekä resilienssi on parempi, jos yksilön tukena on toimiva työyhteisö. Tärkeänä osana toimivaa työyhteisöä tulivat esiin etenkin työtovereiden keskinäiset ”henkilökemiat.” Kun kaikki tekevät oman osuutensa moitteettomasti ja hankalat asiat ja tilanteet voidaan jakaa työtovereiden kanssa, työn kuormittavuus koetaan vähäisemmäksi. Myös esimiehen kannustava asenne ja työhyvinvoinnista huolehtiminen parantaa resilienssiä. Haasteena lienee näiden teemojen vahvistaminen työyksikössä osana hoitajan arkea muuttuvien työelämän vaatimusten tapahtuessa.
Organisaatioiden omakohtainen selvitys toiminnastaan on avainasemassa ongelmakohtiin puututtaessa. Palaverit ja niiden avoimuuden lisääminen ovat yksi keino lisätä tiedonkulkua yksiköissä, jolloin koettu epätietoisuus ja stressi vähenevät. Työhyvinvointitaitoja voidaan opetella myös organisaation omissa koulutuksissa tai esimerkiksi työhyvinvointi-iltapäivissä. Henkistä hyvinvointia voi harjoittaa esimerkiksi tutkimuksissa esiintyvällä mindfullnessilla, ja sen tuominen työyhteisöön voi toimia yhtenä keinona vähentäen yksilön työssä kokemaa stressiä parantaen henkistä hyvinvointia.
Sekä opiskelijat että opetushenkilöstö joutuvat ”venymään” henkisesti raskaisiin suorituksiin saavuttaakseen tavoitteensa. Jotta voisimme olla avoimia uudelle, on jokaisen kiinnitettävä huomiota omaan resilienssiinsä. Miten juuri sinä voit kasvattaa omaasi?
Lähteet
- Health Insight. 2017. Resilience in nursing.
- Lavretsky, H. 2014. Resilience and Aging: Research and Practice. Johns Hopkins University Press. E-kirja.
- Linde-Leimer, K. & Wenzel, T. 2014. Resilience – a key skill for education and job project partners, 2014. Guidelines.
- Gillespie, B., Chaboyer, W., Wallis, M. & Grimbeek, P. 2007. Resilience in the operating room: developing and testing of a resilience model. Journal of Ad-vanced Nursing 4, 427–438.
- Grafton, E., Gillespie, B. & Henderson, S. 2010. Resilience: The Power Within. Oncology Nursing Forum Vol. 6, 698-705.
- Guo, Y., Luo Y., Lam, L., Cross, W., Plummer, V. & Zhang, J. 2017. Burnout and its association with resilience in nurses: a cross-sectional study. Journal of clinical nursing 27, 441-449.
- Hart, P., Brannan, J. & De Chesnay, M. 2014. Resilience in nurses: an inte-grative review. Journal of Nursing Management 22, 720 – 734.
- Hylton Rushton, C., Batcheller, J., Schroeder, K., Donohue, P. 2015. Burnout and resilience among nurses practicing in high-intensity settings. American journaul of critical care. Sep 2015; 5, 412–421.
- Kester, K. 2018. Building nurse resilience. Nursing Management, Jun2018; 6, 42–45.