Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) suomenkielisissä koulutuksissa opiskelee jatkuvasti kasvava joukko opiskelijoita, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Joskus pitkäänkin Suomessa asuneen ja suomea vuosia opiskelleen opiskelijan kielitaito ei aivan yllä amk-opintojen vaatimuksiin, esimerkiksi opinnäytetyötä kirjoitettaessa. Xamkissa on nyt kahden vuoden ajan kokeiltu ei-suomenkielisten opiskelijoiden tukemista Suomen tehovalmennus -mallin avulla – hyvin tuloksin.
Suomen tehovalmennus –mallia alettiin suunnitella Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen (nykyisin Xamkin) suomen opettajien työpajassa syksyllä 2014. Vuoden 2015 aikana allekirjoittanut ja lehtori Malla Eteläpää kehitimme ja pilotoimme mallia, ja vuoden 2016 alusta saakka Suomen tehovalmennus on ollut opintotarjonnassa kaikilla kampuksillamme.
Riittääkö kielitaitoni korkeakouluopintoihin?
Aiempina vuosia oli ongelmallista, että kaikkien suomenkielisiin koulutuksiin valittujen suomen taito ei vastannut eurooppalaisen viitekehyksen mukaista ammattikorkeakoulujen kielitaitovaatimusta B2 (Kielten ja viestinnän käytäntösuositukset ammattikorkeakouluissa 2016; Opetushallitus). Koulutusten sisäänotossa ei siis riittävästi varmistettu, että valitut pystyvät kielitaitonsa puolesta suorittamaan opintonsa. Puutteellinen kielitaito näkyikin erilaisina vaikeuksina erityisesti kirjallisten opintosuoritusten tekemisessä, mikä johti opintojen viivästymiseen ja jopa keskeytymiseen.
Kevään 2016 yhteishaussa oli kaikkien Xamkin koulutusten valinkokeessa ensimmäisistä kertaa käytössä suomen testi, joka oli luonteeltaan karsiva: valituiksi tulisivat vain ne, jotka olivat läpäisseet sekä koulutuksen valintakokeen, että suomen kielen testin. Valintakokeen yhteydessä ne, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi, osallistuivat suomen kielen testiin. Testiin sisältyi kirjallisia tehtäviä esimerkiksi sanaston ja kieliopin hallinnasta sekä luetun ymmärtämisestä.
Testillä pyrimme varmistamaan, että opiskelemaan hyväksytyllä opiskelijalla on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun ilman, että puutteellinen kielitaito muodostuu esteeksi. Hylätty tulos suomen testissä on tietysti hakijalle harmillinen, mutta se on korkeakoulun ja opiskelijankin kannalta parempi vaihtoehto kuin se, että riittämätön kielitaito huomataan vasta opintojen aikana.
Valintakokeiden suomen testin ansiosta Suomen tehovalmennukseen pyrkii nykyisin vain 2–8 opiskelijaa joka kampuksella. Näiden opiskelijoiden suomen kielen taito on tavallisesti sen verran hyvä, että opintojen eteneminen ei jää kielitaidosta kiinni. Haasteellisiin oppimistehtäviin he saavat tukea Suomen tehovalmennuksesta. Motivoituneet opiskelijat tuntuvat edistyvän suuremmitta ongelmitta. Opinnäytetyövaiheessa monien opiskelijoiden tuen tarve kasvaa; opinnäytetyön tyyli-, rakenne- ja viitetekniikkavaatimukset ovat korkeat kielitaidoltaan edistyneillekin opiskelijoille.
Tehovalmentajalta yksilöllistä tukea
Suomen tehovalmennusta ohjaavat suomen kielen lehtorit: Malla Eteläpää Mikkelissä ja Savonlinnassa, Leena Griinari Kotkassa ja allekirjoittanut Kouvolassa.
Tavoitamme Suomen tehovalmennusta tarvitsevat opiskelijat lähettämällä tiedotteen muun muassa opiskelijavastaaville ja pyytämällä heitä välittämään viestiä tuen tarvitsijoille. Tiedotuksessa on hyödynnetty opintonsa aloittavien kieli-infoja ja ”puskaradiota”. Opiskelijahankinnassa ei tavoitella suuria opiskelijamääriä, sillä jokaisen opiskelijan tehovalmennus räätälöidään alkukartoituksen perusteella yksilöllisesti.
Alkukartoituksesta selvitetään opiskelijan kanssa keskustellen tuen tarve, taidollinen lähtötaso ja toiveet sekä suunnitellaan käytännön eteneminen. Tehovalmentaja ja opiskelija käyvät läpi opiskelijan lukuvuoden opiskeluohjelmaa ja pohtivat, millä opintojaksoilla ja millaisissa tehtävissä tuen tarve on suuri.
Varsinainen tehovalmennus on sarja live- tai verkkotapaamisia, joissa valmentaja ja opiskelija käsittelevät jonkin suomen kielen suullista tai kirjallista osaamista vaativaa, opintoihin sisältyvää tehtävää. Tehovalmennustapaamiset ovat olleet joko klinikkatyyppistä työskentelyä tai henkilökohtaisia tapaamisia (Eteläpää 2016; Karttunen 2017). Minä olen kokenut livetapaamiset tarkoitukseen parhaiten sopivaksi työskentelymuodoksi. Jos oppimistehtävä on kirjallinen, opiskelija palauttaa sen tapaamista edeltävänä päivänä Moodle-alustalleni, ja tapaamisessa käymme tekstin läpi. Annan palautetta tekstin rakenteesta, tyylistä ja oikeakielisyydestä. Halutessaan opiskelija samalla korjaa tekstiään omalla kannettavalla laitteellaan. Tapaaminen ajoittuu niin, että opiskelijalla on vielä tapaamisen jälkeen aikaa viimeistellä tehtäväänsä ennen sen palauttamista arvioitavaksi.
Suullisissa tehtävissä olen harjoitusyleisönä tai -keskustelukumppanina. Parin vuoden kokemuksen perusteella tuen tarvetta on ennen kaikkea kirjallisissa tehtävissä. Kun havaitsen, että opiskelija tarvitsee harjoitusta jossain kieliopin asiassa, pysähdymme tarkastelemaan sitä. 16-vuotisen suomenopettajaurani varrella kertyneestä materiaalipankista on ollut helppoa valita tarpeeseen sopivia tukimateriaaleja. Tehovalmennustapaamisen päätteeksi sovimme uuden tapaamisen esimerkiksi noin kuukauden päähän. Yksilöllisen etenemisen haasteena on se, että säännöllisen ryhmin ja ryhmäpaineen puuttuessa opiskelijat unohtavat tehovalmennustapaamiset.
Opinnot etenevät
Opiskelija suorittaa Suomen tehovalmennuksessa opintopisteitä. Opiskelijan työtä ovat tapaamiset valmentajan kanssa mutta myös itsenäinen työskentely kirjallisten ja suullisten oppimistehtävien parissa. Työajan seurannan tukena on oppimispäiväkirja. Tutkinto-opintojensa aikana opiskelijan on mahdollista suorittaa yhteensä viisi opintopistettä Suomen tehovalmennusta, jotka sijoittuvat vapaasti valittaviin opintoihin.
Tehovalmennuksen järjestäminen on korkeakoululle hieman kalliimpaa kuin suurryhmäopetus, mutta arvioisin sen tarjoaman hyödyn monin verroin suuremmaksi kuin kulut. Opiskelija saa tehovalmennuksesta kohdennettua apua opintoihinsa sisältyviin tehtäviin ja edistyy opinnoissaan. Korkeakoululle Suomen tehovalmennus on yksi keino varmistaa opintojen eteneminen vähintään 55 opintopisteen vuosivauhtia ja tutkintotavoitteiden täyttyminen. Kaikki voittavat.
Lähteet
Eteläpää, M. 2016. Tehoa suomeen rinnalla kulkien. Teoksessa Haikara, A. & Horn, H. (toim.) Kuhan kokeilin. Kansainvälisyys, kielet ja viestintä ammattikorkeakoulussa. Julkaisusarja D Vapaamuotoisia julkaisuja 69. Mikkelin ammattikorkeakoulu, 96 – 98. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/114131/URNISBN9789515885456.pdf?sequence=1 [viitattu 13.9.2017].
Karttunen, M. 2017. Suomen tehovalmennus S2-opiskelijan tukena ammattikorkeakoulussa. – Suomen opettajat 3/2017.
Kielten ja viestinnän käytäntösuositukset ammattikorkeakouluissa 2016. AMK-kielten ja -viestinnän asiantuntijatiimi. Saatavissa: https://kivifoorumi.files.wordpress.com/2015/10/kielten-ja-viestinnc3a4n-opetuksen-kc3a4ytc3a4ntc3b6suositukset-ammattikorkeakouluissa.pdf [viitattu 13.9.2017].
Opetushallitus. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/111628_KIELITAIDON_TASOJEN_KUVAUSASTEIKKO.pdf [viitattu 13.9.2017].