Ruokatuotteista boostia -hankkeessa perehdyttiin Etelä-Savon ruokapalvelutarjontaan. Kokonaiskäsitys muodostui 85 ruokapalveluyrityksen verkkosivujen, Visit-sivustojen sekä D.O Saimaan sivuston lisäksi tutkimalla asiakaspolkua anonyymisti 20 yrityksessä seitsemän eteläsavolaisen kunnan alueella kesä-elokuun 2023 aikana.
Profiloinnissa kiinnitettiin huomiota siihen, mitä asioita yritykset tuovat palvelutarjonnastaan esille, miten ruokatarjonnasta viestitään ja vastaako se paikan päällä toimintaa niin paikallisen kuin matkailija-asiakkaan näkökulmasta.
Kuusi x kyllä -profilointimalli auttaa yrityksiä
Yrittäjien avuksi profilointityöhön Ruokatuotteista boostia- hankkeessa luotiin tutkimusten pohjalta Kuusi x kyllä- profilointimalli, jonka tarkoituksena on auttaa yrittäjiä toiminnan kehittämisessä.
Malli sisältää kuusi profilointiteemaa, joiden alle on koottu kuhunkin teemaan liittyviä väittämäpatteristoja. Vastaamalla väittämiin yritykset saavat kattavan kuvan oman yrityksensä tilanteesta sekä ideoita siitä, miten yritystä voisi kehittää.
Profiloinnin teemoiksi valittiin paikallisuus, vastuullisuus, asiakaslähtöisyys, kannattavuus sekä elämyksellisyys Etelä-Savon ruokamatkailun tutkimus- ja kehittämissuunnitelmasta. Kuudenneksi teemaksi lisättiin viestinnällisyys, sillä siinä havaittiin selkeä kehittämisen kohde. Ilman viestintää kaikki hyvät toimet valuvat hukkaan.
Katso Kuusi kertaa kyllä -malli kokonaisuudessaan täältä.
Paikallisen ruoan löytäminen ulkomaalaisen matkailijan näkökulmasta on hankalaa
Profiloinnissa ruokapalvelutarjontaa tarkasteltiin myös ulkomailta tulevien matkailijoiden näkökulmasta. Hankkeessa suoritetun verkkosivuanalyysin perusteella vain pieni osa yrityksistä tarjoaa tietoa muulla kuin suomen kielellä omilla verkkosivuillaan. Vain harvojen ravintoloiden omilla verkkosivuilla on mainittu ”Local food” tai “Local ingredients”.
Etelä-Savo ei näyttäydy matkailijalle selkeästi omana alueenaan ruokapalveluita hakiessa millään hakusanalla. Visit-sivustot tarjoavat kattavasti tietoa matkailijoille, mutta ne saattavat myös hämmentää: mm. Visit Saimaa kattaa Savonlinnan ja Mikkelin alueet, mutta näille on olemassa myös omat Visit-sivustonsa.
Myös matkailijoille vinkkejä tarjoavilla sivustoilla, kuten Tripadvisorissa, paikallisuuden tuominen esiin on heikkoa. Ruokaa mainostetaan usein sanoilla ”Skandinavian” tai ”European”, mikä on paikallista huomattavasti laajempi käsite.
Hakusanalla ”Local food Southern Savonia”-vastauksissa esiin nousee yksittäisiä ruokalajeja sekä alueina Järvi-Suomi, Pohjois-Savo ja Saimaa, ei juurikaan yksittäisiä ravintoloita.
Etelä-Savossa ruokapalvelualan yritykset ovat pieniä ja toiminta sesonkiluonteista
Tilastojen (IPR, Vainu & Tilastokeskus) valossa Etelä-Savon alueen ruokapalveluille on ominaista pienuus: 93 % yrityksistä on alle 5 henkilön mikroyrityksiä. Toiminta on vahvasti sesonkiluonteista, ja kesä on alueen ruokapalveluiden parasta sesonkiaikaa. Eri sesonkien väliajat kaipaavatkin paljon kehittämistä, jotta toiminta saadaan kannattavaksi myös kausien ulkopuolella. Yrityksissä myötäillään koulujen loma-aikoja, mikä hiertää palvelutarjontaa matkailijoiden näkökulmasta.
Etelä-Savossa paikallisuus ruokapalvelutarjonnan valttikortti: alueen luonto on pullollaan raaka-aineita, joita yritykset voivat käyttää toiminnassaan. Paikallisia raaka-aineita käytetäänkin monessa yrityksessä, mutta niistä ei osata kertoa.
Paikallisiin tuotteisiin ja alueisiin liittyvät tarinat kiehtovat matkailijoita ja niitä tulisikin hyödyntää enemmän ravintolan eri toiminnoissa. Pyöräilyreittien ja matkailureittien, kuten Vihreän kullan kulttuuritien, ympärille voidaan kehitellä ruokatarjontaa ja sopivia käyntikohteita.
Monet ruokapalveluyritykset tarjoavat myös majoituspalveluita kokonaisvaltaisen elämyksen luomiseksi. Etelä-Savon seudulta löytyy erityisesti monenlaisia vanhoja ja upeita kartanoita, jotka yhdistävät monia aspekteja tarjotakseen matkailijoille kaiken mitä he haluavat, herkullisista ruoista upeaan majoitukseen.
Etelä-Savon tavoitteena on olla ruokamatkailun edelläkävijä, ja ruokamatkailun trendin oletetaan kasvavan. Lisääntyvän ruokamatkailun myötä tarvitaan kilpailukykyisiä ruokamatkailutuotteita ja -palveluita. Paikallisten raaka-aineiden korostaminen sekä niihin liittyvä tarinallisuus houkuttelee agriturismia, matkailua raaka-aineiden lähteille.
Digitaalisia ratkaisuja avuksi ruokapalveluyrityksiin
Yritysten viestintäosaamista tulisi lisätä Etelä-Savon alueella. Matkailuala on hyvä benchmarking-kohde, sillä alat toimivat usein käsi kädessä.
Visit Finlandin mukaan jokaisen matkailuyrityksen on löydyttävä verkosta ja palveluiden varaamisen onnistuttava digitaalisesti. Sähköinen löydettävyys, verkkokauppa ja muu tekninen osaaminen ei tänä päivänä ole kilpailuetu, vaan oletus.
Suuri osa ruokapalveluyritysten asiakkaista vierailee yrityksen digikanavissa ennen asiointia paikan päällä. Menu halutaan tietää etukäteen ja sen perusteella valitaan kohde, jossa halutaan ruokailla. Myös erityisruokavalioiden saatavuus on yhä ratkaisevammassa asemassa ravintolakäynneillä. Jos seurueesta yhdellä on jokin erityisruokavalio, koko ryhmä menee sinne, mistä kaikki voivat saada palvelua.
Asiakaskokemus alkaa heti ensikosketuksesta yritykseen ja kattaa koko toiminnan ennen palvelua, palvelun aikana ja sen jälkeen. Ymmärtämällä ja testaamalla asiakkaan palvelupolun eri vaiheet, palvelusta voidaan kehittää erinomainen kokemus.