Kymmenen opiskelijaa lähti lehtori Katriina Vesalan kanssa rohkeasti mukaan Starian tarjoamaan ohjelmistorobotiikan oppimisympäristöön. StaRPA Academy on verkkoympäristö, jossa tutustutaan ohjelmistorobotiikkaan (Robotic Process Automation eli RPA) ja sen käyttömahdollisuuksiin eri tilanteissa sekä ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn eroihin. Osion suorittaneet saivat myös sertifikaatin.
Tämän jälkeen siirryttiin itse robottien tekoon Uipath-alustalla ja aloitettiin suorittaa Uipath RPA Developer Foundation –koulutuskokonaisuutta. Käytäntöön pääsi heti lataamalla omalle koneelle Uipath-studion. Tästäkin koulutuksesta sai testien hyväksytysti suorittamisen jälkeen diplomin. Kevään aikana opiskelijoille järjestettiin myös lähipäivä, jossa he saivat lisäkoulutusta Starian RPA-asiantuntijoilta.
Kaikki tämä alkoi joulukuussa 2017, kun Staria julkaisi Suomi 100 -hankkeena avoimen koulutusalustan kaikille korkeakouluopiskelijoille. XAMK lähti tähän mukaan ja alkuinnostuksessa Moodleen kirjautuikin 160 opiskelijaa. Näistä innokkaista ensimmäisenä kaikki osiot suorittivat jo edellä mainitut 10 opiskelijaa. He olivat eri koulutusohjelmista ja kolmelta eri kampukselta, joten voi sanoa, että ohjelmistorobotiikka kiinnosti eri alojen opiskelijoita. Koodaustaitoja ei välttämättä Uipathin studion käyttämisessä tarvittu, mutta toki niistä apua oli ja nopeutti uuden asian oppimista.
Mitä ohjelmistorobotiikka sitten on?
Ohjelmistorobotiikka yhdistetään helposti tekoälyyn ja robotiikkaan, koska näitä muotisanoja nyt viljellään julkisuudessa ja koulutusympäristössä eri merkityksissä.
Ohjelmistorobotiikka perustuu standardisoituun työnkulkuun, jossa toistuvia rutiinitehtäviä voidaan automatisoida ohjelmistorobotiikan avulla. Ohjelmistorobotiikassa yhdistetään eri sovelluksia ja niissä käsiteltäviä tietoja. Suurin hyöty saadaan työtehtävissä, jotka ovat toistuvia, sääntöihin pohjautuvia, sisältävät paljon dataa ja ovat alttiita virheille.
Tällaisia voivat olla muun muassa laskutus, palkkahallinto ja konsernin tietojen kerääminen, varastohallinta, uuden työntekijän tai asiakkaan tietojen syöttö useaan eri järjestelmään, erilaisten tiedostojen ja laskelmien kerääminen tai lähettäminen eteenpäin esimerkiksi sähköpostitse tai tiedon hakeminen tai lisääminen verkkoon.
Taloudellista hyötyä ohjelmistorobotiikasta saadaan läpimenoaikojen nopeutumisesta, virheiden poistumisesta ja ympärivuorokautisesta työskentelystä. Ohjelmistorobotiikka ei siis ole tekoälyä tai tekninen tuotantorobotti, vaan ohjelmistorobotille opetetaan ihmisen tietokoneella tekemä työ vaihe vaiheelta. Näin rutiinitehtävä saadaan siirrettyä robotille ja työntekijän aika vapautuu tuottavampaan ja mielekkäämpään työhön, jossa tarvitaan asiantuntemusta ja päätöksentekokykyä. Robotti ei tee itsenäisesti päätöksiä, vaan toimii vain annettujen määrityksien mukaan ja poikkeustilanteessa ilmoittaa virheestä.
Ohjelmistorobotiikkaa harkittaessa kannattaa tehdä kustannushyötyanalyysi, jossa otetaan huomioon toiminnan taloudellinen, ajallinen, asiakas- ja työtyytyväisyysvaikutukset.
Opiskelijoiden kokemuksia ohjelmistorobotiikasta
Opiskelijat kokivat ohjelmistorobotiikan mielenkiintoisena ja ajankohtaisena asiana. Syyt opintojakson suorittamiseen vaihtelivat. Osa halusi oppia jotain täysin uutta, johon ei ollut mitään kosketuspintaa, kun taas toiset olivat jo tunnistaneet omassa työssään paineet työtehtävien siirrosta roboteille ja halusivat olla valmiita tähän muutokseen. Yhdellä opiskelijalla oli jo selkeä tarve harrastuksen puolelta, johon hän haki ratkaisua ohjelmistorobotiikan avulla. Halu olla muutoksessa mukana ja hankkia tulevaisuuden osaamista tuli esille jokaisessa raportissa, minkä opiskelijat laativat opintojen lopussa.
Eri alojen insinööriopiskelijat ja liiketalouden tradenomiopiskelijat miettivät ohjelmistorobotiikkaa eri näkökulmista. Toiset rakensivat osaamista ja tulevaisuuden työnkuvia itse tuottajan ja toiset taas käyttäjän näkökulmasta riippuen koulutusohjelmasta. Englanninkielinen verkkoympäristö asetti osalle alussa haasteita, kun tietotekninen sanasto ei ollut hallussa. Samat termit toistuivat kuitenkin osiosta toiseen eikä kieli tullut esteeksi lopulta kenellekään opintojen suorittamiselle.
Miten tästä eteenpäin ensimmäisten kokemuksien jälkeen?
Opiskelijat ovat lähteneet aktiivisesti hyödyntämään uusia taitoja. Liiketalouden puolelta on jo ensimmäinen opiskelija työllistynyt valmistumisen jälkeen vakituisesti Starialle ja toimii työtehtävissään entistä enemmän RPA-tehtävissä osaamisensa kasvaessa. Syksyllä on suunnitteilla aloittaa taloushallinnon koulutusohjelmassa ensimmäinen opinnäyte ohjelmistorobotiikasta.
Xamkin aktiivisuus ohjelmistorobotiikan koulutuksessa on myös huomattu muissa ammattikorkeakouluissa ja yhteistyö Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa on alkamassa. Syksyllä toteutetaan myös uudestaan Robotic Process Automation 2op -opintojakso, jossa suoritetaan Starian ja Uipathin RPA-opinnot sekä on mahdollista laajentaa opintoja oman robotin tekemiseen Uipath Robot 3op –opintojaksoon. Opintojaksolla voidaan tehdä jo yhteistyötä yritysten kanssa. Toiveissa on, että myös muiden koulutusohjelmien opiskelijat löytäisivät RPA-opinnot. Etenkin sosiaali- ja terveysalalla robotisaatio etenee vauhdilla ja osaaminen on tulevaisuudessa välttämätöntä.
Tulevissa opinnoissa on tärkeää tiivis yhteistyö paikallisten yritysten kanssa, joissa opiskelijat selvittäisivät, millaisiin prosesseihin yrityksessä ohjelmistorobotti soveltuisi. Yritys voisi lähteä esimerkiksi opinnäytetyönä rakentamaan robottia opiskelijan ja ohjelmistoyrityksen kanssa. Tässä hyötyisi niin yritys saadessaan robotin, opiskelija kasvattaessaan ammattitaitoa oikealla toimeksiannolla sekä ohjelmistoyritys rekrytoidessaan osaavan tulevaisuuden tekijän valmistuvasta opiskelijasta.