Anne Heino ja Minna Puukko selvittivät Helper-hankkeen tilauksesta selkosuomen tarvetta Mikkelin alueella toukokuussa 2024. Selvitys tehtiin kyselynä, johon vastasi 15 ohjaustyötä tekevää ammattilaista. Asiakkainaan heillä oli kaiken ikäisiä ihmisiä, eritoten maahan muuttaneita. Lähes puolet vastaajista kertoi käyttävänsä selkokieltä päivittäin. Viikoittain selkosuomea tarvitsi lähes kolmasosa. Harvemmin kuin kerran viikossa selkokieltä käytti joka viides.
Selkokieltä tarvitaan monenlaisissa tilanteissa
Selkokieltä tarvitaan esimerkiksi koulutukseen ja vapaa-ajan ohjaukseen liittyvässä asiakastyössä. Myös työnohjauksessa, kuntoutuksessa ja viranomaisasioinnissa sekä digitaalisten palveluiden käytön ohjauksessa on hyötyä selkosuomesta. Asumiseen liittyvistä asioista kerrotaan selkokielellä.
Selkosuomen tukena hyödynnetään tietolähteitä
Heinon ja Puukon selvitykseen vastanneet käyttivät eri tietolähteitä selkokielisyyden tueksi työssään; Papunet-sivustoa, Selkokeskuksen, Kotoutumisen osaamiskeskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen materiaaleja. Osa vastaajista hyödynsi Google-hakuja, Valterin materiaaleja ja oli osallistunut aihetta käsitteleville lyhytkursseille.
Myös uusia materiaaleja kaivattiin. Eniten toivottiin digitaalista opasta ja toiseksi eniten kirjallista opasta tai videotallennetta. Myös tiedon levittäminen sosiaalisen median kanavissa koettiin hyödylliseksi.
Selkokielen vahvistamiseen tarvitaan koulutusta ja muuta tukea
Lähes kaikki vastaajat toivoivat oppivansa lisää selkosuomesta. Erityisesti toivottiin osaamisen vahvistamista puhutusta selkosuomesta ja kasvokkaisesta ohjauksesta. Koulutusta haluttiin selkosuomen kirjoittamisesta ja selkokielisestä etäohjauksesta. Selkosuomen oppimisen tueksi toivottiin kurssia ja työpajaa sekä kirjallisesta että suullisesta selkokielestä. Kasvokkaisen selkokielisen ohjauksen osaamista haluttiin oppia ryhmäkoulutuksessa. Vastaajista suurin osa olisi valmis selkomukauttamaan organisaationsa materiaaleja.
Selkosuomen osaamisen vahvistamiselle selkeä tarve
Anne Heinon ja Minna Puukon selvityksen perusteella tietoisuutta selkokielisyydestä ja sen merkityksestä tulee lisätä Mikkelin alueella. Selkokielisyydelle on kysyntää ja moni haluaa ottaa sen osaksi ohjaustyötään. Selkosuomen tarve ilmenee selvityksessä kuultujen ammattilaisten asiakastyössä lähes päivittäin. Myös palvelujen suunnittelijat ja kehittäjät hyötyvät selkokielisyyden osaamisesta ja sen sisällyttämisestä osaksi suunnittelemiensa palvelujen saavutettavuutta.
Helper-hanke käynnistää Mikkelissä selkolukupiirin
Helper-hanke vastaa selvityksessä havaittuun selkosuomen tarpeeseen käynnistämällä selkolukupiirin. Lukupiiri kokoontuu Mikkelin seutukirjastolla torstai-iltaisin joka kuukausi syyskauden ajan.
Lisätietoja lukupiiristä antaa Xamkin Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian TKI-asiantuntija Henna Rämä, puh. 050 441 5995 tai henna.rama@xamk.fi.