Tämän vuoksi kehitin Xamkin Mikkelin sosionomikoulutuksen varhaiskasvatuksen opintojaksototeutuksilla vuoden 2024 aikana välipalautteen keräämisen tapaa siten, että se mahdollistaisi opiskelijoiden äänen kuulemisen opintojakson laadun kannalta merkityksellisten asioiden määrittelyssä.
Tarkoituksena oli myös mahdollistaa palautteen tarkastelussa opiskelijoiden heterogeenisyyden huomiointi keräämällä tietoa muutamasta heidän taustaansa ja opiskelutilanteeseen liittyvästä tekijästä ja profiloimalla heitä näiden taustatekijöiden avulla, mikä mahdollisti palautteen vertailun eri tilanteessa olevien opiskelijoiden välillä. Kehittämisprojektissa hyödynnettiin muotoiluajattelua ja palvelumuotoilua.
Tämä kehittämistyö kytkeytyy Xamkin laatupolitiikkaan ja laatukulttuuriin, jotka linjaavat toiminnan kehittämisessä tähdättävän jatkuvaan laadun parantamiseen ja vahvuuksien ylläpitämiseen sekä avoimuuteen laatutyössä.
Opintojaksopalautteen haasteet opintojakson kehittämisen näkökulmasta
Opintojaksopalautteeseen sisältyvässä loppupalautekyselyssä ongelmalliseksi voi muodostua vähäisestä vastaajamäärästä ja kysymysten yleisluontoisuudesta johtuen saadun palautteen heikko hyödynnettävyys opintojakson kehittämisessä.
Lisäksi opintojakson loppupalautteen keräämiseen tarkoitettu ohjelma ei mahdollista taustakysymysten esittämistä, joiden avulla opiskelijoita olisi mahdollista profiloida ryhmän heterogeenisyys huomioiden ja tarkemman palautteen saamiseksi.
Opiskelijat myös toisinaan tuovat esille sen, etteivät he usko palautteestaan olevan hyötyä, koska sillä ei ennätä olla vaikutusta heidän opintojaksototeutukseensa. Tämä siirtää painopistettä välipalautteen keräämisen mahdollisuuksiin.
Välipalautteen mahdollisuudet opiskelijoiden heterogeenisyyden huomioimisessa
Tòth ja Bedzsula (2021, 117) toteavat opiskelijoiden vaatimusten muuttuvan ja lisääntyvän jatkuvasti, mikä haastaa korkea-asteen oppilaitoksia kehittämään menetelmiä opiskelijoiden tarpeiden ja odotusten tarkastelemiseksi. He kritisoivat perinteistä tapaa nähdä opiskelijat homogeenisena ja ennakoitavissa olevana ryhmänä. Tässä yhteydessä he tuovat esille mm. palvelumuotoilun, jonka näen tarjoavan mahdollisuuksia opiskelijoiden erilaisten tarpeiden ja odotusten parempaan huomioimiseen opetusta järjestettäessä.
Xamkissa opintojaksopalaute määritellään opettajan keskeiseksi työkaluksi ”joka on tarkoitettu vahvuuksien ylläpitämiseen ja opetuksen kehittämistä varten.” Erityisesti opintojakson välipalautteen keräämiseen on annettu opettajalle melko vapaat kädet (Xamk.), mikä mahdollistaa Tòthin ja Bedzsulan tutkimuksen aineistonkeruutavan pienimuotoisen mukailemisen opiskelijoiden kuulemiseksi ja opintojakson kehittämiseksi.
Tutkimuksessaan Tòth ja Bedzsula (2021) osallistivat korkea-asteen opiskelijoita määrittelemään koulutuspalvelun kurssitason kriittisiä laaduntekijöitä. Määritellyistä laaduntekijöistä laadittiin fokusryhmähaastattelua hyödyntäen kysely, jossa väittämiä arvioitiin 4-portaisella Likert-asteikolla. Tämän jälkeen samaan kyselyyn vastasivat heitä opettaneet. Tulokset mahdollistivat tutkijoiden mukaan opintojaksojen jatkuvan kehittämisen. (Tòth & Bedzsula 2021, 116, 121, 123.)
Muotoiluajattelu ohjaa koulutuksen järjestäjiä tarkastelemaan ongelmia opiskelijan näkökulmasta, tunnistamaan mahdollisia ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, osallistamaan opiskelijoita keskusteluihin ja jatkuvasti arvioimaan ja modifioimaan toimintaa opiskelijoiden tarpeisiin vastaamiseksi (Senivongse ja Bennet 2023, 4).
Tòthin ja Bedzsulan (2021) esimerkkitutkimusta mukaillen tässä kehittämisprojektissa välipalautteen keräämiseksi toteutettu yhteiskehittäminen sekä käyttäjätiedon kerääminen, analysointi ja käsittely toteutettiin kuusivaiheisesti (ks. kuva).
Opiskelijat laaduntekijöiden määrittelijöinä
Ensimmäisessä vaiheessa opintojakson aloitusinfossa osallistin opiskelijat opintojakson laaduntekijöiden määrittelyyn. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun he olivat ensin itsenäisesti ja sen jälkeen pitämässäni aloitusinfossa perehtyneet opintojakson sisältöön, aikatauluun ja suoritusvaatimuksiin.
Laaduntekijöiden määrittelyyn käytettiin 15 minuuttia, jonka aikana pienryhmät kirjasivat näkemyksensä innovointiin tarkoitettuun yhteistyöalusta Miroon. Tämän jälkeen jokainen tunnilla läsnä ollut opiskelija sai äänestäen valita tärkeimmät laaduntekijät ehdotetuista.
Opiskelijoiden tärkeimmiksi äänestämät laaduntekijät vaihtelivat osin kehittämisprojektiin sisältyneillä kahdella opintojaksototeutuksella, osin niistä löytyi yhtäläisyyksiä ja osin ne olivat yhdensuuntaisia Xamkissa määriteltyjen, opettajan itsearviointivälineeksi laadittujen opintojakson laaduntekijöiden kanssa.
Toisessa vaiheessa eniten ääniä saaneista kriittisistä laaduntekijöistä muodostettiin kyselyväittämät, joilta edellytettiin yksiselitteisyyttä ja sitä, että ne kohdentuvat yhteen mitattavissa olevaan tekijään. Osa määritellyistä laaduntekijöistä kyettiin muotoilemaan valmiiksi kyselyväittämiksi yhdessä jo aloitusinfon yhteydessä, osan kyselyväittämistä muokkasin aikataulusyistä lopulliseen muotoonsa aloitusinfon jälkeen.
Tämän jälkeen, kolmannessa vaiheessa, laadin Webropol-kyselyn, jossa selvitettiin opiskelijoiden aiempaa kokemusta opintojakson käsittelemältä ammattialalta, aiheeseen liittyvää kiinnostusta ja suuntautumista alalle sekä arvioitiin 4-portaisella Likert-asteikolla kyselyväittämiä. Samalla pyydettiin palautetta uudesta välipalautteen keräämisen tavasta.
Neljännessä vaiheessa välipalautekysely avattiin opiskelijoiden vastattavaksi opintojakson puolessa välissä.
Kehittämisprojektin viidennessä vaiheessa koottiin kyselyn tulokset. Taustatekijöitä kartoittaneiden kysymysten vastausten perusteella laadittiin erilaisia opiskelijaprofiileja.
Taustatekijöiden kartoittamisen tarkoituksena oli auttaa opettajaa arvioimaan, miten erilaiset opiskelijat kokevat saman opintojakson. Esimerkiksi kyseisellä alalla työskentelevien arvioita voitiin verrata niiden opiskelijoiden vastauksiin, joilla ei aikaisempaa kokemusta alalta ollut.
Opiskelijoiden palaute uudesta välipalautteenkeruutavasta
Osa välipalautekyselyihin vastanneista antoi sanallista palautetta uudesta tavasta kerätä välipalautetta. Heistä suurin osa kuvasi kokemuksen olleen myönteinen.
Palautteen perusteella kokeilu muun muassa viesti mahdollisuudesta vaikuttaa opintojaksototeutukseen ja sen koettiin lisäävän opiskelijoiden osallisuutta. Myös tavanomaista tarkempien väittämien käyttö arvioinnin pohjana koettiin parempana kuin perinteiset yleisluontoiset väittämät loppupalautekyselyssä.
Toisaalta muutama vastaaja koki välipalautteen laatukriteerien määrittelyn vieneen liikaa aikaa kontaktiopetuksesta ja muutama epäili, onko kertyneellä palautteella vaikutusta.
Uuden toimintatavan mahdollisuudet opettajan laatutyön näkökulmasta
Opettajan näkökulmasta välipalautteen tuloksista keskusteleminen tarjosi kehittämisprojektin kuudennessa vaiheessa hyvän mahdollisuuden kertoa tarkemmin pedagogisten ratkaisujensa taustasta sekä kuulla opiskelijoiden kehittämisehdotuksia ja kertoa, mitkä niistä ovat jatkossa mahdollisia huomioida opetuksen kehittämisessä.
Kehittämisprojektissa kokeiltu uusi välipalautteenkeruutapa ei poista sitä tosiasiaa, että jo aloitettuun opintojaksoon liittyy ratkaisuja, joita ei ole perusteltua tai mahdollista muuttaa. Kuitenkin opiskelijoiden äänen kuuleminen ja se, että he tuovat esille keskeisiksi määrittelemänsä laaduntekijät jo opintojakson alussa, auttaa opettajaa tarkastelemaan opintojaksototeutustaan uusin silmin.
Palautteen huomioimista opintojakson kehittämisessä tukee välipalautteen kerääminen riittävän aikaisessa vaiheessa, kun opiskelijoille on ennättänyt rakentua käsitys siitä, mitä opintojakso pitää sisällään ja mitä sen suorittaminen edellyttää.
Mielestäni opiskelijoiden osallistumisessa opintojakson laadunkriteerien määrittelyyn ja palautteen keräämisessä keskeisimmät opiskelijan taustaan liittyvät tekijät huomioiden on potentiaalia opettajan laatutyön kehittämisessä.
Kokeiltu välipalautteenkeruutapa soveltuu erityisesti sellaiseen opintojen vaiheeseen, jossa opiskelijoilla on jo tietoa kyselyn laadinnasta tai he perehtyvät kyselyväittämien laadintaan osana tutkintoonsa sisältyviä tutkimus- ja kehittämismenetelmäopintoja.
Opiskelijalähtöisen, mutta hieman enemmän aikaa vievän välipalautteenkeruutavan näen soveltuvan myös erityisesti pidemmällä aikavälillä toteutettujen opintojaksojen tai opintojaksoista koostuvien moduulien arviointiin.