Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen myötä varmistettiin myös jatkumo, jossa ei ole umpiperiä ammatillista väylää eteneville. Työn ohessa tapahtuva opiskelu, opintojen kiinnittyminen työorganisaatioihin sekä opiskelijoiden vähintään kolmen vuoden työkokemus antavat erinomaiset lähtökohdat työtä tutkivalle ja kehittävälle osaamiselle.
Työelämässä tutkintoja ei kuitenkaan vielä riittävän hyvin tunneta. Ratkaisuksi ongelmaan ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry on esittänyt tutkintonimikkeeksi maisteria (AMK).
YAMK-tutkinnot vakiinnuttaneet paikkansa korkeakoulujärjestelmässä
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat saaneet kasvaa ja kehittyä osana korkeakoulujärjestelmää ja ammattikorkeakoulujen omia pyrkimyksiä. Vasta viime vuosina tutkintoja on kehitetty yhteisenä kansallisena ponnistuksena entistä systemaattisemmin.
Vuonna 2016 ilmestynyt Arene ry:n Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus osaamisen uudistajana ja kansallisena koulutusinnovaationa teki näkyväksi ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiilin työelämälähtöisinä, kansainvälisesti vertailukelpoisina ylempinä ammattikorkeakoulututkintoina.
Raportissa todettiin yamk-koulutuksen lunastaneen paikkansa suomalaisessa korkeakoulutuksessa; tutkintojen todetaan linkittyvän hyvin yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin ja ammattikorkeakoulujen strategisiin painoaloihin. Samalla todetaan, että yamk-tutkintojen määrää tulisi lisätä ja niiden tuottaman osaamisen roolia vahvistaa kansallisessa korkeakoulukokonaisuudessa.
Yamk-tutkintojen vahvuuksina korostuu se, että tutkinto suoritetaan työn ohessa ja siitä työllistytään hyvin; valmistuneista 95% on heti työelämässä.
Opiskelijat ovat myös tyytyväisiä tutkintoonsa; yamk-tutkinnoissa teoreettinen osaaminen ja työelämän käytäntöjen kehittäminen yhdistyvät mielekkääksi kokonaisuudeksi.
Tutkintojen tunnettuus työelämässä yhä haasteena
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on tasoa EQF 7. Se antaa siten saman kelpoisuuden kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Kristiina Ojalan vuonna 2017 ilmestyneessä väitöskirjatutkimuksessa nousi esiin, että yamk-tutkinnon, sen tuottaman valmiuksien ja myös tutkinnon kelpoisuuden tunnettuus erityisesti julkiselle sektorille on kuitenkin yhä heikko.
Tutkinnon tuottama osaaminen ja kelpoisuus ylempänä korkeakoulututkintona olisi nykyistä paremmin tunnistettava esimerkiksi käytännön rekrytointitilanteissa. Myös korkeakoulujen omissa yamk-opiskelijoiden palautteissa keskeiseksi kehittämiskohteeksi on noussut systemaattisesti esiin erityisesti tutkintojen tuottaman osaamisen tunnistaminen ja tutkintonimike.
Maisteri (AMK) -nimike ratkaisuna
Tutkintojen tunnettuuden heikkous johtunee monesta asiasta. Olennaista on suoritettujen tutkintojen vielä vähäinen määrä; tutkintoja on suoritettu vasta 13 000, ja volyymi on noin 15% maisteritason tutkintojen tarjonnasta. Tutkintonimikkeen muuttaminen on esitetty yhtenä keinona parantaa tunnettuutta. Myös Ojalan väitöskirjassa haastatellut tutkinnon suorittaneet olivat toivoneet uutta tutkintonimikettä.
Nykyinen tutkintonimike, joka rakentuu perustutkinnon tutkintonimikkeestä täydennettynä suluissa esiintyvällä YAMK-termillä on toki vaikeaselkoinen varsinkin kun siihen liittyy alakohtaisia termejä, jotka eivät ole aina kovin informatiivisia. Ymmärtämistä vaikeuttaa myös se, että englanniksi puhutaan ”master’s degree”-tutkinnosta, mutta suomeksi ei ole niin sanottua lupaa käyttää tätä termiä.
Maisteri-nimikkeestä myös ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tutkintonimikkeenä on keskusteltu jo yamk-tutkintojen käynnistämisestä lähtien, mutta se ei ole koskaan edennyt alkukeskustelua pidemmällä. Tosin viime vuosina ammattikorkeakoulukentällä on tehty pienempiä kokeellisia irtiottoja tutkintonimikkeen suhteen. Esimerkiksi vuonna 2017 ilmestyneessä AMK-maisteri –Työelämän moniosaaja –julkaisussa käytettiin systemaattisemmin AMK-maisteri-käsitettä.
Nyt maisteri-tutkintonimikkeen käyttöönotto lienee lähempänä kuin koskaan aikaisemmin.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on huhtikuussa 2018 esittänyt että vaalikaudella 2019-2023 vahvistetaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa jatko-opintoväylänä ja muutetaan nimikkeeksi maisteri (AMK).
Arenen esittämä muutos olisi epäilemättä tervetullut, lisäisi tutkintojen arvostusta ja korostaisi ylempien ammattikorkeakoulututkintojen asemaa EQF-tasoa 7 tutkintoina. Samalla voidaan olettaa että tutkintojen tunnettuus työelämässä vahvistuisi.
Tämä on yamk-opiskelijoidemme näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää; vaikka tutkinto tuottaisi opiskelijan ammatillista kasvua ja työelämää palvelevaa osaamista, se ei riitä, mikäli esimerkiksi rekrytointitilanteissa kelpoisuusehdoksi määritellään ainoastaan maisteri-tutkinto. Tästä syystä vaaditaan yamk-koulutusta tarjoavien ammattikorkeakoulujen yhteisiä toimenpiteitä.
Xamkissa yamk-tutkintoja kehitetään Master School -konseptin alla
Xamkin osalta ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja on kehitetty Master School-konseptin alla jo viisi vuotta, Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen solmimasta strategisesta kumppanuussopimuksesta lähtien. Tavoitteena on ollut rakentaa yhteinen, työelämän kehittämistarpeisiin vastaava monialainen ja TKI-integroitu malli ylempien ammattikorkeakoulututkintojen toteuttamiseen.
Monialaisuus, kansainvälisyys ja TKI-integraatio ovat olleet Master Schoolin kehittämisen kulmakiviä.
Tutkintonimike ei ole ollut Master Schoolin kehittämisessä keskeisin ulottuvuus, vaan yhteiset kehittämistoimenpiteet ovat kohdentuneet tutkintojen sisältöjen vahvistamiseen ja yhteisen opintotarjonnan rakentamiseen. Toki tutkintojen tunnettuuden edistäminen ja niiden rinnastaminen yliopistojen maisteritutkintoihin on noussut enenevässä määrin esiin opiskelijapalautteissa.
Tästä näkökulmasta AMK-maisteri-tutkintonimikkeen voi osaltaan odottaa edistävän yamk-tutkintojen aseman vahvistumista ja olevan siten luonteva jatkumo 15 vuotta kestäneelle kansallisella ja alueelliselle kehittämistyölle.
LÄHTEET
Arene ry 2016. Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus osaamisen uudistajana – YAMK- tutkinnot suomalaisena koulutusinnovaationa. Saatavissa http://www.arene.fi/fi/ammattikorkeakoulut/vaikuttavuus/yamk-rake-selvitys. [Viitattu 29.4.2018]
Mäki, K., Vanhanen-Nuutinen, L. & Kotila, H. 2017. AMK-maisteri –Työelämän moniosaaja. Haaga-Helian julkaisut 2017.
Ojala, K. 2017. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työmarkkinoilla ja korkeakoulujärjestelmässä. Annales Universitatis Turkuensis C 437 Turun yliopisto. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6823-7. [viitattu 29.4.2018]