Muun muassa kansainvälisen IPCC:n uusimman raportin mukaan pyöräilyä on edistettävä planeettamme säästämiseksi. Samoin Suomen hallituksen ilmastostrategia Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoksi lähtee siitä, että pyöräilyä ja kävelyä on lisättävä reilussa 10 vuodessa 30 %. Tämä tavoite edellyttää, että Xamkin kampusten pihalla olevien pyörätelineiden määrä ja niiden päivittäinen ympärivuotinen käyttö kasvavat saman verran.
Tämän tavoitteen toteuttamiseksi Xamkin kampuksella järjestettiin ensimmäinen talvipyöräilyyn kannustamisen tapahtuma 13.11.2018 Pyöräilyliiton tukemana. Luovat alat TKI-yksikön projektipäällikkö Anja Härkönen tarttui mahdollisuuteen Kouvolan kampuksella. Hän sopi Pyöräilyliiton kanssa tapahtuman toteutuksesta ja jakoi talvipyöräilytietoutta ja pyörän valaisimia Kouvolan kampuksella 50 ensin ehtineelle. Myös Xamkin Kotkan kampuksella on oltu tapahtuman johdosta aktiivisia. Mutta mitkä muut tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että voidaan puhua talvipyöräilyilmiöstä?
Hyvät pyöräilyolosuhteet luovat talvipyöräilyilmiön
Talvipyöräilystä puhuminen ja talvipyöräily lisääntyvät vuosi vuodelta. Talvipyöräilyn lisääntymisen taustalla ovat parantuneet pyöräilyolosuhteet, pyöräteiden talvikunnossapidosta huolehtiminen, ihmisten terveyden arvostuksen kasvu ja aktiivinen pyöräilyn hyödyistä viestiminen.
Tärkein edellytys pyöräilyn lisääntymiselle on pyörätiereitistön synnyttäminen ja kehittäminen. Tämä tapahtuu etenkin silloin, kun polkupyörällä ja jalan liikkuminen nähdään tasavertaisena liikkumistapana autoliikenteen kanssa. Tällöin polkupyörä- ja kävelyreitistöä kehitetään omana liikenneverkkona. Näin on Kouvolassa toimittu jo pitkään.
Pyörätieväylien ei tarvitse mennä autoliikenteelle alisteisena niiden vierellä, mikä on yleisin tapa toteuttaa pyörätie. Erillinen pyörätiereitistö voi hyödyntää pyöräilijöitä ja kävelijöitä houkuttelevia vetovoimatekijöitä, kuten Kymijokea, puistoja ja muita miellyttävän ympäristön tekijöitä. Tällaiset ratkaisut lisäävät pyöräilyä. Vastaavasti on toimittu myös muualla Kymenlaaksossa.
Pyöräteiden talvikunnossapito mahdollistaa ympärivuotisen pyöräilyn
Kouvolassa on hyvä pyöräilyreitistö, mutta kehittämistarpeitakin on. Esimerkiksi kuntaliitosten seurauksena reitistön yhdistävyyttä taajamien välillä on tarpeen parantaa. Talviaikana reitistö on pidettävä kulkukelpoisena sekä Kouvolan kaupungin että ELY-keskuksen liikenneyksikön vastuulle kuuluvilla reitistön osilla. Kun tähän tarpeeseen on riittävästi herätty ja pyörätiet aurataan vähintään yhtä nopeasti kuin autoliikenteen tiet, kasvaa talvipyöräily ja sen mukana hyödyt.
Autoteistä erillisen pyörätiereitistön talvikunnossapitokin on helpompaa kuin autoteiden reunaan rakennettujen pyöräteiden, joille usein aurataan autoteiden lumet ja tehdään siten pyöräily mahdottomaksi. Siksi itsenäisen ja autoliikenteestä riippumattomaan pyörätiejärjestelmän edelleen kehittäminen lisää kesäpyöräilyn lisäksi myös talvipyöräilyä.
Pyöräilyn positiiviset terveysvaikutukset ovat erittäin suuret
Talvipyöräilyä tukee myös ihmisten aito tarve pitää huolta terveydestään. British Medical Journalin (2017, ks. Yle 21.4.2017) mukaan työmatkansa säännöllisesti pyöräilevät välttyvät sydän- ja verisuonitaudeilta ja syövältä muita todennäköisemmin ja myös menehtyvät niihin harvemmin kuin saman ikäiset, jotka kulkevat töihin autolla tai julkisilla kulkuvälineillä passiivisesti istuen. Tutkimuksen mukaan myös työmatkakävely on terveellistä, mutta vaikutukset eivät ole yhtä suuria. Tutkimuksen havainnot perustuvat yli 260 000 keskimäärin 63-vuotiaan viisivuotiseen seurantaan.
”Työmatkansa pyöräilevät sairastuivat sydän- ja verisuonitauteihin tai syöpään 40–50 prosenttia epätodennäköisemmin kuin autolla tai julkisilla kulkuvälineillä työmatkansa kulkevat. Myös riski menehtyä kyseisiin sairauksiin tai muihin syihin oli heillä pienempi seurannan aikana. Kävellen töihin kulkevien riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin oli noin 30 prosenttia pienempi ja riski menehtyä niihin 35 prosenttia pienempi kuin fyysisesti passiivisesti työmatkansa kulkevien.”
Koska hyvä pyörätieverkosto lisää pyöräilyä ja sitä kautta ihmisten terveyttä, onkin laskettu, että euro pyöräteihin tuottaa esimerkiksi Helsingissä kahdeksan euroa takaisin. Hyvä pyörätieverkosto ja sen liittäminen Kouvolan mielikuviin, brändiin, toimii myös alueen vetovoimatekijänä työntekijöitä ja opiskelijoita alueelle houkuteltaessa. Hyvinvointimatkailu on kasvava trendi. Pyöräilyreitistöjen kehittäminen koko Kymenlaaksossa hyvinvointimatkailun näkökulmasta on myös mahdollisuus. Esimerkiksi rautatieasemat voisivat muodostaa verkoston solmukohtia.
Hyvää asiaa kannattaa pitää esillä – talvipyöräilykampanjakin lisää pyöräilyä
Neljänneksi talvipyöräilyä edistää viestintä. Ihmisiä ja päättäjiä on ”hoksautettava” pyöräilyn suurista eduista. Kouvolassa vietettiin ensimmäistä talvipyöräilytapahtumaa 13.11.2018. Tällainen vuosittain toistettava tapahtuma on omiaan herättämään ihmisten mielenkiintoa talvipyöräilyä kohtaan. Samalla päättäjät havahtuvat turvamaan talvipyöräilyn edellytyksiä, kuten huolehtimaan aurauksesta ja hiekoituksesta.
Maailman ensimmäinen talvipyöräilykongressi pidettiin Oulussa helmikuussa 2013. Oulun kaupunki valittiin tällöin maailman parhaimmaksi talvipyöräilykaupungiksi. Tilastokeskuksen mukaan Oulussa talvella pyöräillään enemmän kuin keskimäärin Suomessa kesällä. Oulusta onkin opittavaa talvipyöräilyssä. Oulussa kevyen liikenteen pääreitistö on priorisoitu talvikunnossapidossa korkealle tasolle. Pyörätiet aurataan ja hiekoitetaan jopa ennen autoteitä. Oulussa on ymmärretty jo vuosikymmeniä sitten, että pyöräilyn edistäminen on taloudellisesti erittäin tuottoisaa.
Oulun yliopiston vetovoimaisuus on arvioitu korkeaksi kansainvälisissä tutkimuksissa. Yhtenä keskeisenä syynä on hyvät mahdollisuudet liikkua Oulun kaupungissa pyörällä ja kävelemällä. Myös Kouvolan ja Kymenlaakson tulevaisuudelle välttämätön vetovoimaisuus kasvaa pyörätieolosuhteita kehittämällä ja niistä tiedottamalla.