Next-verkkojulkaisussa on syksyllä 2019 ilmestynyt kaksi artikkelia merkitysanalyysimenetelmän luonteesta ja sen mahdollisuuksista muotoilun tutkimuksessa biotuotemuotoilun kannalta.
Tarkastelen tässä artikkelissa merkitysanalyysimenetelmän avulla kolmea rakennushistoriallisesti merkittävää kohdetta Kymenlaakson alueella. Tarkastelu keskittyy merkitysanalyysiin palvelumuotoilun, sisustusarkkitehtuurin ja restauroinnin näkökulmista ja niiden yhteisiä intressejä punniten, historia-arvoja unohtamatta.
Merkitysanalyysin esimerkkikohteina artikkelisarjassa ovat Pohjois-Kymen sairaala eli POKS Kouvolan Kuusankoskella, Salpalinja-linnoitusketju ja kulttuuriperintökohde Verlan tehdasmuseon alue Verlan kylässä, Kouvolassa.
Kaikkia näitä merkittäviä kulttuurikohteita kohteita yhdistää joko jo tehty tai tulevaisuudessa odottava käyttötarkoituksen muutos. Tässä artikkelissa merkitysanalyysia tehdään Pohjoiskymen sairaalan käyttötarkoituksen muutosta ajatellen. Artikkelissa käsitellään aihetta hypoteettisesti, jolloin ei oteta kantaa esimerkiksi taloudellisiin tai omistuksellisiin kysymyksiin.
Sairaala-funkkista mäntyjen katveessa
Pohjois-Kymen sairaalan on suunnitellut rakennushallituksen yliarkkitehtina toiminut Ragnar Wessman ja se valmistui vuonna 1953 (Tapiovaara 2012, 5). Sairaalan rakennuspaikaksi oli valittu Kuusankosken Parantolanmäki (myöhemmin Sairaalanmäki), jonka mäntykannasta pidettiin ilmastollisesti terveellisenä erityisesti tuberkuloosipotilaille.
Sairaalalla oli vuosikymmenet kansallisesti hyvä maine johdon ennakkoluulottoman kehittämisotteen vuoksi, mutta 2000-luvulta lähtien sairaalan toimintoja alettiin supistaa. Erityisesti synnytysten siirtäminen lopullisesti Kotkan keskussairaalaan merkitsi palvelujen heikentymisen alkamista. (Mentula 2017).
Nykyään Pohjois-Kymen sairaalassa toimivat ympärivuorokautinen lääkäripäivystys, sairaalan poliklinikat sekä vuodeosastot (Terveyspalvelut 2020). Kun Kouvolaan valmistuu uusi Ratamo-keskus, Sairaalanmäen kiinteistö tyhjenee (Sillanpää 2017). Uuden käyttötarkoituksen pohtiminen on näin ollen ajankohtaista.
Valkoinen sairaalarakennus edustaa arkkitehtuuriltaan 30-50-luvuilla vallinnutta funktionalistista tyyliä. Rakennuksen keskiosa on 5-kerroksinen ja keskiosan kummallakin puolella ovat 1- ja 2-kerroksiset sivurakennukset. Rakennus edustaa ajankohtana vallitsevaksi tullutta sairaaloiden blokkimaista rakentamista, jossa ”tiloja alettiin sijoittaa matalina ja leveärunkoisina rakennusmassoina korkean vuodeosastorakennuksen alle, jolloin kehittyi uusi blokkisairaalan alatyyppi, ns. tower-on-podium eli torni jalustalla –sairaala” (Lehtimäki 2014, 29).
Tyylillistä samankaltaisuutta löytyy useista muista tuona ajanjaksona rakennetuista suomalaisista sairaaloista sekä vaikkapa Erik Bryggmanin suunnittelemasta Vierumäen urheiluopiston vuonna 1936 valmistuneesta päärakennuksesta (Högström s.a.).
Pohjois-Kymen sairaalan kulttuurihistoriallinen sekä rakennushistoriallinen arvo on suuri, mutta sairaalana se on ajastaan jäänyt ja vanhanaikainen.
Erityisesti torniosan vuodeosaston potilashuoneet ovat ahtaita ja epäkäytännöllisiä; ilmastointi ei vastaa nykyisiä vaatimuksia, hoitajat kolhivat itseään liian ahtaissa tiloissa sairaalasänkyihin ja vierailu-, saniteetti- ja säilytystilat ovat alkeelliset.
Nykyaikainen sairaalatoiminta ei mahdu ahtaisiin kerroksiin, joten rakennuksen remontoimista sairaalakäyttöön ei edes harkita. Kohteen merkitysanalyysi tarjoaa hyvän pohjan muutosvaihtoehtojen pohdinnalle.
Merkityksien kartoitus
Rakennuksen säilyttämisen puolesta puhuu se, että Pohjois-Kymen sairaala edustaa rakennushistoriallisesti paikallisesti arvokasta ja ainutlaatuista funktionalistista sairaalarakentamista.
Rakennus on myös autenttinen sairaalarakennus eli se on ollut alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan rakentamisestaan lähtien, vaikka sisätilojen huoneratkaisuja on jonkin verran ajan kuluessa muutettu. Sairaalan käyttötarkoituksen muuttamisessa tulee huomioida sen alkuperäinen käyttötarkoitus ainakin symbolisella tasolla.
Sairaala on paikkakunnalla kulttuurisesti merkittävä kohde, sillä se on ollut oleellinen osa pohjoiskymenlaaksolaista elämää ja kokemusmaailmaa vuosikymmenet. Kaikilla paikkakuntalaisilla on jonkinlainen side sairaalaan; siellä on synnytty ja synnytetty, käyty lääkärissä ja hoidoissa, katsomassa sairaita läheisiä ja sieltä on lähdetty tervehtyneenä kotiin tai viimeiselle matkalle. Monelle se on ollut työpaikka.
Sairaalan elämyksellinen ja kokemuksellinen sekä yhteisöllinen merkitys on paikkakunnalla valtava, sillä se on ollut elämän hermokeskus ja turvasatama. Kaikilla paikkakuntalaisilla on siitä muistoja ja kaikki ovat kuulleet siihen liittyviä tarinoita.
Sairaalaan liittyy tunnearvoja ja nostalgiaa, se on muokannut seutukunnan identiteettiä sairaalapaikkakuntana ja nostanut asukkaiden omanarvontuntoa: meillä on hyvä ja kansallisesti tunnettu sairaala. Sairaalalla on omat perinteensä, jotka liittyvät paikkakunnan kulttuurisiin perinteisiin ja sosio-ekonomiseen rakenteeseen.
Ideaalitilanteessa sairaalarakennuksen käyttötarkoituksen muutos kunnioittaa rakennuksen alkuperäistä käyttötarkoitusta. Sairaalarakennuksen ollessa kyseessä luonteva uusi käyttötarkoitus voisi liittyä erilaisiin hoitotiloja hyödyntäviin ratkaisuihin tai majoitustarkoitukseen (Ks. Pesonen 2017).
Suomessa on parin viime vuosikymmenen aikana muutettu useita vankiloita hotelleiksi, miksei myös käytöstä poisjääviä sairaaloita voisi muuttaa designhotelleiksi.
Pohjois-Kymenlaaksossa majoitustarve kasvaa rajusti Kymi-Ringin toiminnan myötä, joten liiketaloudellisestikin hotellitoiminta Sairaalanmäellä olisi kannattavaa.
Tallaisessa käyttötarkoituksen muutoksessa sisätiloille tehtävät muutostyöt kunnioittavat enemmän alkuperäistä tilankäyttöä kuin täydellisen sisätilojen muuttamisen vaativissa vaihtoehdoissa. Käyttötarkoituksen muuttuessa julkisivun säilyttämistä pidetään usein arvokkaampana kuin sisätilojen säilyttämistä. Hyvällä sisustusarkkitehtonisilla ratkaisuilla pelkän rakennuksen kuoren säilyttäminen voidaan kuitenkin välttää.
Toinen hyvä ja huomattavasti pienempiä sisätilojen muutoksia vaativa muutos olisi tilojen muokkaaminen vanhusten hoitokotitarpeisiin. Nykyinen huonejako voisi toimia tässä tarkoituksessa melko hyvin. Kaiken kaikkiaan esiselvitys käyttötarkoituksen muutoksen vaihtoehdoista olisi hyvä tehdä mahdollisimman pian.
Opiskelijat yhteistyöhön
Pohjois-Kymen sairaalan käyttötarkoituksen muutoksen suunnittelussa on selvä yhteistyön mahdollisuus sisustusarkkitehtuurin, restauroinnin, rakennustekniikan ja palvelumuotoilun opiskelijoiden yhteistyölle.
Palvelun suunnittelun avulla saadaan tarkat suuntaviivat muutostyön suunnittelulle, jossa näkökulmina ovat uuden käyttötarkoituksen edellyttämien muutosten suunnittelu sekä tekninen toteutus historiallisia arvoja kunnioittaen.
Tämän kaltaisia, monitieteellistä lähestymistapaa vaativia kohteita on jo pelkästään Kymenlaaksossa useita.
Merkitysanalyysi liittyy aina tulevaisuuden tutkimukseen ja ymmärrykseen siitä, mitä tulevat sukupolvet arvostavat ja mikä on tulevaisuudessa arvokasta ja kannattavaa. Pohjois-Kymen sairaala on tyylikäs historiallinen rakennus, joka on tehty kestävistä materiaalista. Rakennuksen elinkaari itsessään ei ole lähelläkään loppuaan, vaikka sairaalana rakennus ei ole toimiva.
Purkaminen on niin ikään kallista ja päästöjä tuottavaa, uuden rakentamisesta puhumattakaan; hyväkuntoisten betonirakenteisten rakennusten säilyttäminen on kiistatta ekologisin vaihtoehto. On myös vaikeaa kuvitella Sairaalanmäkeä tonttina, josta päärakennus on kadonnut. Ekologisin ja kulttuurihistoriallisesti kestävien ratkaisu on antaa sairaalalle uusi ja seutukuntaa hyödyttävä elämä.