Työelämäpedagogiikka: yhdessä oppimista ja kehittämistä

Työelämässä meneillään olevan murroksen seurauksena osa ammateista häviää ja uusia kehittyy. Myös säilyvissä ammateissa työnkuvat muuttuvat. Työelämässä pärjäämisen edellytyksenä on kyky uudistaa omaa toimintaa ja osaamista (Mitchell and Brynjolfsson 2017).

Tutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen keskeisenä tehtävänä on tarjota laaja pohja uuden osaamisen hankkimiselle myöhemmin työuralla (Lehikoinen 2016).

Jaettu asiantuntijuus ja työelämäpedagogiikka

Tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaaminen vaatii uudenlaista, entistä tiiviimmin työelämän kanssa toteutettavaa pedagogiikkaa. Xamkin opetussuunnitelmien uudistamistyössä luotiin rakenteet, joiden avulla työelämäpedagogiikkaa ja siihen liittyviä yhteistyön muotoja voidaan paremmin toteuttaa. Työelämäpedagogiikassa (Kuvio 1) oppiminen tapahtuu koulutuksen ja työelämän välisessä tiiviissä yhteistyössä.

Käytännössä yhteistyö toteutuu opintojaksoihin liittyvien kehittämistehtävien kautta. Työelämäpedagogiikka painottaa kokemuksen, reflektoinnin ja yhteisön arvoa oppimisessa (Grunman ym. 2009, Lester ja Costley 2010). Oppimisessa korostuvat jaettu asiantuntijuus, tiedon luominen sekä yhteisöllisyys. Aidon työelämäyhteyden kautta teoreettinen tieto asettuu kontekstiinsa, mikä puolestaan lisää syväoppimista ja oppimismotivaatiota (Engeström ym. 1984, Miettinen 1999).

Kuvio 1 Työelämäpedagogiikka Xamkissa

Työelämään kytkeytyvät kehittämistehtävät ovat usein sellaisia, joihin ei ole olemassa valmiita tai helppoja vastauksia. Tästä syystä ne vaativat opiskelijoiden ja eri alojen asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.

Xamkin asiantuntijat osana työelämäpedagogiikkaa

Koska kehittämistehtävien parissa työskentely vaatii monenlaista asiantuntijuutta, on opintojaksojen ja moduulien suunnittelussa ja toteutuksessa mielekästä hyödyntää kaikkea ammattikorkeakoulun asiantuntijuutta. Kehittämistehtäviin liittyvien ongelmien ratkaisuihin on hyvä integroida esimerkiksi kirjaston asiantuntijoiden osaamista juuri silloin, kun tiedontarve syntyy. Usein kehittämistehtävän toteutukseen liittyy medioiden soveltamista, kuten vaikkapa videoiden ja pilvipalveluiden hyödyntämistä. Näissä yhteyksissä E-kampuksen asiantuntijoiden osaamista on mahdollista käyttää osana moduulien ja opintojaksojen suunnittelua ja toteutusta. Samoin muut ammattikorkeakoulussa työskentelevät voivat jakaa asiantuntijuuttaan opintojaksojen yhteydessä.

Työelämäpedagogiikkaa toteutetaan monimuotoisesti Xamkin kaikilla kampuksilla sekä myös kampusten välisenä yhteistyönä. Esimerkkeinä mainittakoon Logistiikkaverstas Kotkassa, MiniMikkeli Mikkelissä, Senioreiden Suhinat Kouvolassa, sekä Hyvinvointiviikot Savonlinnassa. Näissä kaikissa toimintamalleissa työelämän kehittämishaasteita ratkotaan moniammatillisissa ryhmissä yhteistyössä työelämän kanssa.

Hyödyntämällä monipuolisesti eri asiantuntijoiden osaamista opetuksessa, opintojakson tavoitteena olevien taitojen lisäksi opiskelijat hankkivat myös paljon muuta työelämässä tarvittavaa osaamista, kuten informaatiolukutaitoa ja median soveltamista. Työelämäpedagogiikan hyötyjinä eivät ole kuitenkaan pelkästään opiskelijat. Yhteistyön kautta myös Xamkin eri toimijat ja työelämä saavat hyötyä opiskelijoiden kehittämisehdotuksista. Työelämäpedagogiikka mahdollistaa, ja toivottavasti myös lisää, moniammatillista asiantuntijuuden jakamista. Tätä kautta pystymme varmistamaan, että meiltä valmistuu osaamistaan  kehittäviä, työelämän osaamistarpeisiin vastaavia ammattilaisia jatkossakin.

 

Lähteet

Engeström, Y., Hakkarainen, P. & Hedegaard, M. (1984). On the Methodological Basis of Re-search in Teaching and Learning. In M. Hedegaard, P. Hakkarainen & Y. Engeström (Eds.), Learning and teaching on a scientific basis. Methodological and Epistemological Aspects of the Activity Theory of Learning and Teaching. Aarhus Universitet Psykologisk Institut.

Gruman, J., Barrows, C. and Reavley, M. (2009). A Hospitality Management Education Model: Recommendations for the effective use of workbased learning in undergraduate management courses. Journal of Hospitality & Tourism Education, 21(4), 26-33.

Miettinen, R. (1999). Transcending traditional school learning: Teacher’s work and networks of learning. In Y. Engeström, R. Miettinen, & R.-L. Punamäki (Eds.), Perspectives on activity theory, (325–344). Cambridge, UK: Cambridge University Press.

Mitchell, T. and Brynjolfsson, E. (2017). Track how technology is transforming work. Nature, Vol.544, 20 April 2017, 290-292.

Lehikoinen, A. (2016). Ammatillinen koulutus 2030. Opetus- ja kulttuuriministeriö, esitys.

Lester, S. & Costley, C. (2010). Work-based learning at higher education level: value, practice and critique. Studies in Higher Education, 35(5), 561–575.

Pin It on Pinterest