Pieni joukko Xamkin kulttuurin koulutusalan henkilökuntaa lähti 3.6.2020 spontaanille kesäiselle virkistysretkelle Elimäellä sijaitsevaan Arboretum Mustilaan. Oppaana retkellä oli Arboretum Mustilan toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen. Retken käytännön järjestelyistä vastasi lehtori Ari Hynynen.
Arboretum Mustilan on perustanut vuosina 1901–1902 keskellä Elimäen laajaa ja tasaista maisemaa kohoavalle Kotikunnaan mäelle valtioneuvos Axel Fredrik Tigerstedt, joka oli intohimoinen dendrologi ja geologi. Hänen jälkeensä puistoa isännöi hänen poikansa Carl Gustav Tigerstedt. Isä oli omistautunut erityisesti puulajikokeiluille ja poika laajensi kokeilut koristepuihin ja pensaisiin. Vuonna 1984 C. G. Tigerstedtin pojat Axel ja Peter perustivat Mustilan kotikunnassäätiön, joka edelleen ylläpitää ja hoitaa Arboretum Mustilaa. (Historia 2016; Esittely s.a.; ks. myös Tigerstedt 1922.)
Arboretum Mustila on ennen kaikkea kasvitieteellinen puulajipuisto, jossa ”tutkitaan koti- ja ulkomaisten puuvartisten kasvien kasvatusta käytännössä” (Mitä Mustilassa tutkitaan? S. a.). Tiedemaailman ulkopuoliselle luontoharrastajille ja esimerkiksi lapsiperheille tulee kuitenkin olla yleiskiinnostavaa nähtävää ja eriytettyä ohjelmaa. Jukka Reinikaisen mukaan erityisesti juuri lapsiin halutaan panostaa, joten heille on vuosittain – tämä korona-vuosi pois lukien – tarjolla Lastenpäivä Mustilassa toukokuun lopulla.
Mustilan tarjonta puutarhaharrastajille on laajaa; on jalostamis- ja pistokaskursseja, kompostointi- ja taimipäiviä, lähiruokamessuja sekä erilaisia taidetapahtumia. Opastetut kierrokset 120 hehtaarin kokoisessa puistossa ovat luonnollisesti toiminnan ydin. (Ks. Tapahtumakalenteri 2020. S.a.) Mustilassa on myös edustava taimikauppa, Mustilan Taimitarhat, viinitila ja tilausravintola Mustila Viini sekä Taidekahvila Piika ja Renki.
 |
 |
 |
 |
Xamkin ja aiemmin Kyamkin muotoilun koulutuksen ja Arboretum Mustilan yhteistyö on jatkunut jo lähes parikymmentä vuotta erilaisissa opetusprojekteissa ja hankkeissa.
Esimerkiksi 2000-luvulla suunniteltiin ja toteutettiin opiskelijatyönä puulajipuiston opasteiden uudistus. Kyamk on vuosina 2011 – 2014 ollut INTOVERKKO-hankkeen myötä mukana Mustilan lastenpäivän suunnittelussa ja tässä kontekstissa on tehty oppilaitosrajat ylittävää yhteistyötä Kouvolan seudun ammattiopiston (KSAO) kanssa (ks. Mäkelä-Marttinen 2014).
Viimeaikaisia yhteistyön tuloksia ovat Mustilan verkkosivujen uudistuksen suunnittelu opiskelijatyönä sekä muotoilija Emmi Hietalan opinnäytetyönä syksyllä 2019 tekemä säänkestävien haltijahahmojen suunnittelu ja toteutus arboretumin alueelle. Haltijahahmot on tarkoitus sijoittaa puistoon piakkoin. Yhteistyö jatkuu myös opetusprojekteissa, joissa suunnitellaan puistoon erilasia esittelyelementtejä.
Kukkaloisto viileän kevään jälkeen on Mustilan taianomaisessa metsässä vasta aluillaan kesäkuun alkupäivinä. Alppiruusut ja atsaleat ovat kuitenkin jo lajista ja kasvupaikasta riippuen kukassa. Reinikainen kertoi opaskierroksella, että puiston kävijämäärät ovat suurimmillaan juuri alppiruusujen kukinnan aikana.
Myös syksyinen väriloisto puistossa on komea, mutta kukkeinta aikaa se ei kävijämäärässä voita. Suurimman vaikutuksen allekirjoittaneeseen tekivät kuitenkin valtavat eksoottiset havupuut, joiden värit, muodot, runkojen kuvioinnit ja huikea koko sekä metsiköiden satumainen tunnelma laittoivat mielikuvituksen liikkeelle.
Vietettyään päivän valtavien eksoottisten puiden siimeksessä alkaa katse etsiä supisuomalaisesta metsämaisemasta näitä samaisia puuharvinaisuuksia.
Arboretum Mustila todistaa, että useita ulkomaalaisia puulajeja on mahdollista kasvattaa myös Suomen oloissa, eikä niiden kauneus ole vuodenajasta kiinni.
Alkukesän kukkaloistosta sekä eksoottisten havupuiden lumosta kertovien kuvien myötä haluan kannustaa lukijaa vierailemaan Arboretum Mustilassa kaikkina vuodenaikoina. Puistossa syke laskee, silmä lepää ja mieli rauhoittuu.
 |
 |
 |
 |