Kevään 2020 koronapandemia siirsi monen työpajatoimijan valmennussisällöt verkkoon tiiviillä aikataululla. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Luovien alojen PeliKlaani-hankkeen valmennustoiminta käynnistyi helmikuussa perinteisillä lähitapaamisilla nuorten kanssa. Valmennuksen keskeisinä teemoina olivat tulevaisuussuuntautuneet ja itsetuntemuksen kautta lähestyttävät urasuunnittelu- ja hyvinvointitaidot. Valmennuksen toteutuksessa hyödynnettiin luovia ja pelillisiä menetelmiä.
Koronatilanteen johdosta jouduttiin miettimään, miten työpajan valmentautujien toimintaa jatketaan, jotta pajalla käyvät nuoret eivät jää yksin ja ilman tarvitsemaansa ohjausta ja tukea. Valmennus siirrettiin nuorten tuntemalle ja käyttämälle Discord-verkkoalustalle.
Discord on pelikulttuuria harrastavien nuorten kommunikointialusta, joka mahdollistaa monenlaisen vuorovaikutuksen toteuttamisen.
Siirtymävaiheessa kehittäjätiimi totesi, että alkuperäistä toteutussuunnitelmaa tulee muokata Discord-alustan luonteen vuoksi. Emme halunneet “varastaa” nuorten kulttuurista ympäristöä vain oman tavoitteemme saavuttamiseksi nappaamalla heidän keskustelufooruminsa valmennuksen toteuttamisen alustaksi. Halusimme muokata sisällöt vastaamaan nuorten kulttuurista ympäristöä hävittämättä kuitenkaan valmennussisältöjen viestiä.
PeliKlaani-hankkeen Discord-valmennuksen sisällöt muodostuivat itsetuntemuksen, urasuunnittelun ja hyvinvoinnin teemoista. Valmennus toteutettiin osana Mikkelin kaupungin Nuorten työpajojen toimintaa. Toteutuksessa oli mukana myös hyvinvointipalvelujen tuottaja Mirka Jussila, Lasten ja nuorten säätiön Huuma-hanke sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Juvenian Digivoimaa-hanke.
Vuorovaikutuksen ja sisältöjen luonne Discordissa
Yleisemmin käytetty käsite verkkoalustalla tapahtuvalle valmentamiselle ja oppimiselle on verkkopedagogiikka. Tarkasteltuamme omaa toimintaamme PeliKlaanissa, tunnistimme jotakin uutta ja orastavaa. Syntyi käsite Discord-pedagogiikka. Pedagogiikkamme ajatusta ohjasi se, että verkkoalustalla toteutetut tapaamiset ja sisällöt olivat luonteeltaan luottamuksellisia.
Vuorovaikutus oli Discord-alustalle tyypillistä lyhyttä kirjoitettua, puhuttua tai visuaalista viestintää. Discord-valmennuksen tehtäviin sisältyi kehollisia, leikillisiä ja pelillisiä tehtäviä. Erityisesti sisältöjen pelilliset ja leikilliset elementit määrittivät pedagogiikkaamme. Halusimme myös kehittää sellaista pedagogiikkaa, jonka sisällöt ovat saavutettavissa puhelimen avulla. Kaikki valmennukseen osallistuneet nuoret eivät omistaneet tietokonetta.
Pelillisyys PeliKlaani-hankkeen valmennuksen toteutuksessa tukeutui pelillisyyden ominaisuuksien hyödyntämiseen: valmennussisältöihin liitettiin pelimäisiä toteutuksia, joilla pyrittiin herättelemään valmennettavien innostumista aiheen käsittelyyn. Sisältöjen tuottamisessa hyödynnettiin viihdepelleille luonteenomaista immersiota eli kokemuksellista uppoutumista aihepiiriin, lisäämällä valmennuksen sisältöihin tarinallisuutta, toiminnallisuutta ja visuaalisuutta.
Valmentautuja ei ole pelkästään tiedon vastaanottaja tai oppija vaan oman tiedon rakentaja ja tiedon avulla seikkailija. Discord-alusta visuaalisine elementteineen toi myös valmennukseen tunteisiin perustuvan ulottuvuuden, joka jää usein verkkovälitteisesssä ryhmävalmennuksessa kokematta. Discord-valmennuksessa asiasisältöjen ja tunteiden ilmaiseminen oli helpompaa sosiaalisessa mediassa käytettävien emojien, kuvien ja giffien avulla.
Nuorten palautetta PeliKlaanin Discord-valmennuksesta
Valmennuksesta kerättiin palautetta nuorten kulttuuriin sopivan visuaalisen mitta-asteikon avulla. Nuoret antoivat jokaisen kerran jälkeen palautetta sisällöistä. Palautteita kertyi yhteensä 49 (kuva 1).
55% vastauksista kuvasi kokemustaan vihreän kuvan mukaisesti, 41% keltaisen ja 4% punaisen kuvan mukaisesti. Kuva-asteikon lisäksi osallistujia pyydettiin kertomaan valmennussisältöjen onnistumisia ja kehittämisen kohteita. Se, mikä valmennuksesta teki poikkeavan verkkopedagogiikan käsitteestä, oli se, että nuoret itse määrittivät toteutuksen rennoksi, helpoksi, hauskaksi, leikilliseksi ja spontaaniksi. Tämä ei kuitenkaan vähentänyt oppimisen kokemusta, sillä nuoret kertoivat saaneensa uutta tietoa.
Kehittämisehdotukset liittyivät ensisijaisesti joidenkin sisältöjen pilkkomiseen pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Turhautumista ilmeni myös verkkoyhteyksien toimimattomuuden takia.
Määrittelemäämme Discord-pedagogiikan kokeilua havainnoinneissamme huomasimme, että nuoret kertovat mielipiteensä esille rohkeammin. Viestintä oli lyhyttä ja luottamus rakentui verkossa nopeasti. Onnistuimme hyödyntämään nuorten kulttuurista ympäristöä. Hyvinvoinnin tukemisessa liikunnalliset tehtävät onnistuivat verkkoympäristössä mainiosti ja liikuttivat myös nuoren lähipiiriä.
Ilman koronan aiheuttamia poikkeusoloja emme olisi vastaavaa kokeilua toteuttaneet. Lähivalmennuksessa olleet nuoret olivat alun perin sitä mieltä, että he eivät tarvitse verkko-ohjausta. Poikkeusolot muuttivat kaiken ja Discord-pedagogiikka kehittyi aitoon tarpeeseen.