Finnish Design Academy (FDA) – Muotoilualan korkeakoulutuksen kehittäminen tulevaisuuden työelämän osaamistarpeita varten -hanke on yksi Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen kehittämisen kärkihankkeita vuosina 2018–2020. FDA on myös Suomen muotoilualan koulujen yhteistyöverkosto ja foorumi muotoilualan toimijoiden sekä elinkeinoelämän kohtaamiselle. Hankkeen koordinoija on LAB-ammattikorkeakoulu Lahdessa ja osatoteuttajia ovat AYO, HAMK, XAMK, LY, Laurea, Metropolia, Savonia ja Turun AMK. OKM:n hankerahoituksen osuus on 2 miljoonaa euroa. (Korkeakoulutuksen kehittämishankkeet 2018–2020; Finnish Design Academy, Projektista 2020.)
Muotoilun tutkimusmenetelmiä kartoittamassa
Yksi hankeen tarkoituksista on kehittää muotoilualan tutkimukseen liittyvää koulutusta, mikä tarkoittaa muotoilun tutkimusmenetelmien eli tutkivan muotoilun menetelmien opetuksen kehittämistä. Itse sain keväällä 2020 kutsun liittyä suunnitteluryhmään. Muut työryhmän jäsen ovat yliopettaja Ilkka Kettunen Savonia AMK:sta ja lehtori Heikki Saros LABista.
Työryhmän työn tuloksena on syntymässä tutkimusmenetelmien aineistopankki, tutkivan muotoilun verkkokurssi avoimen amk:n toteutuksena sekä kirja muotoilun tutkimusmenetelmistä. Kaikkia edellä mainittuja työvälineitä kaivataan kipeästi, joten työryhmä työskentelee ahkerasti kuluvan syksyn aikana ja kevätlukukaudella 2021 kuvatun kokonaisuuden tuottamiseen.
Suunnittelutyö on aloitettu kartoittamalla, millaisia muotoilututkimuksen tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä niissä muotoilun koulutuksissa käytetään, joita työryhmän jäsenet edustavat.
Menetelmien kirjo on laaja.
Muotoilun menetelmät voidaan karkeasti jaotella muotoilun tiedonhankintamenetelmiin ja muotoilun prosessiluonteen huomioiviin menetelmiin.
Muotoilun tiedonhankintamenetelmiä ovat muun muassa vertailututkimus, muotoilupiirteiden tutkimus tai muodon DNA:n tutkimus, semiotiikan menetelmät ja kuva-analyysi, narratiivien luominen, eläytymismenetelmä, funktioanalyysit, tuotesemantiikka, merkitys- ja tyyppianalyysi sekä etnografiset kenttätyömenetelmät, kuten havainnointi ja erilaiset testaukset.
Muotoilun prosessiluonteisia menetelmiä taas ovat muun muassa toimintatutkimus, palvelumuotoilun jatkuvasti kehittyvä menetelmäpakki kaikessa laajuudessaan, Living Lab -toiminta, tulevaisuudentutkimuksen menetelmät muotoilun kannalta, LEAN-ajattelu, Grounded Theory sekä muun muassa erityisesti muoti- ja puvustussuunnittelussa käytettävät mallit (TIE- eli FEA-malli ja tekijä – käyttäjä –malli) sekä käsikirjoituksen analyysimenetelmä.
Erikseen voidaan esiin nostaa laadulliset ja määrälliset menetelmät, jotka ovat hyviä tiedonhankintamenetelmiä erityisesti muotoilututkimuksen alkuvaiheessa, kuten eri tyyppiset haastattelut ja kyselyt. Jaottelu ei ole helppoa ja selvärajaista, sillä monet tiedonhankintamenetelmät kuuluvat myös yleisiin laadullisiin perustutkimus- ja tiedonhankintamenetelmiin.
Kaikki edellä mainitut menetelmät ovat käytössä Xamkin kulttuurin koulutusalan muotoilun koulutuksissa jo opintojen alkupuolelta lähtien, ja menetelmäosaaminen kiteytyy opinnäytetöissä.
Hyvällä syyllä voi sanoa, että muotoilun tutkimusmenetelmäkoulutus on Xamkissa erittäin korkealla tasolla. Sen eteen on tehty pitkäjänteistä työtä jo siitä alkaen, kun Kymenlaakson ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa kokeiluluontoisena 1.8.1996 (Pelli 2005, 22). Muotoilun tutkimuksen opetusta on kehitetty suunnitelmallisesti 90-luvun lopusta lähtien ja kehitystyö jatkuu edelleen.
Muotoilun tutkiminen on osa muotoiluprosessia
Muotoilun tutkimus sitoutuu ammattikorkeakouluopetuksessa aina muotoiluprosessiin, joten koko muotoilun opettajakunta osallistuu tutkimusopetukseen substanssiopetuksen toteutuksissa.
Yhteistyötä tehdään tässäkin asiassa niin koulutusten sisäisenä kuin koulutusten välisenä, ja nyt siis myös enenevissä määrin eri korkeakoulujen välillä. Suunta avoimeen tutkimus- ja innovaatiokulttuuriin on oikea ja toivottava.
Ehkä jonakin päivänä todellisuutta ovat myös eri korkeakoulujen muotoilun opiskelijoiden väliset projektit, myös tutkimusprojektien näkökulmasta.
Kirja tutkivan muotoilun menetelmistä ensisijaisena tavoitteena
Hankkeessa keskitytään ensin tutkivan muotoilun menetelmäkirjan kirjoittamiseen, sillä sellaiselle on suuri tarve. Kirjan artikkeleiden kirjoittajiksi pyydetään tutkimusmenetelmäosaajia niin Xamkin kuin muiden muotoilualan korkeakoulujen asiantutijaverkostoista.
Menetelmäkirjan antaman tiedon mukaan toteutettavassa koulutussuunnittelussa keskitytään luomaan opintojaksoa, jossa keskiössä ovat muotoiluideologian soveltuminen laaja-alaisesti kaikille aloille sekä erityisesti muotoilualoille. Tavoitteena on siis luoda tietopaketti sekä laajalle yleisölle avoimen amk:n kautta opiskeltavaksi että täsmällistä perustietoa tutkimusmenetelmistä antava kurssi korkeakouluopiskelijoille.
Ihanteellisinta olisi, että kunkin muotoilukorkeakoulun antaman tutkimusmenetelmäopetuksen lisäksi olisi mahdollista valita tasokas opintojakso, jonka avulla opiskelija voi laajentaa ja syventää tietojaan.