Yhteiset pelisäännöt hyvän ilmapiirin kulmakivenä

Hyvä ryhmähenki ja ilmapiiri eivät synny itsestään, vaan ne vaativat jokaisen panosta. Jokaisella yksilöllä on oma roolinsa ja vastuunsa ilmapiirin kehittäjänä. Työyhteisöissä usein hyvää ryhmähenkeä ja ilmapiiriä rakennetaan ryhmän yhteisen tekemi-sen ja vuorovaikutuksen kautta. Usein työpaikoilla on myös laadittu pelisäännöt yhteisen työskentelyn raameiksi. Samat lainalaisuudet pätevät myös opiskelijaryhmän yksilöiden keskinäiseen, sekä opettajan ja ryhmän väliseen yhteistyöhön.

Työyhteisössä organisaation arvot, normit ja lainsäädäntö asettavat reunaehtonsa, mutta yhteisten pelisääntöjen avulla työyhteisö voi aktiivisesti vaikuttaa omaan toimintaansa (Terävä & Mäkelä-Pusa 2011, 20.) Työyhteisön pelisäännöt ja ohjeistukset luovat tiimien “pelin” hengen ja toimintakulttuurin. Ne määrittelevät onko toimintakulttuuri toisia kunnioittavaa, reilua ja ryhdikästä.

Pelisäännöillä voidaan tilannekohtaisesti määritellä esimerkiksi työyhteisön yleiset käyttäytymissäännöt, joten on tärkeää, että työyhteisöjen on itse keskusteltava ja rakennettava pelisääntönsä. (Järvinen 2014, 73).

Yhteisten pelisääntöjen luominen edistää tavoitteiden mukaista työn tekemistä ja yhteistyön sujumista. Lisäksi pelisäännöt auttavat ottamaan asioita puheeksi ja puuttumaan ongelmiin niiden varhaisessa vaiheessa. Ne myös edistävät oikeudenmukaista kohtelua työyhteisössä (Työturvallisuuskeskus 2010).

Pelisääntöjen avulla voidaan turvata toimivat yhteistyösuhteet ja sopia ratkaisutapoja ristiriitatilanteisiin. Pelisääntöjen tarkoituksena on myös edistää työn tekemistä, ja ne tuleekin räätälöidä työyhteisön omat tarpeet huomioiden (Nummelin 2007, 86-87.)

Opiskelijaryhmän ilmapiiri tarvitsee keskustelua, kuuntelemista ja vuorovaikutusta

Kuva 1. Kuva aukeaa suuremmaksi klikkaamalla.

Hyvää ilmapiiriä rakennetaan opiskelijoiden keskinäisten ja opettajien välisten vuorovaikutussuhteiden kautta. Ilmapiirin tulisi olla aidosti vuorovaikutteinen ja innostava.

Tällaisen ilmapiirin rakentaminen vaatii avointa keskustelua ja kuuntelemista, mikä voi olla täysin uuden ja toisilleen täysin tuntemattomista yksilöistä koostuvan ryhmän osalta haastavaa. Ryhmän jäsenet eivät tunne toisiaan, eikä ryhmä ole vielä muodostanut turvallista ilmapiiriä, jossa jokainen uskaltaa puhua avoimesti.

Hyvästä opiskelijaryhmästä huokuu lämpö, hyvä olo, turvallisuus ja luottamus. Tällaisessa ryhmässä osoitetaan keskinäistä kunnioitusta ja huolenpitoa opiskelijakollegoista ryhmään kuulumisen kautta. Ryhmän jäsenet ovat sitoutuneita yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin, ja yhteisiä pelisääntöjä kunnioitetaan.

Pelisäännöt rakennettiin verkossa yhteistyössä

Turvallisuusalan tradenomin koulutuksessa ensimmäisen vuoden opiskelijaryhmä sopi yhteiset pelisäännöt verkossa. Ryhmä sai alustavan pelisääntölistauksen keskustelun käynnistämiseksi ja inspiraatioksi. Tehtävänanto oli:

  • Ensimmäinen vaihe: Jokainen valitsee viisi pelisääntöä Learnista.
  • Toinen vaihe: Pienryhmissä käydään läpi keskustelleen jokaisen ryhmänjäsenen omat valinnat. Jokainen perustelee oman valintansa.
  • Kolmas vaihe: Pienryhmässä kootaan ryhmäjäsenten pelisäännöt yhteen ja valitaan yhteisesti viisi pelisääntöä pienryhmän yksilöiden valintojen perusteella.
  • Neljäs vaihe: Pienryhmien valinnoista keskustellaan yhteisesti ja valinnat perustellaan kaikille muillekin pienryhmille. Ryhmät kertovat myös ryhmätyöskentelykokemuksista muille.
  • Viides vaihe: Pienryhmien valinnat yhdistetään ja niistä kootaan oman turvallisuusalan tämän opiskelijaryhmän pelisäännöt huoneentauluun.
  • Kuudes vaihe: Yhteisesti sovitaan pelisääntöihin sitoutumisesta ja niiden seurannasta.

Tehtävänannon ja aikataulun sopimisen jälkeen Adobe Connect -työtilan yhteisessä päähuoneessa opiskelijavastaava jakoi ryhmän jäsenet 4-5 hengen pienryhmiin sattumanvaraisesti.

Opiskelijavastaava kiersi pienryhmissä koko pienryhmätyöskentelyn ajan aktiivisesti, vastasi opiskelijoiden kysymyksiin sekä ohjasi keskustelua tarvittaessa.

Pienryhmätyöskentelyajan päätyttyä opiskelijavastaava siirsi kaikki opiskelijat yhteiseen päähuoneen työskentelytilaan, jossa jokainen ryhmä vuorollaan esitteli omat viisi pelisääntöään muille opiskelijoille perustellen samalla omat valintansa.

Pienryhmät saivat itse valita, esittelikö yksi vai kaikki pienryhmän opiskelijat yhdessä ryhmän tuotoksen. Kaikissa ryhmissä esittelyyn osallistuivat kaikki ryhmänjäsenet oma-aloitteisesti.

Koko ryhmäkohtaisessa keskustelussa pienryhmäläiset toivat esille uusia näkökulmia pelisääntöihin, keskustelivat pienryhmäkeskusteluissa esille tulleista näkemyksistä koko opiskelijaryhmän käyttäytymisen muutostarpeesta, miten kaikkien tulee muutokseen osallistua ja tehdä muutos yhdessä. Lisäksi he kertoivat omista kokemuksistaan pienryhmätyöskentelyssä ja ryhmätyöskentelyn sujuvuudesta.

Ryhmätöiden esittelyn ja käydyn keskustelun perusteella kirjattiin 10 yhteistä pelisääntöä tälle opiskelijaryhmälle yhdistämällä ryhmien tuotokset keskenään. Samat pelisäännöt tulivat esille eri ryhmien tuotoksina, joten näistä rakennettiin huoneentaulun (kuva 1).

Päätelmät

Työyhteisön yhdessä luomat yhteiset pelisäännöt ovat tärkeitä tiimien “pelin” hengen, toimintakulttuurin ja yhteistyön luomisessa ja kehittämisessä. Kaikkien työyhteisön jäsenien tulee olla niitä yhdessä rakentamassa ja sitoutua sääntöjen noudattamiseen.

Opiskelijaryhmä on yksi suuri työyhteisö. Ammattikorkeakoulussa olisi hyvä opettaa johdonmukaisesti opiskelijoille työelämässä vaadittavia taitoja, ja yhteisten pelisääntöjen luominen on yksi niistä.

Opiskelijaryhmä – toimivatpa he lähiopetuksessa, täysin verkossa tai hybridi-opetuksessa – työskentelee yhdessä useamman vuoden ajan, joten opiskeluajan yhteinen taival on pitkä.

Ammattikorkeakouluun opiskelemaan tulevien opiskelijoiden orientaatioviikon ohjelmaan olisi hyvä sisältyä ryhmän yhteisten pelisääntöjen luominen, ja säännöllisesti esimerkiksi jokaisen lukukauden alussa opiskelijavastaavan toimesta pelisääntöjä voitaisiin tarkastella yhdessä ryhmän kanssa, ja tarvittaessa niitä päivittää. Näin pelisäännöt tulisivat luonnolliseksi osaksi opiskelijaryhmän toimintaa.

Lähteet

Järvinen, P. 2014. Esimiestyö ongelmatilanteissa. Helsinki: Talentum.

Nummelin, T. 2007. Keskusteleva esimiestyö. Opitaan kokemuksesta. Helsinki: WSOYpro.

Työturvallisuuskeskus. 2010. Reilun pelin säännöt työyhteisössä. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://sykettatyohon.fi/files/tietopankki/reilun-pelin-saannottyoyhteisossa/Reilun_pelin_saannot_tyoyhteisossa.pdf [viitattu: 13.10.2020].

Terävä, K. & Mäkelä-Pusa, P. 2011. Esimies työhyvinvointia rakentamassa. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://kuntoutussaatio.fi/files/575/punk_esimiesopas_www.pdf [viitattu 13.10.2020].

Pin It on Pinterest