Pohditaanpa, kuinka moni pitää kunnon lounastauon kotikonttorissa? Myönnän, että useimmiten itsekin tästä oikaisen, kunnon kotiruokalounas koulun ruokalassa on vaihtunut kuivaan ruisleipään ja kahvimukilliseen. Ehkä yhden päivän vielä menettelee, mutta kun tämä toistuu koko viikon tai useamman, niin hyvinvointi alkaa takkuilla. Ajatus alkaa harhailla, verensokeri laskee iltapäivää kohti ja alkaa tehdä mieli jotain, joka nopeasti nostaa vireystilaa ja verensokeria.
Monipuolisella lounaalla on iso merkitys työhyvinvointiin ja omaan jaksamiseen, työpaikallakin lounastauko katkaisee työtä, lisää sosiaalisuutta ja tutkitusti työpaikkaruokalassa ihmiset syövät terveellisemmin (THL 2019). Ihminen on kuitenkin herkästi negatiivisuuteen taipuvainen olento ja tämä vaikuttaa tekemiimme päätöksiin (Pihlaja 2021). Entäpä jos ajattelisimme, mitä kaikkea etätyö mahdollistaa? Pidä kunnon ruokatauko, kuten pitäisit työpaikalla ollessasi. Tuon tauon aikana ehdit syödä, tai tekemään ruuan, jos se ei ole valmiina. Ehdit myös tekemään pihalla lumityöt, tekemään puolen tunnin taukojumpan olohuoneessa tai käyttämään koiran ulkona lenkillä. Kyse on valinnoista. Työ ei tekemällä lopu, mutta omasta hyvinvoinnista ja vireystilasta täytyy pitää huolta myös etätyössä.
Pihlajan (2021) mukaan ihminen on parhaimmillaan, kun myönteiset ja kielteiset mielikuvat ovat 3:1, eli positiivisia ajatuksia pitäisi olla enemmän, jottei koko mielikuva kääntyisi negatiiviseksi. Suuntaamalla ajatukset pois negatiivisista asioista, voi ohjata mielikuviaan positiivisemmaksi. Itse esimerkiksi inhoan talvessa sitä, kun on aamulla kiire töihin ja joutuu auton puhdistamaan lumihangesta ja ikkunat ovat jäässä. Miten mahtavaa onkaan etätyössä, kun ei tarvitse autolla mihinkään lähteä! Toki tiedostan valinnan mahdollisuuden, että aivan hyvin voisin kulkea töihin myös pyörällä tai bussilla, niin välttyisin auton puhdistamiselta.
”Oh no” vai “yes flow”?
Valintojen vaikeus, tehtävää on paljon ja suunnitelmien muuttuessa joutuu priorisoimaan työtehtävät uudelleen. Toinen sopeutuu etätyöhön helposti, villasukat jalassa sohvan nurkassa istuen pitää etäyhteydellä luentoa rennosti ja seesteisesti, joku toinen valmistelee yömyöhään seuraavan päivän luentoja ja tehtäviä ja sekuntikellon kanssa aikatauluttaa päivän tehtäviä ja deadlineja. Etenkin etänä työ on hyvin sirpaleista, mikä vaatii enemmän itsensä johtamisen taitoja. Ihmisten erilaiset persoonat ja luonteenpiirteet vaikuttavat itsensä johtamisen taitoihin, mutta taitoa voi myös kehittää. (Niinivaara 2019.)
Työpäivän aikana voi tulla paljonkin vastaan tilanteita, joihin ei ole varautunut. Etäyhteyssovellukset eivät toimi, ääni pätkii tai opiskelijat eivät saa mikkiä päälle. Ryhmäjako ei toiminutkaan toivotunlaisesti ja koko opetustilanne tuntuu kaoottiselta, epätoivo iskee. Etätyössä tarvitaan paljon resilienssiä eli taitoa ja joustavuutta kohdata odottamattomia tilanteita ja selvitä niistä yli (TTL s.a). Heikon resilienssin omaavalla henkilöllä on riski kuormittumiseen, koska elimistön jatkuva taistele-pakene –tila aktivoituu ja tällöin päätöksenteko on äkkipikaista eikä perustu tarkempaan analyysiin. Flow –tilassa taas ihminen on parhaimmillaan, hyödyntää monipuolisesti kognitiivisia taitojaan ja tekee ratkaisut ja päätökset hätiköimättä ja stressaamatta. Flow -tilassa työtulokset ovat aikaansaavia sekä tuloksellisia. (Pihlaja 2021.)
Uskalla kokeilla uutta ja ottaa riskejä, etätyössä voit sentään aina laittaa kameran pois päältä, niin epätoivoinen ilme ei näy opiskelijoille.
Opettajakoulutuksessa meille sanottiin, että opettajalla pitää olla aina varasuunnitelma 2 tai 3. Tämän puolesta voin puhua, koska varasuunnitelmaan 2 on päädytty kohtalaisen usein. Entä jos en olisi tuota ohjetta saanut? Olisiko joustavuuteni muutoksiin erilainen, osaisinko olla luovempi tai ottaa enemmän riskejä? Päätöksenteon toimintaa ohjaa myös halu välttää tappiota tai epäonnistumista (Pihlaja 2021). Tähän varasuunnitelmat nojaavat: epäonnistumisen pelkoon. Uskalla kokeilla uutta ja ottaa riskejä, etätyössä voit sentään aina laittaa kameran pois päältä, niin epätoivoinen ilme ei näy opiskelijoille. Itsensä johtamiseen liittyviä hyviä piirteitä on kuvattu ekstroverttiyden, tunnollisuuden, innovatiivisuuden ja kokemuksille avoimuuden kautta (Niinivaara 2019). Näitä taitoja voi harjoittaa ja etätyössäkin voidaan olla innovatiivisia ja kokeilevia.
Pihlaja (2021) tuo teoksessaan esille valtavan määrän keinoja parempien valintojen tekemiseen. Mitkä ovat sinun mahdollisuutesi ja innovatiiviset keinosi edistää itsesi johtamista ja resilienssiä etätyössä? Jaa kokemuksesi Twitterissä tai Xamkin instagramissa #xamk, #resilienssietätyössä #itsensäjohtaminen #hyvätvinkitjakoonetätyössä