Kymenlaaksoa vaivaa huono maine ja muuttotappio. Aihe on puhuttanut eri yhteyksissä ja työtä elin-, veto- ja pitovoiman vahvistamiseksi tehdään ahkerasti. Huomaa paras Kymenlaaksossa -tilaisuudessa 29.9.2021 mietittiin rehellisesti Kymenlaakson olemusta ja kehityskohteita sekä visioitiin tulevaa. Päivän aikana kuultiin herätteleviä puheenvuoroja, käytiin kiintoisaa keskustelua ja hahmoteltiin Kymenlaakson kuntia tyypeiksi draamallisin keinoin! Tämä teksti perustuu tilaisuudessa käytyihin keskusteluihin ja huomioihin.
Lakutehtailija Timo Nisula herätteli paikallisia eroon asenneongelmista, kehotti lopettamaan valittamisen, menneiden surkuttelun sekä konditionaalin käytön. Jokainen voi vaikuttaa vain tähän päivään tai tulevaisuuteen, ei enää kuntaliitokseen tai jo suljettuihin tehtaisiin.
Kymenlaaksossa on päätettävä, mitä se haluaa olla ja sitten tartuttava toimeen.
Alueelliset tunnusasiat kuten ranskalainen konjakki ovat päätettyjä, joten mihin Kymenlaakso assosioituisi? Jos Nisula on pohjalaisella yrittäjähengellä ja määrätietoisuudella nostanut Kouvolan Lakun valtakunnan kartalle, vastaavaan pystyvät muutkin.
Experience Advisor, Investor Mikko-Pekka Hanski toi päivään innostavia ajatuksia ja Kymenlaakson kotiseutuaan lämmöllä katsovan näkökulmia. Nuoret tekevät tulevaisuuden, joten kannattaa kuulla heitä ja pyrkiä valjastamaan nuorten energia hyvän palvelukseen. Kannattaa vahvistaa sitä, mikä paikkakunnalla on jo hyvin – silloin tulee timanttia! Jos keskittyy huonojen asioiden parantamiseen ja jättää hyvän hyväksi, tulee keskivertoa. Kun tarpeeksi kaukaa, esimerkiksi Piilaaksosta Pohjoismaihin päin katsoo, näyttää kaikki samalta, eikä keskivertoa kukaan muista.
Työelämäuudistaja ja valmentaja Riitta Hyppänen korosti merkityksellisyyttä ja ihmisiä. Paikkaan, jossa asuu, muodostuu merkityksiä. Kannattaa tarkastella seudun vahvuuksia ja merkityksiä, mikä erottaa sen muista. Katsoa, mitä mahdollisuuksia voisi odotetavissa tulevaisuudessa. On kehitettävä ja luotava uutta, ajateltava poikkeavasti, tehtävä tulevaisuutta yhdessä muiden kanssa, tarttua kompleksisiin ongelmiin sillojen yli. Vedottava rakkauteen, merkityksiin ja tehtävä asioita intohimolla. Tärkein voimavara ovat ihmiset, sillä ihmiset tekevät asiat, yritykset, maineen ja kulttuurin.
Työpajassa osallistujat loivat kunnista tyypit, joita esittivät näyttelijät. Esiin nousi monia seudun tunnusomaisuuksia ja suuria teemoja:
- Kouvolasta meitä tervehti taajaman kupeesta metallimies Mikko, jolle tärkeitä olivat perhe, urheilu ja merkityksellinen työ.
- Haminalainen Miisa taas seurasi aktiivisesti kuntapolitikkaa ja visioi paikkakunnan kehittämistä, eikä epäselväksi jäänyt, että hänen poikansa oli Googlella töissä.
- Konsultti Jan Pyhtäältä nautti lähiluonnosta ja kaipasi paikkakunnalle lisää iloisia tapahtumia ja verkostoitumismahdollisuuksia.
- Nuori akkuteollisuutta opiskeleva Teemu Kotkasta taas inspiroitui siitä, että sai kävellä Teemu Pukin jalanjäljissä ja olla mukana edistämässä ympäristöystävällistä elämäntapaa globaalisti.
Mitä on Kymenlaakso?
Onko Kymenlaakson identiteetti hukassa? Olisiko edes mielekästä etsiä yhtä identiteettiä koko maakunnalle? Kaikki aluerajaukset ovat jossain määrin keinotekoisia ja identiteetit rakennettuja. Ne perustuvat uskoon ja tunteeseen. Mutta miksi Kymenlaaksolla on heikko maine? Esimerkiksi onko Kouvolassa todella niin paljon betonia, kuin mitä maine antaa ymmärtää? Onko maine edes oikeasti niin olematon, kuin paikalliset luulevat? On kyseenalaistettava sekä omat että muiden virheelliset näkemykset.
Mistä ihminen tunnistaa olevansa Kymenlaaksossa? Kymenlaaksoa on vaikea tavoittaa, koska se on moninainen ja vaihteleva. Kymenlaaksosta löytyy Repovesi, Kouvolan idylliset kylät ja Kotkan monipuoliset puistot, Salpalinja, kartanoita, puutaloja ja herraskaista elämää, Alvar Aallon arkkitehtuuria ja modernia ilmettä, maailmanluokan paperitehtaita, bio- ja kiertotalouden edelläkävijöitä, logistiikkaa, maataloutta ja matkailua, universumin parasta lakua, pelialan koulutusta, laatuteattereita ja sinfoniaorkesteri, järviä, mökkejä ja vuolas virta, merenrantaa, satamia, rautatieyhteys Kiinaan ja naapurissa Pietari ja Helsinki. Ehkä Kymenlaaksossa todella on jokaiselle jotain ja kaikkea kaikille.
Omat vahvuudet on nostettava rohkeasti esiin ja kehittää niiden pohjalta edelleen.
Turha odottaa, että joku muu huomaa, kehuu ja kehittää.
Kymenlaaksossa on tunnuttu arvostavan omaa vasta, kun joku ulkopuolinen sitä kehuu. Johtuuko se alamaiskulttuurista, rajaseutuidentiteetistä kahden vallan välillä vai teollisuusyritysten historiallisesta hierarkiasta? Onneksi muutosta positiiviseen suuntaan ja paikkakuntaylpeyteen on tapahtunut.
Meille itsestään selviltä tuntuvat asiat eivät välttämättä ole tuttuja muille, siksi ne pitää sanoittaa näkyväksi. Esimerkiksi Kymenlaakson metsäteollisuus ja sen alueellinen ja valtakunnallinen merkitys talouskasvulle, teknologian kehitykselle, innovaatioille, investoinneille, kulttuurin muotoutumiselle.
Kilpailu näkyvyydestä on kovaa ja vain joku nousee muiden tietoisuuteen kuten yksi hittibiisi soittolistalta. Maakunnasta on tehtävä kiinnostava niin uusille kuin paluumuuttajillekin. Tärkeää olisi huomioida nuoret, tulevaisuuden tekijät, ja kuulla mitä he ajattelevat ja haluavat. Millainen Kymenlaakso heitä kiinnostaisi, mikä saisi muuttamaan juuri tänne?
Digitalisoituneessa globaalissa maailmassa ei sijainnilla ole väliä, paitsi että on. Ihminen voi sijaita fyysisesti vain yhdessä paikassa kerrallaan, vaikka olisi samaan aikaan digisti läsnä tai mentaalisesti muualla. Joku asia jossain tietyssä paikassa paikallistaa asian. On mahdollista pitää yhteyttä ja operoida yli rajojen, mutta merkitykset eivät muodostu etäältä, vain omista kokemuksista. Erityisesti nuoruuden kokemukset jättävät jäljen, paikan kokemuksista tulee osa identiteettiä.
Moni kerran lähtenyt kaipaa joskus takaisin, joku toinen ei koskaan.
Jos side kotimaisemiin muodostuu vahvaksi ja tuntee kuuluvansa paikkaan, palaa takaisin kokemuksia rikkaampana ja siten elinvoimaistuttaa kotiseutuaan.
Mikä Kymenlaaksosta voi tulla?
Mitä päätetään Kymenlaaksosta tehdä? Tuleeko Kymenlaaksosta maailman paras paikka oppia? Uuden kestävän maailmanmittakaavan metsäsuhteen airut? Marginaalisuuden mahtavuus? Yrittäjyyskasvatuksen kehto? Pelialan keskus? Lakritsivaltakunta?
Maakunnan ytimeen piileytyy jo kansainvälisyys, avoimuus muualta tulijoille, vastaanottavaisuus muutoksille ja erilaisuuden hyväksyminen. Tehtaiden perustajat, metsäteollisuuden osaajat, logistiikkavirrat ja alihankintaketjut ovat tehneet Kymenlaaksosta kansainvälisen ja maailmaan kiinnittyneen. Samalla on huomattu, että muita tarvitaan tekemään elinvoimainen kokonaisuus. Tekijöitä, osaajia ja ihmisiä. Tästä voi tulla maailmanyhteyksien risteys ja elävä kohtaamispaikka.
Ei tarvitse eikä kannata yrittää olla jotain sellaista, mitä ei ole. Sen sijaan voi ja pitää olla ylpeä mitä on, kehittää aineksia edelleen omien vahvuuksien ja ominaisuuksien pohjalta.Nostetaan vaikka äkkiväärä mentaliteetti ja musta huumori näkyväksi tunnusmerkiksemme!
Uskalletaan olla erilaisia, jotta erotutaan ja jäädään mieleen. Moninaisuus on Kymenlaakson vahvuus, mutta sen hyödyntämiseksi pitää tehdä töitä yhdessä koko seudun voimin.
Kehitetään Kymenlaaksosta paikka, jossa mahdollisimman moni kokisi haluavansa olla, asua, työskennellä ja käydä. Osaajia, tekijöitä, matkailijoita tarvitaan ja täältä löytyy mahdollisuuksia! Toivotetaan tulijat tervetulleiksi tänne monipuoliseen laaksoon.
On katsottava lähelle ja unelmoitava kauas, tunnistettava vahvuudet, kertoa niistä muillekin ja kehittää jotain, mistä paikka tunnetaan ja muistetaan. ”Ei tarvitse ajatella out of the box koska boxia ei ole.” totesi Nisula.
Tehdään Kymenlaaksosta merkityksellinen paikka asua, tehdä ja elää!