Olen yksin. Olen yksinäinen. Olen ulkopuolinen.
Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteiden luota haluaisi äkkiä juosta pois, koska ne tekevät olon epämukavaksi. Voisiko niiden ääntä kuitenkin kuulla? Mitä ne kertoisivat, jos saisivat tulla kuulluksi?
Joskus haluaisimme ajatella, että emme tarvitse ketään, koska olemme ehkä aiemmin tulleet kipeästi loukatuksi tärkeässä ihmissuhteessa. Tässä on merkityksellistä huomata, kuinka tällainen haavoittuminen meissä saa ylisuojautumaan ja herkästi sulkemaan hyvääkin tuovat ihmissuhteet kauemmaksi itsestämme.
Ihmisellä on luonnollinen tarve liittyä ryhmään, olla osa jotain yhteisöä. Se ei ole heikkoutta, vaan vahvuutta hakea tukea ja turvaa. Mistä sinun yhteisösi löytyy: perheen, sukulaisten tai ystävien parista? Työyhteisö, vertaistuki, harrastusporukka tai eläinystävät voivat myös tarjota yhteenkuuluvuuden tunteita. Mitä vahvemmat tukiverkot meillä on eri suunnilta, sen tukevammin voimme seistä jaloillamme elämän tuulissa. Tukiverkkojen rakentamiseen kannattaa siis satsata.
Moni kokee omien tunteiden ja ajatusten äärelle pysähtymisen helpommaksi ja selkeämmäksi eri taiteen muotojen kautta. Olisiko kirjoittaminen sinun tapasi ilmaista itseäsi, tunteitasi ja ajatuksiasi? Tai piirtäminen, maalaaminen, tanssi tai ehkäpä laulu? Vai onko musiikki sinun kielesi? Joskus voimme rohkean kokeilun kautta löytää aivan uusiakin tapoja itsemme ymmärtämiseen ja ilmaisuun.
Mitä ihmissuhteita haluaisit vaalia lisää? Kenen seurassa sinulla oli viimeksi hyvä olla ja koit itsesi arvostetuksi? Voisitko ottaa yhteyttä tähän ihmiseen – jo tänään?
Voisiko tietoinen sosiaalisten suhteiden vahvistaminen sopia avuksesi tällä viikolla? Kokeile seuraavaa vinkkiä joka päivä sinulle sopivaan aikaan.
Sosiaalisten suhteiden vahvistaminen: Varaa joka päivä hetki sille, että soitat ystävälle, käyt ystävän kanssa kävelyllä tai glögillä tai kirjoitat rauhassa ilahduttavan viestin ystävälle, jossa kerrot, kuinka paljon hän sinulle merkitsee.