Yhdysvalloissa haetaankin nyt vauhdilla eksoottisuutta ja erottuvuutta markkinointiin suomenkielisistä sanoista. Kalifornialaisella Kukkula Wineryn perustajalla on suomalaisia sukujuuria, mutta monet täysin Suomesta tietämättömätkin ovat innostuneet suomen kielen mahdollisuuksista markkinoinnissa.
Erityisen paljon suomenkieliset sanat ovat nousseet esille Kalifornian Piilaaksossa, jossa start up -yritykset yrittävät keksiä itselleen erottuvia nimiä, joita joku toinen yritys ei ole jo ehtinyt patentoida. Alkoholillinen Elossa-kombucha voi suomalaiseen korvaan kuulostaa miellyttävältäkin, Kynsi-viini sen sijaan vaatinee jo hieman tarkempaa harkintaa. Turo tunnetaan Yhdysvaltojen isoissa kaupungeissa autovuokraamona ja Vuori valmistaa vaatteita mm. liikkumiseen ja surffaukseen. (Larsen, 2020.)
Yhdysvaltoja edellä suomen kielen hyödyntämisessä markkinoinnissa on ollut Japani, jossa Suomi lienee myös tunnetumpi luonnon, muumien ja joulupukin kautta. Erityisesti vaatekaupat Japanissa ovat kunnostautuneet suomen kielen käyttämisessä – nousevan auringon maasta löytyy mm. vaatekaupat Ehkä söpö, Minä perhonen ja Erimakee (Norokorpi 2017).
Muista kielistä lainaaminen ei ole uusi ilmiö markkinoinnissa ja Suomessakin englantia on käytetty tuotteita nimetessä jopa naurettavuuksiin asti. Kielten kansainvälistyessä ja lainasanojen sekoittuessa suomen kieleen olemme voineet ostaa pakastealtaasta mm. ”double crispy kanan fileefingersejä” (Yle 2022).
Harvinaisempaa kuitenkin on, että pienen noin 6 miljoonan ihmisen puhumasta kielestä lainataan sanoja markkinoinnin lingua francaan, englantiin. Tahattomia sattumiakin on markkinoilla nähty – vaarana on, että brittiläisen Marks & Spencerin italialaiselta kalskahtava Per Una -vaatemallisto herättää suomalaisessa kuluttajassa mielikuvan siitä, että mallistoon pukeutuessa hän näyttää ihan perunalta.
Ilmiö toivottavasti rohkaisee myös suomalaisia käyttämään rohkeammin suomen kieltä tuotteistamisessa, brändäämisessä ja markkinoinnissa. Menneinä aikoina markkinoinnissa on voitu hakea tuotteelle uskottavuutta ja ”hienoutta” nimeämällä se kansainvälisesti, mutta lopputuloksena voi komean kansainvälisen nimen sijaan olla persoonaton floppi, jonka vastineita löytyy ulkomailta jo pilvin pimein.
Ikean myötä tuotenimet kuten Ekstorp, Kallax ja Klippan ovat jo tunnettuja ruotsinkielisiä nimiä ympäri maailmaa. Nähtäväksi jää, saammeko englannin kieleen ilmiön kautta sanoja, jotka tunnistetaan suomalaisiksi saunan ja salmiakin lisäksi, vai jääkö eerot, kukkulat ja vuoret vain markkinoijien sanahelinäksi.