Ennakoi, tiedät kyllä miksi

Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista on esitetty laajaa huolta (THL 2021a ja 2021b). Vallitseva maailmanlaajuinen tilanne ja yhteiskunnallinen kriisi ovat väistämättömästi johtaneet pahoinvointiin.

Tämä on toisaalta normaali reaktio siihen, että asiat eivät ole kunnossa. Mitä valtaisampi osa ihmisistä kuitenkin kokee pahoinvointia, sitä laajempia keinoja tarvitaan pahoinvoinnin lieventämiseksi. Kun yksilön kärsimys johtuu rakenteista tai vallitsevista olosuhteista, sitä ei poisteta yksilöä hoitamalla. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää pohtia, minkälaisin painotuksin hyvinvointityötä nykyään ja lähitulevaisuudessa tehdään.

Proaktiivinen ja reaktiivinen hyvinvointityö

Korkeakoulut ovat oppilaitoksina ennaltaehkäisevän eli proaktiivisen hyvinvointityön tekijöitä. Erilaiset hoitavat tahot, kuten YTHS, julkinen ja yksityinen terveydenhuolto sekä monet kolmannen sektorin toimijat tarjoavat reaktiivista tukea silloin, kun oireita on jo nähtävillä. Ennaltaehkäisevästä työstä keskustellaan korkeakoulujen toimintamallien yhteydessä. Onko hyvinvointityö Xamkissa aidosti proaktiivista tällä hetkellä?

Yksilötyö on harvoin korjaavaa, koska kynnyksen madaltamisesta huolimatta yksilövastaanotoille hakeudutaan yleensä vasta, kun tilanne on jollakin tasolla kriisiytynyt tai on jo selkeä nimettävissä oleva ongelma. Ennaltaehkäisevän työn etuna on se, että yleensä tällaisia ongelmia ei kerkeä syntymään. Lisäksi yksilötyö vaatii tulevaisuudessa entistä enemmän resursseja opiskelijamäärien kasvaessa. Kirjoittajien näkemyksen mukaan hyvinvointityö tulisi Xamkissa viedä vahvemmin opiskelijan arkeen.

Tulevaisuuden ennaltaehkäisevä työ Xamkissa

Käytännössä ennaltaehkäisevän työn ei tarvitse olla uutta ja ihmeellistä. Se voi olla työajan uudelleen kohdentamista. Henkilökunnan ja opiskelijoiden kohtaamiset tukevat kaikkien xamkilaisten yhteisöllisyyden muodostumista. Vahvalla yhteisöllisyydellä on myös tutkitusti positiivisia vaikutuksia yksilön hyvinvointiin (Lindfors, 2007).

Hyvinvointitieto tulisi siis viedä sinne, missä opiskelijat ovat. Tällöin voimme samalla tukea ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä. Xamkin hyvinvoinnin toimijat voitaisiin sitoa vielä vahvemmin mukaan koulutuksen ja opetuksen suunnitteluun ja tarjoamaan opiskeluryhmille esimerkiksi hyvinvointiluentoja, työpajoja tai teemapäiviä.

OOO-hanke mukana kehittämässä yhteisöllisyyttä Xamkissa

OOO-hanke haluaa toiminnallaan tukea Xamkin yhteisöllisyyden vahvistamista. Hanke järjesti jokaisella kampuksella syyskuun 2022 aikana Hyvinvoinnin syyskuu –tapahtuman. Hankkeen toimijat vierailivat kuukauden aikana jokaisella kampuksella kohdaten opiskelijoita ja henkilökuntaa. Kampuksilla teimme satoja kohtaamisia, näimme iloisia kasvoja ja kuulimme kehittäviä toiveita opiskelijoilta hankkeelle ja muulle hyvinvointityölle.

Saatujen palautteiden ja ideoiden perusteella OOO-hanke kehittää Xamkin hyvinvointityötä. Palautteen perusteella hanke järjestää muun muassa vastaavan tapahtumakonseptin tulevana lukukautena, jossa opiskeluhyvinvoinnin parissa työskentelevät työntekijät kohtaavat opiskelijoita kampuksilla. Haluamme, että opiskelijamme Xamkissa tulisivat entistä enemmän kuulluksi ja nähdyksi arkisissa tilanteissa.

Lähteet

Lindfors, P. 2007. Tutkimuksia, kokemuksia ja ajatuksia yhteisöllisyyden terveysvaikutuksista. Saatavilla: https://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/lindfors107.htm. Viitattu 1.11.2022.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021a. Korkeakouluopiskelijat tarvitsevat tukea – tutkijat huolissaan ahdistus- ja masennusoireiden yleisyydestä. Tiedote. Saatavilla: https://thl.fi/fi/-/korkeakouluopiskelijat-tarvitsevat-tukea-tutkijat-huolissaan-ahdistus-ja-masennusoireiden-yleisyydesta?redirect=%2Ffi%2Fajankohtaista. Viitattu 1.11.2022.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021b. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus KOTT tulosraportti. Saatavilla: https://www.terveytemme.fi/kott/tulokset/index.html.  Viitattu 1.11.2022.

Pin It on Pinterest