Sympaattinen Zora-robotti vieraili NOUSU-hankkeen tiimissä alkukesällä 2022. Suunnitelmana oli hyödyntää Zoraa nuorille suunnatussa Diginoste-tapahtumassa. Zoran ajateltiin toimivan kiinnostuksen herättäjänä ja keskustelun virittäjänä. Tavoitteena oli myös saada lisää ideoita, miten voisimme hyödyntää robottia jatkossa hankkeen digiteemoissa ja nuorten kanssa työskentelyssä. Koska Zora oli koko tiimille uusi tuttavuus, lähdettiin liikkeelle kokeillen.
Sosiaalialan opetus surffaa teknologian aalloilla
Zora-robotin koti sijaitsee Xamkin Sosiaalialan ja toimintakyvyn edistämisen koulutusyksikössä. Zoraa on hyödynnetty opetuksessa esimerkiksi ikäihmisten parissa. Lehtori Marko Raitanen koordinoi Zoran toimintaa opetuksen parissa. ”Seuraava avustavan teknologian aalto tulee sosiaalisista roboteista, joista Zora on yksi kehittyneimmistä. Zora osaa ohjata jumppia, lukea netin välityksellä lehtiä ääneen sekä toimia peliseurana kivi-sakset-paperi kaltaisissa yksinkertaisissa peleissä”, Raitanen kertoo.
Uudenlaisen teknologian tuomisella opetukseen on myös pitkän tähtäimen tavoitteita. Raitanen jatkaa: ”Suhtautuminen tällaiseen teknologiaan on todennäköisesti myönteisempi ja hyödyt selvemmin nähtävissä, kun tutustuminen mahdollistetaan jo opintojen aikana. Sosionomi- ja geronomikoulutuksissa voi Zoraa halutessaan käyttää omissa projektiopinnoissa tai opinnäytetyössä”. Teknologian hyödyntäminen jo opiskeluaikana luo sujuvampaa reittiä uuden teknologian hyödyntämiselle myös työelämässä.
Robotiikka on kehittynyt 2000-luvun vuosikymmeninä teollisuudessa hyödynnettävistä roboteista palvelu- ohjelmisto- ja hoivarobotiikkaan. Sosiaaliseen vuorovaikutukseen kykenevien humanoidirobottien hyödyntäminen tulee todennäköisesti yleistymään tulevaisuudessa. (Neittaanmäki, Lehto & Savonen 2021, 124–125.) Robotteja hyödynnetään sosiaali- ja terveydenhuollossa esimerkiksi hoitotyön keventämisessä robotiikan sekä automatiikan avulla. Tästä esimerkkinä on robotiikkaan perustuvat lääkeannostelijat. Robotiikan hyödyntäminen mahdollistaa työntekijöiden keskittymisen tehtäviin, jotka vaativat inhimillistä asiantuntijuutta. (Kangasniemi & Andersson 2016, 36–37.)
NAO-robotti tarjoaa rungon Zoralle
Zoran nimi tulee sovelluksesta, joka on ohjelmoitu NAO-nimiselle robotille. NAO on Aldebaran-yhtiön vuonna 2006 kehittämä ihmismäinen robotti, joka on tehty hyödynnettäväksi muun muassa koulutuksessa, tutkimuksessa ja terveydenhuollossa. 58 cm korkea robotti pystyy kävelemään, tanssimaan ja kommunikoimaan eri tavoin. Kameroiden ja antureiden avulla se pystyy jopa tunnistamaan kasvoja ja esineitä. (Aldebaran 2022a; Roboreel s.a.)
NAO:lle on kehitetty monia eri tarkoitukseen soveltuvia sovelluksia. Zora on belgialaisen Zora Bots -yhtiön erityisesti terveydenhuoltoon kehittämä sovellus (Zorabots 2022b). Suomessa Zora on jo jonkin verran ollut hoiva-alan käytössä. Lisäksi on lukuisia muita sovelluksia, kuten esimerkiksi koulutuskäyttöön tehty Suomessa kehitetty Elias-sovellus, joka soveltuu erityisesti kielten oppimiseen (Eliasrobot 2021).
Zoraa ohjataan tietokoneella tai mobiililaitteella, yhdistämällä laite Zoran omaan Wifiin. Zoraa voidaan ohjata joko reaaliaikaisesti tai siihen voidaan ohjelmoida erilaisia toimintoja. Zora sisältää useita valmiita toimintoja, kuten esimerkiksi erilaisia tanssi- ja musiikkiesityksiä sekä Zoran kanssa pelattavia pelejä.
Zora-robotin avulla digitaalisuuden maailmaan
NOUSU-hankkeessa tehtiin opiskelijayhteistyötä Zoran hyödyntämisessä. Sosiaalialan opiskelija vastasi Zoran ohjauksesta Diginoste-tapahtumassa. Voit lukea opiskelijan kokemuksista hankkeen blogista: https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminnan-blogi/zora-tapaamassa-nuoria/. Diginoste-tapahtumassa Zora kiinnosti nuoria ja ammattilaisia. Monelle jäi varmasti mieleen Zoran tanssihetket stagella.
Vaikka Zora on tehty erityisesti hyötykäyttöön hoiva-alalle, sen viihteellinen arvo voi myös olla huomattava. Zoraa voisi esimerkiksi käyttää viihdyttäjänä erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa, sillä se herättää mielenkiintoa ihmisissä, ikään katsomatta. Zoralle pystyy ohjelmoimaan peräkkäin tai samanaikaisesti erilaisia toimintoja, kuten kävelyä, musiikkia, tanssia, puhetta ja laulua, joita yhdistämällä voidaan saada aikaan varsin viihdyttäviä esityksiä. Ehkäpä Zoralle voisi joskus järjestää kokonaisen oman tanssia ja musiikkia sisältävän konsertin.
Myös urheilussa on alettu näkemään robotteja, muun muassa jalkapallokentillä on jo useina vuosina eri puolella maailmaa järjestetty NAO-robottien kesken RoboCup -jalkapalloturnauksia (Gaurav, K. J. 2022). Tosin jalkapallon seuraaminen robottien pelaamana ei yllä hektisyydessään aivan samalle tasolle, kuin ihmisten pelaamana, mutta toisaalta tällä tavalla jalkapallostakin saadaan melko rauhallinen laji. Ehkä urheilumaailma on saamassa uusia tuulia muissakin lajeissa, kun robotit valtaavat urheilukentät.
Zoraa voisi hyödyntää monin tavoin nuorten kanssa tehtävässä työssä. Zora voi toimia vähintäänkin huomion herättäjänä, jään murtajana ja aktivoivana elementtinä. Sympaattista robottia voisi hyödyntää erilaisissa tilanteissa myös vuorovaikutuksen tukena. Zoraa voisi kytkeä myös digitaitoihin liittyvään opetukseen ja se voisi toimia kynnyksen madaltajana digitaalisuuden maailmaan. Zoran hyödyntämistä olisi mielenkiintoista miettiä jatkossa yhdessä nuorten kanssa, minkälaisissa asioissa nuoret näkisivät robotin hyödyntämisen mahdollisuuksia.