SoTe-uudistus, monimuotoistuva yhteiskunta, väestön muutokset ja teknologiset mahdollisuudet ovat esimerkkejä toimintaympäristön muutoksista, jotka haastavat sosiaalialan koulutusta ja alan ammattilaisia pohtimaan alalla tarvittavaa osaamista. Sosionomit kohtaavat myös polaroituvan (mm. radikalisoituminen) ja eriarvoistuvan yhteiskunnan mukana tuomia haasteita. Sosionomien osaamistarpeissa korostuvat vuorovaikutus- ja kohtaamistaidot ja arvo-osaaminen, mutta yhä vahvemmin tarvitaan myös monipuolisia yhteistyö- ja verkostotaitoja, digitaalisia ja viestintätaitoja sekä monikulttuurisuusosaamista.
Ammattikorkeakoulujen sosionomikoulutus on generalistinen ja laaja-alainen koulutus. Sosionomit saavat soveltuvuuden ja taidot monipuoliseen ja -kenttäiseen sosiaalialan työhön. Työn tavoitteena on edistää kansalaisten hyvinvointia ja hyvää arkea sekä tuottaa turvallisuutta luovia yhteiskunnallisia rakenteita. Sosionomeista tulee osaajia myös varhaiskasvatuksen tehtäviin – sosionomikoulutuksen tuottaessa kasvatuksen, opetuksen, ohjauksen sekä lastentarhanopettajan ja palveluohjauksen osaamista.
Sosionomien tulevaisuuden osaamistarpeet
Xamkin sosiaalialan opettajat Mikkelissä ja Essoten (Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä) Perhe- ja sosiaalipalvelujen työntekijät käynnistivät keväällä 2017 oman tulevaisuuden osaaminen –pohdintansa. Vuoropuhelun yhtenä tavoitteena on varmistaa, että Essoten sosiaalipalveluissa on jatkossakin osaavia, innostuneita ja motivoituneita sosionomeja. Myös näissä keskusteluissa tulevaisuuden osaamistarpeina nähdään nimenomaisesti palveluohjaus, digitaalinen osaaminen, palvelumuotoilu sekä toimiminen uudenlaisessa toimintaympäristössä.
Sosionomien työn ydin muodostuu taidoista kohdata, olla vuorovaikutuksessa, ohjata sekä kehittää työtä ja palveluja. Tulevaisuudessa ihmisten hyvinvointia ovat kuitenkin yhtä hyvin luomassa kulttuuri- ja taide-, liikunta- tai vaikkapa asumispalvelut. Kansalaisten hyvinvoinnin, turvallisuuden, osallisuuden ja toimijuuden turvaaminen edellyttää rajoja ylittävää osaamista, kun hyvinvointia tuotetaan yhdessä. Tarvitaan yhä enemmän palvelujen konseptointia, palvelumuotoilua, palvelujen etsimistä ja niihin ohjaamista (palveluohjausta). Samalla tarve vaikuttamis- ja talousosaamista nousee tärkeäksi. Vastaavasti pelkkä hyvinvoinnin tekeminen ei enää riitä. Sosionomien on oppittava tekemään oma työnsä ja asiantuntemuksensa näkyväksi ja merkitykselliseksi. Tarja Kauppilan sanoin sosionomien tulee oppia tekemään työtänsä näkyväksi, tunnetuksi, tärkeäksi ja ymmärrettäväksi.
Valmentautumista SoTe-uudistukseen
Xamk monialaisena koulutusyhteisönä tarjoaa opiskelijoille hyvät mahdollisuudet kouluttautua monialaiseen yhteistyöhön. Opiskelijat valitsevat ennakkoluulottomasti opintoja eri koulutuksista oman ammatillisen kasvunsa ohjaamina rakentaen itsensä näköistä osaamisrepertuaariaan. Sosiaaliala luonnostaan ohjaa opiskelijoita havainnoimaan ja tarkastelemaan ihmisen elämää ja ympäröivää yhteiskuntaa eri näkökulmista. Opiskelijat pääsevät harjoitteluissa ja projekteissa konkreettiseen muutostyöhön, mitä tällä hetkellä tehdään palvelurakenteissa. Tämä on arvokasta valmentautumista tulossa olevaa SoTe-uudistusta ajatellen.
Hankkeesta käynnistynyt luontohoivaosaaminen yhdistää monialaista, rajoja ylittää yhteistyötä, verkosto-osaamista, yrittäjyyttä ja palvelumuotoilua. Hyvinvointia ja osallisuutta tehdään yhdessä eri asiakasryhmien, toimijoiden ja ammattilaisten kesken. Mukana on mm. maatiloja ja puutarhoja sekä paikallisia sosiaali- ja terveysalan toimijoita. Koulutuksen aikana opiskelijoilla on mahdollisuus hankkia perusteiden ohella osaamista luontolähtöisiin kuntoutuksellisiin toimintamuotoihin.
Teknologian mahdollisuudet
Ihmiset pystyvät entistä enemmän hakemaan itse tietoa ja palvelua omiin tilanteisiinsa. Suuri osa asiakkaista voi entistä enemmän huolehtia esimerkiksi kuntoutukseen liittyvistä kysymyksistä. Sähköisten palveluiden käyttö osana elämänhallintaa sekä itsenäistä selviytymistä korostuu. Ne lisäävät myös kansalaisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta, kun palvelut eivät enää ole aikaan ja paikkaan sidottuja. Verkossa voidaan toteuttaa palveluohjausta, vertaistukiryhmien ohjausta tai asiakkaiden elämänhallinnan mentorointia. Digitaalisuus haastaa sosionomeja kehittämään ammatin perinteistä ydintä, kasvokkaista vuorovaikutusosaamista. Sosionomeilta edellytetään tulevaisuudessa vahvaa tiedonhallinnan osaamista myös asiakkuuksien mutkistuessa ja etsivän sosiaalialan työn lisääntyessä.
Sosionomien opetussuunnitelmassa digitaalisuus on huomioitu osana vuorovaikutusosaamista. Opinnoissa opiskelijat perehtyvät erilaisiin digitaalisiin sovellutuksiin sekä pohtivat verkkoauttamisen haasteita vuorovaikutuksen ja eettisyyden näkökulmasta. Opiskelijat voivat lisäksi valita Kotkan kampukselta täydentävän osaamisen tarjonnasta väylän perehtyä sosiaalialan mediaosaamiseen, mikä mahdollistaa viestintätaitojen vahvistamisen. Viestintätaitojen opintojaksolla opiskelijat työstävät blogeja ja kirjottavat verkkoon opinnoistaan.
Digitaalisuus haastaa myös opettajat päivittämään omaa osaamistaan. Kyse ei ole vain menetelmällisestä osaamisesta. Digitaalisuus tarkoittaa muutosta myös perinteiselle tavalla tehdä asiakastyötä tai opettaa. Tässä vuorovaikutuksellinen oppiminen, missä opettajat, opiskelijat sekä työelämä yhdessä tutkivat, pohtivat ja kehittävät osaamistaan on ollut hyvä ensiaskel. Essoten kanssa aloitettu keskutelu on mitä parhainta työelämän ja koulutuksen yhteistyötä. Essoten sosiaalipalvelujen kehittäjät ja työntekijät ovat aidosti kiinnostuneita vahvasta ja osaavasta koulutuksesta ja sen tuottamasta osaamisesta. Sosiaalialan koulutus puolestaan sparrausta oman työnsä kehittämiseen. Samalla voidaan rakentaa opiskelijoille jo opintojen aikana väyliä innostavaan ja laadukkaaseen työympäristöön ja työnantajaan.
Taito kohdata ihminen ihmisenä pysyy ja säilyy
Muuttuvien osaamistarpeiden keskellä sosionomien työ rakentuu edelleen vuorovaikutukselle ja kohtaamiselle sekä arvo-osaamiselle. Taito rakentaa ja ohjata vuorovaikutusta sekä luoda luottamuksellinen suhde työntekijän ja asiakkaan välille on työn kovaa ydintä.
Keskeinen osa osaamisen rakentumista ovat erilaiset innovatiiviset pedagogiset ratkaisut. Niihin sisältyvät vuorovaikutukselliset luennot, alan ammattilaisten vierailut sekä ryhmätyöskentely. Opetuksessa tarvitaan luento-opetusta, verkko-opetusta, työpajoja tai työelämässä tapahtuvaa oppimista. Yhteistoiminnallinen oppiminen ja kokemusten jakaminen ryhmässä ovat keskeisiä väyliä sekä vahvan ammatti-identiteetin että ammattitaidon kehittymiselle. Huomisen osaamistarpeet edellyttävät myös opettajien ja koulutuksen kehittymistä. Siksi olennainen kysymys onkin, miten tukea ja kannustaa opettajia ja koulutusta kehittymään huomisen tarpeita vastaavasti.
Lähteinä käytetty:
- Kauppila T. 2017. Härkää sarvista – otteita sosiaalityön tulevaisuutta rakentavasta lokikirjasta. Teoksessa Jämsen A (toim.). Sosiaalityön vuoro – keskusteluja ajassa. Saatavissa https://www.isonet.fi/documents/10510/31331/Sosiaality%C3%B6n+vuoro+-+keskusteluja+ajassa+verkkojulkaisu/c04d355f-1514-46bc-8708-aa1c609f814. [viitattu 6.11.2017].
- Ketola, T. 2017. Aikuissosiaalityön osaamisen ja asiantuntijuuden tarpeet tulevaisuudessa sosiaalityöntekijöiden kuvaamina. Progradu -tutkielma 2017. Sosiaalityön koulutusohjelma Lapin yliopisto
- Nikander J., Juntunen E., Holmberg A., Tuominen-Thuesen M. 2017 .Aikuisten parissa tehtävän sosiaalialan työn osaamistarpeet. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2017:13.
- Raatikainen, E. 2017. sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalue, OTTO-hanke. Blogi. Saatavissa
- https://blogit.metropolia.fi/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen/2017/05/30/tyoelama-muuttuu-sote-uudistus-etenee-mita-se-vaatii-sosiaali-ja-terveysalan-tulevaisuuden-osaajalta/ [viitattu 13.10.2017].
- Sosionomi tuottaa hyvinvointia läpi elämänkaaren. Ammattikorkeakoulutus sosiaalialan muutoksen avaimena. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n työryhmän selvitys sosiaalialan tilanteesta ja kehityksestä 2017. Saatavissa http://www.oph.fi/download/186322_Aikuisten_parissa_tehtavan_sosiaalialan_tyon_osaamistarpeet.pdf [viitattu 9.10.2017}