Sähköiset palvelut sosiaali- ja terveysalalla -YAMK-koulutuksen opiskelijat toivat marraskuun 2022 OVA-tunnilla esille ahdistuneisuutensa opintojaksojen tehtävien löydettävyydestä riittävän ajoissa. OVA-tunnilla tarkoitetaan ryhmän opiskelua ohjaavan opettajan organisoimaa tiedote- ja ohjausaikaa ryhmälle.
Opiskelijat kokivat hankalana, että jokaisella opettajalla on oma toimintatapa toteuttaa oppimisalustaa ja opintojakson tehtävien sijoittamista sille. Yksi opettaja sijoittaa oppimisalustan aloitussivulle, toinen opettaja sijoittaa teeman välilehdelle ja kolmas jotenkin muuten. Opiskelijat seuraavat Tuudon avulla aktiivisesti tehtävien ajoituksia, mutta muiden järjestelmien kautta tiedotetut tehtävät (Teams ym.) eivät näy Tuudossa.
Hankaluudet tehtävien löytämisessä tai viestien saatavuudessa aiheuttavat opiskelijoille stressiä, ovatko kaikki tehtävät ja niiden määräajat tiedossa. Sähköisissä tuotteissa tai palveluissa on olennaista toimintalogiikan helppous ja muistettavuus. Lisäksi oppimisalustan käytettävyysongelmat ohjaavat opiskelijaa liiaksi järjestelmän käyttämiseen oppimisen sijaan.
Xamkin hyvinvoinnin koulutusalalla on rakennettu oppimisalustan mallipohja. Mallipohja ohjaa opettajia laatimaan opintojakson oppimisalustaa korostaen tavoitteita, sisältöä sekä tehtävien selkeämpää esilletuontia. Väreillä ja fonttien tummennuksilla on korostettu keskeisiä asioita. Lisäksi taulukossa on kullekin tehtävälle arviointi- ja palautusmääräaikasarakkeensa. Kuvassa 1. on kuvattu mallipohjan mukainen pystysuoramainen rakenne.
YAMK-opiskelun haasteellisuus
Sähköiset palvelut sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksen opiskelijoille on tyypillistä opiskelun ja kokopäivätyön yhdistäminen. He haluavat käyttää opiskeluajan tehokkaasti opintojaksojen sisällön opiskeluun, kirjallisuuteen ja tutkimuksiin perehtymiseen sekä tehtävien työstämiseen.
Opiskelijat ovat kokeneet, että opiskeluajasta on kulunut liikaa tehtävien etsimiseen ja huoleen, onko kaikista tehtävistä ”kartalla”. Lisäksi muutama lähiopetustuntien ennakkotehtävä on tullut vasta 4–5 vuorokautta ennen lähiopetusta, jolloin valmistautumisen aika on koettu liian niukaksi.
Heillä on WhatsApp-ryhmä, jossa he keskustelevat ja muistuttelevat opintotehtävistä, joskin joka viikolla heillä ei ole aikaa seurata ryhmän keskustelualustan viestejä. Siksi opiskelijat kokevat merkitykselliseksi, että opintoja pystyy ennakoimaan riittävän ajoissa ja on syntynyt varmuus suoritettavista tehtävistä ja niiden määräajoista. Digitaalisissa palveluissa käyttäjän ajan käytön taloudellisuus on tärkeä huomioitava asia.
YAMK-opiskelijoiden ehdotukset
Opiskelijat ideoivat OVA-tunnilla, miten oppimisalustasta saisi opiskelijalähtöisemmän. He kokivat merkitykselliseksi taulukon, jossa on opintojakson eteneminen tehtävineen. Taulukko olisi hyvä nostaa oppimisalustan alkuosaan, jotta se olisi palvelisi muistettavuutta. Lisäksi kuhunkin tehtävään olisi hyvä laittaa linkki, jotta opiskelija löytää oikean tehtävän mahdollisimman helposti ja luotettavasti. (Kuva 2). Tämä lisää opiskeluajan tehokasta käyttöä ja opiskelijan luottamusta tehtäviensä hallintaan.
Opiskelijat esittivät toiveena, että lukukauden opintojaksojen oppimisalustat ja niiden tehtävät ovat nähtävillä lukukauden alkaessa, jotta he pystyivät aikatauluttamaan tehtävät. Tämä haastaa opettajien suunnittelutyötä, jotta tehtävät olisivat valmiina. Tästä olisi hyvä sopia yhteisesti opettajien kanssa.
Oppimisalustan käytettävyyden hyötyjä
Digitaalisen palvelun, kuten oppimisalustan, tarkoituksena on kuvata opintojakson sisältöä, tavoitteita, tehtäviä ja niiden arviointia selkeästi ja konkreettisesti. Oppimisalustan tavoitteena on edistää opiskelijan oppimista. Digitaalisen palvelun tai tuotteen, kuten oppimisalustan, hyödyllisyys kulminoituu siihen, miten hyvin sen avulla opiskelija saavuttaa tavoitteensa sekä kokee oppimisen antoisaksi kokemukseksi. (Huhtanen 2020).
Yksi osa hyödyllisyyttä on oppimisalustan toimintojen käyttämisen sujuvuus, joka on osa käyttökokemusta. Mikäli se on hankalaa, opiskelija ei tiedosta vaadittavaa tehtävän tekemistä tai sen tekemiseen ei jää riittävästi aikaa. Tämä voi aiheuttaa sen, että tuotos on pinnallisempi, kuin opiskelija olisi toivonut. Oppimisalustan suunnittelussa ja päivittämisessä voisi hyödyntää aktiivisemmin oppimisen muotoilun periaatteita (Mutka 2019).
Marstio ym. (2021) kuvaavat oppimisen muotoilun neljäntenä vaiheena reflektoinnin ja jatkokehitystyön. Pienillä muutoksilla digitaalisella oppimisalustalla voidaan lisätä käyttäjälähtöisyyttä sekä vahvistaa opiskelijan oppimisintoa ja -iloa (Mutka 2019, Huhtanen 2020, Marstio ym. 2021). Lisäksi käyttäjälähtöinen oppimisalusta tuo opiskeluun tuottavuutta sekä vahvistaa opettajan työn laatua.