Keskiviikkona 28.6.2023 pidetyn Vaasan yliopiston paneelikeskustelun teema ”Yliopistokaupungit ovat Suomen selkäranka.” (SuomiAreena: Yliopistokaupungit ovat Suomen selkäranka – katso MTV Katsomossa) – viitattu 17.7.2023.
Keskustelun keskiössä oli argumentti, jonka mukaan maakunnan elintaso kasvaa, kun siellä toimii yliopisto, sillä yliopisto vauhdittaa omalla brändillään mm. investointeja alueelle.
Ammattikorkeakoulut eivät nousseet keskustelussa juuri esille pois lukien osana kansainvälisten osaajien integrointia yrityksiin, jossa tutkintoon kuuluvat harjoittelut nähtiin hyvänä, mutta huonosti hyödynnettynä toimintamallina.
Rohkenen kuitenkin haastaa tätä ajatusmallia, sillä jokaisessa kaupungissa, missä toimii yliopisto tai yliopiston sivukampus, löytyy myös ammattikorkeakoulu. Suomessa on kaupunkeja, joissa ei ole yliopistoa, mutta on ammattikorkeakoulu ja silti näissä kaupungeissa on vahvaa elinkeinokasvua, kuten Iisalmessa.
Suomi olisi maana melkoisessa kaaoksessa järjestyksen suhteen, jos poliiseja ei koulutettaisi PolAMK:ssa. Poliisit jos mitkä ammattikorkeakoulutettuna ammattiryhmänä ovat Suomen turvallisuuden selkäranka.
Suomalaisen korkeakoulutuksen eroavaisuudet
Miten eroavat ammattikorkeakoulu ja yliopisto toisistaan? Olen opiskellut molemmissa tehden AMK:ssa kauppatieteiden Bachelor-tutkinnon ja yliopistossa kauppatieteiden Masters of Science tutkinnon.
Itse näen eron opiskelijana selkeästi konkretian tasolla. Ammattikorkeakoulusta valmistuu ratkaisukeskeisiä käytännön osaajia maakuntien yrityksiin. Yliopistosta valmistuu enemmän tieteiden tekijöitä, joille ratkaisua tärkeämpää ovat ongelmat, niiden määrittelyt ja ns. reaktiivinen tutkiminen, mitä yrityselämässä jotkut ovat ratkaisseet aiemmin.
Koulutussektorin ulkopuolella yrityksissä tarvitaan enemmän ratkaisukeskeisiä osaajia kuin teoreettisia pohdiskelijoita, jotta kansantalous saadaan kuntoon. Yliopisto valmentaa opiskelijoitaan enemmän asiantuntijatehtäviin ja akateemiselle uralle. Ammattikorkeakoulu valmentaa opiskelijoitaan myös asiantuntijatehtäviin. Esimerkiksi myyntityökin on asiantuntijatehtävä, vaikka maassamme sitä on aiemmin pidetty enemmän vain suorittava työnä ilman tarvetta koulutukselle
Vanhoilliset asenteet ja rekrytointikulttuuri Suomen talouskasvun esteenä?
Suomessa yliopistokeskeisyys ja tieteellinen ylempi tutkinto ovat perinteisesti arvostetumpia työelämävaltteja konkretian sijaan, mikä taas syö pohjaa pois ammattikorkeakoulujen ylemmän tutkinnon arvolta tutkintojen ollessa vastakkain esimerkiksi rekrytointitilanteessa.
Tähän tarvitaan asenne- ja kulttuurimuutosta, koska samalla muualla hankittu osaaminen tulisi paremmin tunnistetuksi sekä tunnustetuksi työmarkkinoilla.
Yhtenä esimerkkinä on kansainvälisten opiskelijoiden aiemmat tutkinnot muissa maissa, mikä edesauttaisi heidän työllistymistään Suomessa asiantuntijatehtäviin. Tässä ammattikorkeakoulut, kuten Xamk etupellossa, on lähtenyt rakentamaan yhteistyössä Kymenlaaksolaisten yritysten kanssa työelämäpolkuja kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille, missä yksilön taustatarinalla ja aiemmalla kokemuksella sekä koulutuksella on suurempi merkitys kuin ennen.
Xamk on siis konkreettisesti osa Suomen selkärankaa, missä ratkaisukeskeinen toimintatapa vähentää yritysten kv-rekrytointien ongelmia ja tarjoaa maahanmuuttajille parempia työllistymismahdollisuuksia osana Työelämäpolku – KV osaajat töihin -hanketta.