Tilaisuuden avasi filosofi Esa Saarinen lähestymällä saavutettavuusajattelua filosofian näkökulmasta. Saarisen kantavina perusajatuksina on, että parempi ajattelu synnyttää parempaa elämää ja meissä on enemmän hyvää kuin mitä päälle näkyy.
Mieleen jäänyt vinkki digipalvelujen kehittäjille kuului näin: ”ajattele todellisia ajatuksia ja tunne todellisia tunteita – ja nimenomaan liittyen johonkin muuhun kuin itseesi”. Jos digipalvelusta syntyy rinnalla olemisen kokemus, niin todennäköisesti se on jotakin enemmän kuin mitä se on vain teknisesti katsoen.
Aalto-yliopiston verkkopalveluiden digitaalisesta kokemuksesta vastaava Robert Salvén kertoi saavutettavuuskulttuurin luomisesta organisaatioon: miten motivoida laajaa yhteisöä tuottamaan teknisesti saavutettavampia palveluita. Kyse on todella laajasta, satojen verkkosivustojen kokonaisuudesta.
Oleellista on, että lähestytäänkö asiaa kepin vai porkkanan kautta. Perinteisesti saavutettavuudesta puhutaan usein vaatimusten, lainsäädäntöjen ynnä muiden eli kepin kautta. Motivoinnissa porkkana kuitenkin toimii huomattavasti keppiä paremmin.
Aalto-yliopistolla ajatusmalli on nyt, että saavutettavuus ei ole vain laista tuleva vaatimus vaan strateginen mahdollisuus – siitä pyritään luomaan kilpailuetu. Parempi saavutettavuus parantaa
- hakukoneoptimointia
- tavoitettavuutta
- brändiä ja mainetta sekä
- käyttäjäkokemusta.
Saavutettavuusvalvonnan kuulumisia
Aluehallintoviraston saavutettavuusvalvontayksikön päällikkö Juha Suomalainen kertoi puheenvuorossaan, mitä saavutettavuuden valvontatyö pitää sisällään. Verkkopalveluita ja mobiilisovelluksia tarkastetaan sekä automaattisen työkalun avulla että asiantuntijavetoisesti.
Tähän mennessä on tarkastettu jo 460 verkkosivustoa yksinkertaisen valvonnan menetelmällä kohdistuen muun muassa kuntiin, valtion viranomaisten palveluihin, työttömyyskassojen verkkosivuihin sekä hyvinvointialueiden sivustoihin. Ehkä hieman yllätyksenä tuli, että yksikään digipalveluista ei ole saanut tarkastuksissa puhtaita papereita! Saavutettavuuspuutteissa on korostuneet seuraavat asiat:
- epäselvyydet elementeissä ja niiden toiminnallisuuksissa
- puutteellinen kontrasti tekstissä tai elementeissä
- sivu ei toimi näppäimistöllä silloin, kun hiirtä ei voi käyttää
- sisältö ei mukaudu mobiililaitteessa eri asentoihin.
Ikäsimulaatio ja käyttäjätestauspaja
Lounaan jälkeen vuorossa oli kaksi työpajaa. Omien kiinnostuksen kohteiden perusteella ohjelmaan valikoitui VALLI ry:n ikäteknologiakeskuksen ikäsimulaatio ja Selkeästi meille -hankkeen käyttäjätestauspaja.
Ikäsimulaation avulla tutustuttiin digilaitteiden ja -palvelujen käyttöön ja keskusteltiin ikäystävällisistä digipalveluista. Työpajassa pääsi tutustumaan muun muassa erilaisia silmäsairauksia simuloiviin laseihin ja käsien tärinää simuloiviin käsineisiin.
Käyttäjätestauspajassa syvennettiin osaamista kognitiivisesta saavutettavuudesta kokemusasiantuntijoiden kanssa. Työpajassa osallistujat saivat valita jostain verkkopalvelusta yhden tärkeän asia, jonka helppokäyttöisyyttä ja ymmärrettävyyttä haluttiin tutkia.
Käteen jäi paljon uutta tietoa kognitiivisen saavutettavuuden testaamisesta ja konkreettisia oppaita niin kognitiivisen saavutettavuuden arviointiin kuin sisällöntuotantoon ja digipalveluiden suunnitteluun.
”Saavutettavuus on käytettävyyttä kaikille”
Iltapäivällä Q-Factoryn eQual-tiimin Lead Accessibility Strategist Tero Pesonen kertoi puheenvuorossaan erityiskäyttäjätestauksesta ja siitä, miten se voi auttaa aidon saavutettavuuden varmistamisessa. Saavutettavuus koostuu kolmesta eri osa-alueesta: tekninen saavutettavuus, helppokäyttöisyys ja ymmärrettävyys.
Eri käyttäjäryhmät tulisi kutsua testaamaan palvelua jo kehitysvaiheessa, sillä se, että digipalvelu on saavutettava, tekee siitä samalla käytettävyydeltään paremman kaikille.
Puheenvuorosta mieleen jäi erityisesti, että saavutettavuus ei koske vain niitä, joilla on pysyviä rajoitteita. Kuka tahansa voi tarvita saavutettavuutta milloin tahansa, voi olla myös tilapäisiä rajoitteita tai tilanteeseen liittyvää – esimerkiksi murtunut käsi, väsymys tai stressi.
Muissa iltapäivän puheenvuoroissa saavutettavuuden ja verkkoviestinnän asiantuntija Raisa Rintamäki kertoi Tullin verkkosivu-uudistuksesta ja valtiovarainministeriön erityisasiantuntijat Anita Juho ja Niko Ruostetsaari ihmiskeskeisestä digitalisaatiosta.
Mieleenpainuvin asia oli, että 21 sivua Tullin tuhansista sivuista kattoi 50 % kaikista vierailuista. Priorisoimalla noiden sivujen saavutettavuuskehityksen pystytään pienellä vaivalla kattamaan valtavan joukon tarpeet. Kaikki digipalvelun sisällöt eivät ole samanarvoisia – on järkevää keskittyä omiin ydinsisältöihin ja tyypillisimpiin palvelupolkuihin, jos kyseessä on laaja sivusto.
Kaiken kaikkiaan Saavuta-seminaari tarjosi paljon uutta ja ajankohtaista tietoa saavutettavuudesta ja työkaluja sen edistämiseen. Pyrin tuomaan näitä asioita Xamkin digipalveluiden kehittämiseen. Digitaalinen saavutettavuus tulisi meillä nähdä mahdollisuutena kilpailuedun saamiseen, eikä pakollisena lainsäädäntönä ja vaatimuksena. Erityiskäyttäjätestausta Xamkin uudessa käytettävyyslaboratoriossa tullaan varmasti käyttämään osana Xamkin tulevien digipalveluiden saavutettavuuden varmistamista. Ja verkkosisältöjen saavutettavuuden parantamisessa tullaan käyttämään vastaavaa priorisointia, kuin Tulli verkkosivu-uudistuksessaan.
Mielenkiintoista oli tavata myös muita, pääasiassa julkisen sektorin toimijoita, jotka pyrkivät kehittämään omia digipalveluitaan saavutettavammiksi. Jään innolla odotan jo ensi vuoden seminaaria!