Luonnossa verenpaine ja syke laskevat, immuunipuolustuksen solut aktivoituvat, allergia- ja astmariski sekä ahdistus ja stressi vähenevät – muiden muassa. Suomalaistutkimuksen mukaan henkilöt, jotka säännöllisesti ulkoilevat viheralueilla, käyttävät myös vähemmän psyyken-, astma- ja verenpainelääkkeitä.
”Tutkimusten mukaan luonnon läheisyydellä ja jopa lähiluonnolla on lukuisia terveyshyötyjä: se vähentää kuolleisuutta ja parantaa sekä sydänterveyttä että koettua mielenterveyttä”, sanoi yleislääketieteen erikoislääkäri, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen koulutuslääkäri ja väitöskirjatutkija Annika Kolster.
Kolster puhui terveyden edistämisestä luontoperustaisin keinoin kesäkuussa järjestetyssä Näytön paikka! -webinaarisarjan ensimmäisessä tilaisuudessa, jossa käsiteltiin aihetta: Miksi luonto on hyvinvointimme lähtökohta ja miten sen vaikutuksia todennetaan?
Webinaarissa kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja siitä, miten luontoa hyödynnetään terveyden edistämisessä, ja pohjustusta sille, mikä luonnosta ylipäätään tekee niin terveellistä.
Luontoyhteys ylläpitää terveyttä
Psyykkinen stressi ja ahdistuneisuus ovat lisääntyneet viime vuosina huomattavasti. Kaupungistuminen, ruutujen ääressä istuminen, huonot ruokailutottumukset ja fyysisen aktiivisuuden vähentyminen aiheuttavat pitkäaikaista stressiä, jota nykyihmisten täytyisi oppia hallitsemaan erilaisilla palautumisen keinoilla.
Terveyden biodiversiteettihypoteesin mukaan luontokosketus vahvistaa ihmisten mikrobistoja ja immuunipuolustusta, ja siten suojaa sairauksilta. Hypoteesin perustana on havainto, että mm. sydänsairaudet, syöpä, diabetes ja krooniset hengityselinsairaudet lisääntyvät maailmassa kovaa vauhtia, samalla kuin ihmisten luontoyhteys vähenee.
”Hypoteesi ei ole mikään kiveen hakattu totuus, mutta intuitiivisesti ajateltuna näillä asioilla voisi olla syy-yhteys”, Annika Kolster mainitsi.
Luonnon terveyshyödyt perustuvat esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen ja immuunipuolustusta vahvistavaan biodiversiteettiin.
”Luonnossa on erilaisia eläinlajeja ja mikrobiomia. Omat vaikutuksensa on raittiilla ilmalla, hiljaisuudella ja ilmansaasteiden vähyydellä. Myös luonnon tuoksuilla, maisemalla ja äänimaisemalla on tutkittuja terveyshyötyjä”, hän jatkoi.
Luonto osaksi hoitosuosituksia?
Annika Kolster huomautti, että ajatus luonnossa virkistäytymisestä on itseasiassa aika uusi.
”Vanhemmat ikäpolvet elivät luonnossa. Nykyisin 83 prosenttia suomalaisista asuu kaupungeissa, ja urbanisoituminen etenee maailmalla kovaa vauhtia.”
Tutkimustulosten valossa on tarpeellista miettiä, milloin luonto voisi olla osa käypä hoito -suosituksia – samaan tapaan kuin liikunta on nostettu osaksi monien sairauksien hoitoa. Tämä vaatii kuitenkin paljon lisää seurantatutkimuksia, joilla pidempiaikaiset vaikutukset pystyttäisiin todentamaan. Nykyisellään Kela-korvattavuuden piiriin kuuluvat vain ammattilaiset, jotka tarjoavat luontoa osana jo muutoinkin korvattavia palveluitaan.
Asioita kuitenkin edistetään jo monella rintamalla, kun kasvaviin hyvinvointihaasteisiin yritetään vastata toimilla, joilla on oikeasti vaikutusta. Luonnonvarakeskus on esimerkiksi käynnistämässä projektia, jossa Lahdessa ja Kajaanissa kokeillaan erityistä luontolähetettä.
Mikä luonnosta tekee niin terveellistä?
Tutkimusten mukaan suurin osa paikoista, jotka ovat ihmisille henkilökohtaisesti tärkeitä, mieluisia ja arvokkaita, ovat on luontoympäristöjä. Luonnossa sijaitsevat mielipaikat myös elvyttävät erityisen tehokkaasti. Eniten positiivisia terveysvaikutuksia on metsillä, etenkin vanhoilla metsillä.
”Jotta luonnon terveysvaikutuksista pääsee hyötymään, täytyy luontoon tietenkin mennä säännöllisesti. Suorat hyvinvointivaikutukset ovat yhteydessä muun muassa ilmanlaatuun, raittiiseen ilmaan ja saasteiden vähenemiseen”, sanoi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Ann Ojala.
Vaikutuksensa on myös sillä, että luonnossa kulkeminen lisää fyysistä aktiivisuutta ja sosiaalisia kontakteja, mikä vähentää stressiä ja lisää elpymistä affektiivisesti, kognitiivisesti ja fysiologisesti.
Susanna Gråsten Vaalijalan osaamis- ja tukikeskus Nenonpellosta kertoi, miten luontoa hyödynnetään osana kuntoutusta esimerkiksi moniaistivammaisilla, autismikirjoisilla sekä psykiatrian ja neuropsykiatrian asiakkailla.
”Luonnolla on monia kuntoutusta tukevia vaikutuksia, kuten rauhoittuminen, jännitteiden poistuminen, tunnetason yhteyden ja keskittymisen parantuminen. Joillekin asiakkaille esimerkiksi eläintoiminta saattaa olla ainoaa toimintaa, mihin he edes lähtevät mukaan”, Gråsten kertoi.
Tarvitaan kestäviä ja vaikuttavia palveluja
Xamkin hyvinvoinnin tutkimusyksikkö Active Life Labissa tutkitaan monialaisesti luonnon mahdollisuuksia terveyden edistämisessä.
”Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on nykyisellään hyvin yksilölähtöistä, vaikka ihmisten käyttäytyminen muovautuu hyvin pitkälle erilaisissa ympäristöissä ja sosiaalisissa konteksteissa. Tämän vuoksi tulee ottaa huomioon myös ympäristön ja yhteisöjen vaikutus hyvinvointiin”, sanoi tutkimusyksikön johtaja Arto Pesola.
Samaan aikaan globaalien megatrendien keskiössä on luonnon kantokyky ja sen resurssien riittäminen. Tämä tulisi ottaa huomioon kaikessa tekemisessä.
”Myös hyvinvointi- ja terveyspalvelut kuluttavat näitä resursseja. Siksi luontolähtöistenkin terveyspalveluiden osalta oleellista on kestävyyden kehittäminen. Silloin, kun meillä on tarjolla kestäviä ja vaikuttavia palveluja, ollaan oikeilla jäljillä”, Pesola huomautti.
Yksi tärkeä toimija luonnon ja ihmisten kohtaamisessa ovat luontopalveluja tarjoavat yrittäjät, jotka vievät joukoittain ihmisiä nauttimaan luonnon hyvää tekevistä vaikutuksista. Iso kysymys onkin se, miten tästä voidaan tehdä kannattavaa liiketoimintaa?
”Luonnossa liikkuminen on kaikille ilmaista, joten yrittäjien on pystyttävä tarjoamaan palveluidensa kautta jotakin vaikuttavaa lisäarvoa, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan”, Pesola kiteytti.
Näitä haasteita ratkomaan on Active Life Labissa käynnistetty hanke, jonka piirissä on jo 30 Etelä-Savossa toimivaa, luontolähtöisiä palveluita tarjoavaa yritystä. Myös Näytön paikka! -webinaarit ovat osa LISÄ – Lisäarvoa maaseutualueiden kehittämiseen korkean osaamisen luontolähtöisillä palveluilla -hanketta.