Erivapauksia muiden kustannuksella
Olemme pikkuhiljaa oppineet, kuinka toteuttaa yhdenvertaisuutta esimerkiksi oppilaitoksen arjessa.
Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Tämä riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta ja vakaumuksesta, mielipiteestä, vammasta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.
Yhdenvertaisuuden määritelmässä ei mainita millään lailla hankaluutta, mutta se voitaneen kohdentaa kohtaan ”muu henkilöön liittyvä syy”.
Koulutus ja työelämä kuuluvat yhdenvertaisuuslain soveltamisalaan. Osaamme huomioida neurokirjolla olevan opiskelijan opetustilanteissa. Oppimisen haasteiden kanssa painivaa tuetaan räätälöimällä ja toteuttamalla tukikeinoja opintojen etenemiselle, ja työelämässä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan tarkasti. Näiden asioiden kanssa pärjätään jo melko hyvin.
Ja sitten on asioita, joiden kanssa ei osata tai edes voida toimia. On niitä ihmisiä, jotka ovat yksinkertaisesti hankalia. Kiukkuisia. Ärsyttäviä. He saattavat olla yltiöpäisen positiivisia uudistajia, työhönsä tai opintoihinsa väsyneitä ilmapiirin ankeuttajia, toisten tunteiden yli-aktiivisia sanoittajia. He voivat olla omahyväisiä, junttimaisia, holtittomia tai todella ollakseen. He etuilevat jonossa, nappaavat toisenkin kahvipullan ja ottavat erivapauksia yhteisissä asioissa. Kommentoivat ylimielisesti tai väheksyen, he ottavat ja täyttävät tilan.
Nämä erivapauksien ottajat vaativat meiltä jaksamista ja kykyä pysähtyä miettimään, miten tilanteissa olisi viisainta toimia.
Aina ei voi olla huono päivä
Oma stressitaso nousee silloin, kun pitää olla tekemisissä hankalan ihmisen kanssa. Hankaluus voi tuntua liialliselta ja rasittavalta ehkä nimenomaan siksi, että toinen toimii tilanteessa eri lailla kuin me itse.
Jos ihmisellä on ongelma, hätä tai paha ärsytys, niin sen sijaan, että lähtee kiukkuun mukaan, tarvitaan kuuntelua. Jo pelkästään se, että toinen on läsnä ja kuuntelee, rauhoittaa usein tilannetta. Rauhoittumisen jälkeen voi miettiä mahdollisia ratkaisuja. Aina niitä ei löydy, ja jokainen aikuinen ymmärtää sen.
Jos toinen on tietoisesti, toistuvasti ja tahallaan hankala, on tietysti vaikea toimia.
Hankalan ihmisen kohtaamiseen joutuu joskus erityisesti valmistautumaan, keräämään voimia ja miettimään tilanteen etenemistä.
Kun kuuntelu ja läsnäolo on jo kokeiltu, pitäisi vielä keskustella, etsiä ratkaisuja. Keskustellessa on hyvä muistaa, että huomioi toisen lähtökohdan ja tunnetilan, ja pyrkii selvittämään, mistä hankala käyttäytyminen johtuu.
On itselle helpottavaa ajatella, että taustalla voi olla syitä, miksi toinen on juuri tässä kohtaa päätynyt hankalaksi tai toimii haastavasti. Myös omia vahvuuksia ja heikkouksia olisi hyvä tunnistaa. Silloin löytyy ymmärrystä toimia tavoilla, jotka tuovat itsestä ja toisesta esiin myös hyviä ominaisuuksia.
Haastava ihminen voi olla sokea omalle hankaluudelleen. Hän on tottunut toimimaan omalla tavallaan ja onnistunut siinä; jokainenhan on omasta mielestään kiva ja tervejärkinen. Vaikeaan käytökseen voi puuttua sanomalla suoraan asiasta.
Omasta tuntemuksestaan ja kokemuksesta hankalan kanssa kannattaa puhua muille, ja mahdollisesti miettiä yhdessä keinoja puuttumiseen.
Toisen käytös tuo ongelmia, minun ei
Hankaluuden haasteet voivat johtua myös itsestä. Jos arjessa on koko ajan tilanteita, joissa muut ovat väärässä tai hankalia, voisiko olla peiliin katsomisen paikka? Nykyäänhän on tapana kuvailla itseään huomattavasti kauniimmin kuin todellisuus onkaan. Itsekriittisyys auttaa tunnustamaan oman hankaluuden ja jopa ääliömäiseen toimintaan vievät merkit.
Itsensä kriittistä arviointia pitää harjoitella. Muiden viat on helppo tunnistaa, mutta omien heikkouksien sanoittaminen ääneen voi olla yllättävän vaikeaa. Kun siihen pystyy, se auttaa vuorovaikutuksessa sekä yhdenvertaisessa toiminnassa: on kykyä kuunnella toisia ja ymmärtää erilaisia näkökulmia.
Näin toisten hankaluus tulee asteen verran siedettävämmäksi ja pystymme toimimaan monenlaisen hankaluuden kanssa.
Toki voi olla tietämättään hankala. Silloinkin suora ja ystävällinen puhe auttaa ongelman esille nostamisessa. Ymmärtämistä voi yrittää, mutta se ei tarkoita, että hankaluutta pitäisi hyväksyä tai sietää.