Ulkoministeriön rahoittamaa hanketta koordinoi Suomen Somalia-verkosto yhteistyössä kotimaisten ja somalialaisten kansalaisjärjestöjen sekä yliopistojen kanssa. Ammattikorkeakouluista hankkeessa ovat mukana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa 15 opintopisteen verkkokurssi Moodle-oppimisympäristössä.
Hankkeen viisipäiväinen suunnitteluseminaari pidettiin huhtikuussa Djiboutissa.
Somalimaan äiti- ja lapsikuolleisuus
Somalia on Afrikan sarven maa, joka on enimmäkseen puoliautiomaata. Suurin osa väestöstä on nomadeja eli paimentolaisia. Vuoden 1991 sisällissodan seurauksena Somalian pohjoisosassa sijaitseva Somalimaa julistautui itsenäiseksi. Muut maat eivät ole tunnustaneet itsenäisyyttä. Koko maan asukasmäärä on noin 3,5 miljoonaa, ja sillä on oma hallinto ja presidentti.
Äitikuolleisuus on Somalimaassa maailman korkeimpia, 732 sataa tuhatta synnytystä kohden, ja se vaikuttaa perheiden lisäksi myös laajemmin yhteisöön ja koko maahan. Äitikuolleisuuden ensisijaisia syitä ovat raskauden ja synnytyksen aikaiset sekä synnytyksen jälkeiset komplikaatiot. Lapsista joka seitsemäs menehtyy ennen viiden vuoden ikää. Kuolleisuus on arviolta 200 tuhatta synnytystä kohden, ja kolmannes kuolemista on imeväiskuolemia. Korkea imeväiskuolleisuus johtuu siitä, että naiset synnyttävät kotona ilman koulutettua henkilökuntaa. Tuhkarokkorokotteen saa vain 30–40 % lapsista, mikä on yleisin kuolinsyy alle 5-vuotiailla lapsilla.
Suomalainen neuvolajärjestelmä
Suomessa on ainutlaatuinen neuvolajärjestelmä, jonka ansiosta imeväiskuolleisuus on maailman alhaisimpia. 1930-luvulla 40 % lapsista kuoli alle vuoden iässä, ja vuonna 2015 alle vuoden ikäisistä kuoli vain 97. Vuonna 1936 äitejä kuoli raskauden synnytyksen aikana 375, ja vuonna 2015 kolme. Tässä suhteessa Suomessa oli noin sata vuotta sitten samanlainen tilanne kuin Somalimaassa nykyisin.
Suomen neuvolatoimintaa säätelevät laki ja asetus. Äidit käyvät raskauden aikana neuvolassa keskimäärin yhdeksän kertaa, ja lisäksi synnytyksen jälkeen tehdään kotikäynti. Äideille tehdään myös synnytyksen jälkitarkastus. Lastenneuvolassa lapselle tehdään 15 terveystarkastusta ennen kouluikää. Äitiys- ja lastenneuvoloiden terveystarkastuksista osa on laajoja, ja niissä otetaan huomioon erityisesti koko perheen hyvinvointi. Tiheät lastenneuvolakäynnit mahdollistavat kansallisen rokotusohjelman toteuttamisen. Ohjelma on vähentänyt tartuntatautien esiintyvyyttä. Lasten rokotuskattavuus on rokotteesta riippuen Suomessa noin 95–97 %.
Hiil Hooyo Advanced Web Course in Mother and Child Health
Olen tehnyt Diakin kätilöopettajan kanssa 15 opintopisteen verkkokurssin Moodle-oppimisympäristöön. Se muodostuu neuvolatyön eri osa-alueista. Verkkokurssilla käsitellään suomalaisen neuvolatyön historiaa ja nykyisyyttä, raskauden aikaisia terveystarkastuksia, 0–2-vuotiaiden lasten terveystarkastuksia, imetystä, ympärileikkausta ja vammaisuutta. Erityisenä painopistealueena ovat hoitotyön eettiset periaatteet, jotka otetaan huomioon kaikilla osa-alueilla. Verkkokurssin aikana opiskelijat tekevät yksilö- ja ryhmätehtäviä, suorittavat tenttejä, seuraavat videoluentoja, käyvät verkkokeskusteluja ja tekevät lopputyön.
Tänä syksynä verkkokurssilla on opiskellut noin 60 opiskelijaa, joitten kanssa työskentely on ollut mielenkiintoista ja ajoittain haasteellista. Haasteellista on ollut mm. aikatauluissa pysyminen ja monella eri tavalla kirjoitetut etu- ja sukunimet. Ensi vuonna verkkokurssille otetaan opiskelijoita sama määrä.
Hankkeen opinnäytetyöt
Xamkin sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat ovat tekemässä tai tehneet Hiil Hooyo -hankkeeseen liittyviä opinnäytetöitä. Yhdessä opinnäytetyössä suunnitellaan 0–2-vuotiaan lapsen neuvolakortin mobiilisovelluksen sisältö. Monilla köyhilläkin somalimaalaisilla on älypuhelin. Toinen syy neuvolakortin mobiilisovelluksen käyttämiseen on nomadien liikkuva elämäntapa, jonka johdosta paperiset neuvolakortit eivät välttämättä säily. Somalimaassa ei vielä käytetä lastenneuvolakorttia, ainoastaan paperisia äitiyskortteja. Puhelinsovelluksen ohjelmointityöhön on tarkoitus hakea lisärahoitusta.
Toisessa opinnäytetyössä opiskelija kokosi hoitajalle puhelinkontakteissa (televisit) käytettävän tarkistuslistan, jota apuna käyttäen hoitaja voi tarkistaa synnyttäneen äidin ja vauvan voinnin. Tämä kytkeytyy mainiosti 15 opintopisteen verkkokurssiin sisältöön. Kolmantena opinnäytteenä opiskelijat luovat esittelydiat hankkeesta.
Käytetyt lähteet:
Child Health in Somalia: Situation analysis. 2012. WHO. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://applications.emro.who.int/dsaf/EMROPUB_2012_EN_734.pdf.
Hiil Hooyo – Maternal healthcare project 2017-2018. 2017. Finnish Somalia Network. DOCX-dokumentti.
Maternal mortality ratio (per 100 000 live births). 2017. WHO. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://www.who.int/healthinfo/statistics/indmaternalmortality/en/. [Viitattu 1.12.2017].
Rokottaminen. 2017. THL. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen. [Viitattu 11.12.2017].
Somalia: Expanded Programme on Immunization. 2017. WHO. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://www.emro.who.int/som/programmes/epi.html. [Viitattu11.12.2017].
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2017. Medical Birth Register. Saatavissa: https://www.thl.fi/fi/web/thlfi-en/statistics/information-on-statistics/register-descriptions/newborns. [Viitattu 1.12.2017].
Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326.
Vaccine-preventable diseases: monitoring system. 2017 global summary. 2017. WHO. Päivitetty: 6.9.2017. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://apps.who.int/immunization_monitoring/globalsummary/countries?countrycriteria%5Bcountry%5D%5B%5D=SOM. [Viitattu1.12.2017].
Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 6.4.2011/338.