Hoitotyön tutkimus ja kehittäminen –opintojakso on osa sairaanhoitajakoulutuksen ydinopintoja ja se on laajuudeltaan viisi opintopistettä. Opintojakson tavoitteina on muun muassa tietää tutkimusprosessit ja kyetä käyttämään hoitotieteellistä tietoa päätöksenteossa ja ratkaisemaan ammatillisia ristiriitatilanteita moniammatillisissa tiimeissä. (Opinto-opas 2019.)
Opintojaksolla toteutettiin simulaatioita ensimmäisen kerran syksyllä 2019, jolloin opintojaksolle laadittiin kaksi simulaatiotapausta. Simulaation tarkoituksena on jäljitellä olosuhteita, joissa opiskelijan pitäisi osata toimia todellisen tilanteen mukaisesti (Vaajoki & Saaranen 2016).
Simulaatiotapauksista ensimmäinen käsitteli pienryhmässä toteutettavaa teemahaastattelua aineistonkeruumenetelmänä ja toinen käsitteli ristiriitatilannetta ja päätöksentekoa moniammatillisessa työryhmässä. Opiskelijat tutustuivat itsenäisesti ennakkomateriaaliin tehokkaasta tutkimushaastattelusta (Mettovaara 2016), konfliktin ratkaisusta (Hankonen 2015) sekä hoitosuosituksen lyhennelmään (Hotus 2015). Simulaatioissa osallistujia oli kymmenestä kolmeenkymmeneen.
Simulaatioiden kuvaus
Simulaatiot alkoivat simulaation sääntöjen lyhyellä kertaamisella, koska menetelmä oli tuttu opiskelijoille jo aiemmilta opintojaksoilta. Tämän jälkeen esiteltiin ensimmäisen simulaation tavoitteet ja ne kirjattiin lasitaululle tai esitettiin diana. Simulaation toimijat valittiin vapaaehtoisten joukosta.
Teemahaastattelusimulaation tavoitteet olivat:
- Osaat käyttää haastattelua aineiston keräämisessä
- Osaat arvioida luotettavuutta ja eettisyyttä haastattelutilanteessa
Simulaatiossa oli 4-6 vapaaehtoista toimijaa; kaksi opiskelijaa toimi haastattelijan roolissa ja kahdesta neljään opiskelijaa toimi tiedonantajan roolissa. Haastattelun aiheena oli ympäristöosaaminen hoitotyön koulutuksessa, ja opiskelijoille annettiin valmiit haastatteluteemat, jotka oli muodostettu Kangasniemen ja tutkijakumppaneiden (2018) sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kaikille yhteisestä kestävän kehityksen osaamisen perusteella. Opiskelijoilla oli hetki aikaa muodostaa kysymyksiä haastattelua varten ja sopia, miten he etenevät haastattelussa. Simulaatiossa toimijat olivat simulaatioluokassa, jossa välineinä tilanteessa olivat pyöreä pöytä, tuolit, haastatteluteemat paperilla, tyhjää paperia, kyniä ja koulun kirjastosta lainattu ääninauhuri. Muu ryhmä havainnoi simulaatiota toisesta luokasta kameran välityksellä. Kullekin havainnoijalle annettiin yksi havainnointikysymys, jonka mukaisia asioita havainnoijat erityisesti tarkastelivat. Havainnointikysymykset kirjattiin lasitaululle. Kysymyksinä havainnoijille olivat
- Miten eettisyys toteutui tässä haastattelutilanteessa?
- Miten luotettavuutta voidaan arvioida tässä haastattelutilanteessa?
- Millaista tutkijoiden ja tutkittavien välinen vuorovaikutus oli?
- Millaisia kysymystyyppejä haastattelussa käytettiin?
Simulaatio alkaa ja päättyy opettajan ilmoituksesta. Simulaation toimintaosuus kesti noin 10 minuuttia, jonka jälkeen koko ryhmä kokoontui yhteen luokkatilaan ja käytiin purkukeskustelu. Opiskelijoiden tuolit oli aseteltu puolikaareen, jotta kaikki keskustelijat näkivät toisensa. Toimijat asettuivat puolikaaren eteen. Purkukeskustelua ohjasivat havainnointikysymykset ja simulaatiota tarkasteltiin sen osalta, mikä meni hyvin, mitä voisi tehdä toisin ja mitä simulaatiosta opittiin. Toimijat aloittivat aina omilla vastauksillaan, jonka jälkeen havainnoijat toivat omat huomionsa kaikkien tiedoksi. Opettajat ohjasivat purkukeskustelua tarkentavilla kysymyksillä. Purkukeskustelu kesti 45 minuutista yhteen tuntiin. Purkukeskustelun jälkeen palattiin tavoitteisiin ja tarkasteltiin niiden täyttymistä.
Simulaatioiden välissä pidettiin tauko, jonka jälkeen kokoonnuttiin luokkaan ja aloitettiin toinen simulaatio esittelemällä simulaation tavoitteet ja valitsemalla kolme vapaaehtoista toimijaa.
Ristiriitatilannesimulaation tavoitteet olivat:
- Osaat ratkaista ammatilliseen tilanteeseen liittyvän ongelman moniammatillisessa tiimissä
- Osaat käyttää näyttöön perustuvaa tietoa päätöksenteossa ja työssäsi
Simulaatiossa toimijoiden rooleissa olivat perushoitaja, sairaanhoitaja ja sairaanhoitajaopiskelija. Simulaatio sijoittui opiskelijan harjoittelun viikkokeskusteluun. Simulaatiotilassa oli pöytä ja kolme tuolia. Muu ryhmä havainnoi tilannetta toisesta luokasta. Havainnoijille oli jaettu havainnointikysymykset, jotka oli kirjattu myös lasitaululle. Havainnointikysymyksinä olivat:
- Minkälaiset asiat veivät tilannetta eteenpäin?
- Minkälaista vuorovaikutus oli eri ammattiryhmien välillä?
- Miten näyttöön perustuva toiminta näkyi tässä tapauksessa?
Simulaatiotilanteessa opiskelija oli ollut kirurgisen hoitotyön harjoittelussa traumatologian osastolla kaksi viikkoa ja viikkokeskustelussa ohjaaja otti opiskelijan näyttöön perustuvan hoitotyön tavoitteen esille ja kysyi sen toteutumisesta painehaavojen ehkäisyssä ja tunnistamisessa. Perushoitaja vähätteli näyttöön perustuvan toiminnan tärkeyttä ja perusteli omaa kantaansa voimakkaasti. Toimijat ratkoivat ristiriitatilannetta ja pyrkivät löytämään toiminnan aikana yhteisen ymmärryksen tilanteeseen.
Toimintaosuus kesti noin 10 minuuttia, jonka jälkeen kokoonnuttiin yhteen luokkaan purkukeskusteluun. Purkukeskustelu tapahtui samalla tavalla kuin ensimmäisen tapauksen purkukeskustelu. Keskustelun jälkeen tarkasteltiin tavoitteita ja pohdittiin, saavutettiinko tavoitteet.
Simulaatiot etänä
Pandemian vuoksi keväällä ja syksyllä 2020 simulaatiot toteutettiin Teamsin välityksellä. Tapaukset jäljittelivät lähiopetuksena toteutettuja simulaatioita ja olivat tavoitteiltaan samanlaisia. Simulaatiot etänä alkoivat simulaation sääntöjen kertaamisella ja ensimmäisen tapauksen tavoitteiden esittelyllä. Tavoitteet kirjattiin myös Teamsin keskustelualueelle.
Tavoitteiden esittelyn jälkeen toimijat valittiin vapaaehtoisten joukosta. Toinen opettajista ohjeisti toimijat erillisellä Teamsin alustalla, jonne oli linkki Learnissa. Samaan aikaan toinen opettaja ohjeisti havainnoijat jakamalla havainnointikysymykset opiskelijoille. Havainnointikysymykset kirjoitettiin myös Teamsin keskustelualueelle. Tämän jälkeen alkoi toimintaosuus ja toimijoilla oli päällä mikrofoni ja kamerayhteys. Opettaja aloitti ja päätti simulaation. Purkukeskustelussa havainnoijat kertoivat mikrofonin välityksellä huomionsa. Purkukeskustelun jälkeen pidettiin pieni tauko ja aloitettiin toisen tapauksen käsittely tavoitteiden esittelyllä. Tämän jälkeen oli toiminta- ja purkuosuus, kuten lähitoteutuksessakin. Toiminta- ja purkuosuuksien kestot olivat samanmittaiset lähi- ja etätoteutuksissa. Opiskelijoilta pyydettiin palautetta simulaatioista ja saatujen palautteiden ja opettajien havaintojen perusteella simulaatioita on muokattu muun muassa havainnointikysymysten osalta.
Opiskelijoilta saatu palaute on ollut hyvin positiivista hoitotyön tutkimus ja kehittäminen –opintojakson simulaatioista. Opiskelijoiden kommentteja:
- “Yksi parhaista simulaatioista, mistä oppi”
- “Tosi paljon sai irti”
- “Sai työkaluja käytettäväksi”
- “Toimi verkossa hyvin”
- “Etukäteen ajattelin, että miten tästä aiheesta voi olla simulaatiot, mutta oli positiivinen yllätys”
- “Yllätyin todella, mietin, että mitä voi tällä opintojaksolla simuloida, opittiin tosi paljon”
- “Konkretisoi sitä, mitä opintojaksolla käyty”
Lopuksi
Simulaatioita on hyödynnetty pitkään turvallisuuden kannalta kriittisillä toimialoilla, kuten ilmailussa, ydinvoimateollisuudessa ja merenkulussa. Simulaatiot ovat tehokas opetusmenetelmä myös hoitotyön koulutuksessa, ja niitä voi hyödyntää kliinisen osaamisen lisäksi muun muassa vuorovaikutusosaamisessa. (Vaajoki & Saaranen 2015). Simulaatio–opetus on turvallinen paikka oppia ja se kehittää muun muassa ammatillisia yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja (Aura 2017; Korvenoja 2019). Simulaatioita on toteutettu sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa myös suursimulaationa (n=427) Suomessa ensimmäisen kerran etäyhteyksien avulla vuonna 2017 ja niiden tulokset ovat olleet positiivisia (Korvenoja 2019).
Simulaatioita voi hyödyntää myös muiden kuin hoitotyön koulutuksen opetuksessa, esimerkiksi muiden tieteenalojen tutkimus ja kehittäminen -opintojaksoilla. Simulaatiot kehittävät opiskelijan reflektiivisiä taitoja (Vaajoki & Saaranen 2016). Simulaatio-opetus edellyttää opettajalta sekä substanssi- että simulaatiopedagogista osaamista (ks. Vaajoki & Saaranen 2016) ja Xamkin avoimessa ammattikorkeakoulussakin järjestettävä 2 opintopisteen laajuinen (Xamk s.a.) simulaatio-ohjaajan koulutus antaa valmiudet simulaatioiden suunnitteluun ja toteutukseen.