Ensihoitajiin kohdistuvat uhka- ja väkivaltatilanteet ovat lisääntyneet viime vuosina, ja ensihoitajat joutuvat työssään kohtaamaan muitakin psyykkisesti kuormittavia tilanteita. Ensihoitajien työ on myös fyysisesti raskasta ja työvuorot pitkiä. Työ sisältää jatkuvasti myös biologisia altisteita.
Ensihoitoalan työturvallisuutta uhkaavia riskejä tunnistetaan jo kattavasti, mutta ensihoitajien oman työturvallisuuden tutkimusta ei ole tehty vielä riittävästi. Ensihoitajilla itsellään ei välttämättä ole vielä riittävästi tietoa työturvallisesti toimimisesta ja työturvallisuuden varmistamisesta.
Ensihoidon työturvallisuuden osaamistarpeet
Laura Teini tutki ensihoidon kehittämisen ja johtamisen YAMK-opinnäytetyössään kokeneiden ensihoitajien näkemyksiä ensihoidon työturvallisuuden osaamistarpeista.
Kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin marras-joulukuussa 2022 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ensihoidon kehittämisen ja johtamisen YAMK-opiskelijoilta neljällä avoimella kysymyksellä. Neljätoista ensihoitajaa vastasi kyselyyn (vastausprosentti 27 %).
Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Työturvallisuuden osaamistarpeet muodostivat neljä yläluokkaa: ensihoitajalähtöiset tekijät, toimintaympäristöön liittyvä uhka, lainsäädäntö ja organisaatioiden ohjeistukset sekä suojavarusteet (Kuva 1).
Vastaajien mukaan ammatillisuus ja asiallinen käytös, sekä kyky olla provosoimatta ja provosoitumatta ovat olennaista työturvallisuuden kannalta. Omalla asenteella, turvallisuusajattelulla, olemalla valppaana ja kysymällä tarvittaessa neuvoa ensihoitaja voi itse vaikuttaa työturvallisuuteensa.
Kaikenlainen ennakointi, kuten mielikuvaharjoittelu, mahdollisten tilanteiden pohtiminen ennalta ja niihin varautuminen, näennäisesti rauhallisten tehtävien riskien tiedostaminen, ennakkoon sovitut toimintamallit työparin kanssa ja varasuunnitelman luominen nähtiin olennaisina osaamistarpeina.
Vastaajat painottivat hyvinvointialueen ohjeiden tuntemisen ja niiden, sekä tehtävän johtavan viranomaisen ja ensihoidon kenttäjohtajan ohjeistusten noudattamisen merkitystä. Myös oikea reagointitapa uhka- ja väkivaltatilanteissa sekä väkivaltaisen potilaan kohtaaminen parityöskentelynä nimettiin tärkeiksi osaamisiksi.
Vastaajat nostivat liikenneturvallisuuden keskeiseksi osaamistarpeeksi. Omien ajotaitojen tiedostaminen ja niiden mukaisesti ajaminen nähtiin tärkeinä. Oikeanlaista asennetta korostettiin ja esimerkiksi turvallisen hälytysajon toteuttaminen ja turvavöiden käyttäminen nähtiin osana asianmukaista liikenneturvallisuusasennetta.
Työympäristön äkilliseen muutokseen on oltava jatkuvasti valmis.
Vastaajien mukaan ensihoitotehtävillä ei voida ulkoisten tekijöiden tai potilaan hetkellisen rauhallisuuden perusteella ennustaa, milloin tilanne saattaa yhtäkkiä muuttua uhkaavaksi tai potilas tulee aggressiiviseksi. He kokivat, että työympäristön äkilliseen muutokseen on oltava jatkuvasti valmis.
Kohteessa ollessa ambulanssin sijainti, liikkuminen paikan päällä sekä ympäristön mahdolliset uhat nähtiin keskeisinä työturvallisuuden näkökulmasta. Esimerkiksi teollisuusalueilla ja rakennustyömailla toiminta ei pysähdy, vaikka ambulanssi saapuisikin paikalle.
Vastaajien näkemyksen mukaan moniviranomaisyhteistyössä on tarvetta lisäkoulutukselle, erityisesti palopaikalla työskentelyyn, poliisijohtoisiin tehtäviin ja poliisin varautumistehtäviin liittyen. Vastaajat toivat esille työturvallisuuteen kytkeytyvien tutkimustulosten ja niiden mukaisen kehittämisen, ja kehityksen mukana pysyminen nähtiin osaamistarpeena.
Strukturoituun toimintaan kaivattiin enemmän osaamista, sillä ensihoitajien työturvallisuuden varmistamisen tason koettiin vaihtelevan riippuen ensihoidon kenttäjohtajasta ja vastuussa olevasta viranomaisesta. Turvallisuuskulttuurin muodostumisen ja ylläpidon ymmärrys koettiin tärkeänä.
Myös työturvallisuuslainsäädäntö niin työntekijän kuin työnantajankin näkökulmasta nähtiin olennaisena osaamisena, huomioiden molempien oikeudet ja velvollisuudet.
Suojavarusteet ja suojautumismenetelmät
Vastaajien mielestä ensihoitajan suojavarusteisiin liittyy paljon olennaisia osaamistarpeita. Erityisesti viiltosuoja- ja luotiliivien oikeaoppinen käyttö, niiden käyttöominaisuudet sekä suojaustaso korostuivat. Huomiota saivat myös paukkuliivit ja kolaritehtävien suojavarusteet, koska ensihoitaja voi joutua työskentelemään auki leikattavassa autossa.
Ensihoitotehtävillä mahdollisesti kohdattavissa vaarallisissa aineissa ja niihin liittyvissä riskeissä sekä suojautumismenetelmissä nähtiin monia osaamistarpeita. Esimerkiksi henkilökohtaisten suojaimien asianmukainen käyttö nähtiin keskeisenä osana työturvallisuusosaamista.
Työturvallisuus on jatkuva prosessi
Tulokset ovat suoraan hyödynnettävissä koulutuksen kehittämistyössä. Tuloksista on myös pääteltävissä, että ensihoitajien työturvallisuuteen liittyviä osaamistarpeita on hyvin paljon. Jo olemassa olevan osaamisen tasosta ei ole vielä tietoa.
Yleisesti ajateltuna, työturvallisuuslainsäädäntö edellyttää työnantajaa takaamaan työntekijöiden turvallisuuden sekä kouluttamaan ja ohjaamaan työntekijöitä huomioimaan mahdolliset työturvallisuutta uhkaavat tilanteet ja tekijät niiden välttämiseksi. Silti on tärkeää huomata, että työturvallisuus on jatkuva prosessi, ja sen edistäminen edellyttää jatkuvaa koulutusta, päivitystä ja itsearviointia. Myös tutkimuksella on roolinsa uusien osaamistarpeiden sekä osaamistason selvittämisessä.
Ensihoitajien työ monipuolistuu ja toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, siksi myös työturvallisuuden kokonaisuuteen tulee kiinnittää jatkuvaa huomiota. Tässä artikkelissa kuvatut tulokset tarjoavat ainakin alustavia näkökulmia siitä, mitä ensihoitajien työturvallisuuteen liittyviä asioita tulisi erityisesti huomioida koulutuksissa, niin oppilaitoksissa kuin työpaikoillakin.