Tavoitteet, tutkimuskohde ja lähteiden määrä
Opinnäytetöiden lähdeanalyysin tavoitteena oli selvittää, minkä tyyppisiä lähteitä Xamkissa on käytetty, minkälaisia eroja koulutusten välillä on ollut ja missä määrin opinnäytetöiden lähteissä on hyödynnetty Xamkin kirjaston aineistoja.
Lähdeanalyysin esikuvana ja vertailukohtana toimi Hannele Kaleman ja Hannu Jokirannan vuonna 2017 Laureassa tekemä opinnäytetöiden lähdeanalyysi. Tutkimuskohteenani oli viisi koulutusta: Energia- ja ympäristötekniikka, Hoitotyö, Logistiikka, Merenkulku sekä Liiketalous, hallinto ja markkinointi. Jokaisesta koulutuksesta oli valittu 15 ammattikorkeakoulututkinnon (AMK) opinnäytetyötä vuodelta 2019.
Kaiken kaikkiaan analysoitavia opinnäytetöitä oli 75 ja lähteitä 2 620. Koulutuskohtaiset erot lähteiden määrissä olivat suuret. Hoitotyön koulutusohjelmassa oli käytetty eniten lähteitä 829 ja Merenkulun koulutusohjelmassa vähiten 306. Opinnäytetyökohtaiset erot lähteiden määrissä olivat myös suuret. Vähimmillään opinnäytetyössä oli neljä lähdettä, enimmillään 111. Suomenkielisten osuus kaikista lähteistä oli 75,2 prosenttia, englanninkielisten 24,5 ja muiden kielten 0,3 prosenttia.
Verkkoaineisto, painettuaineisto sekä julkaisemattomat lähteet
Riikka Niemisen Lahden ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä käsittelevän pro gradun mukaan vuonna 2007 elektroniset aineistot olivat lähes yhtä käytettyjä lähteitä kuin painettuaineisto (Nieminen 2008, 34 ja 37). Miia Mähösen ja Anne Mikkasen tutkielman mukaan Savonian opiskelijoiden vuoden 2016 opinnäytetöiden lähteissä oli käytetty eniten elektronisia lähteitä, joiden osuus oli 65 prosenttia kaikista lähteistä, painettujen 31 ja muiden 4 prosenttia (Mähönen & Mikkanen 2016, 4).
Xamkin vuoden 2019 opinnäytetöiden lähteissä elektronisten verkkoaineistojen osuus oli 68,1 prosenttia, painettujen aineistojen 27,5 ja julkaisemattomien 4,4 prosenttia. Elektronisten verkkoaineistojen käyttö on siis lisääntynyt vuosien kuluessa. Verkkoaineistoihin on laskettu mukaan Intranetissa olevat lähteet, joilla ei ollut verkko-osoitetta.
Opinnäytetöiden lähteiden aineistotyypit ja koulutuskohtaiset erot
Verkkolähteiden osuus kaikista lähteistä oli suurin 67,8 prosenttia. Verkkolähteiksi on laskettu ne lähteet, joissa oli verkko-osoite. Todennäköisesti verkkolähteiden määrä on todellisuudessa suurempi, sillä vaikutti siltä, että joissakin opinnäytetöissä oli käytetty verkkolähteitä, vaikka verkko-osoitetta ei ollut merkitty. Osa verkkolähteiden osoitteista ei enää toiminut. Suuruusjärjestyksessä toisella sijalla olivat painetut kirjat, joiden osuus oli 18,7 prosenttia. Kolmannella sijalla oli kotimainen laki ja viranomaistieto, jota oli 14,1 prosenttia.
Loput aineistolajit jäivät alle kymmenen prosentin. Tutkimusmenetelmäaineistoja oli kahdeksan prosenttia. Tutkimusmenetelmäaineistoihin on laskettu painetut ja painamattomat aineistot sekä tutkielman kirjoittamisen oppaat. Tieteellisiä artikkeleita oli 6,9 prosenttia. Opinnäytetöiden osuus lähteistä oli yhteensä 5,7 prosenttia. Opinnäytetöistä on eroteltu väitöskirjat, Yamk-opinnäytetyöt, Amk-opinnäytetyöt sekä gradut tai diplomityöt. Julkaisemattomia lähteitä mm. haastatteluja, sähköposteja ja muistiinpanoja oli 4,4 prosenttia.
Suurimmat koulutuskohtaiset erot olivat painettujen kirjojen, opinnäytetöiden, tieteellisten artikkelien sekä laki- ja viranomaistietojen kohdalla. Painettuja kirjoja oli käytetty eniten Logistiikan koulutusohjelmassa (28,4% oman koulutusohjelman lähteistä), vähiten Energia- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmassa (7,4%). Opinnäytetöitä hyödynnettiin eniten Hoitotyön koulutusohjelmassa (12,7%), vähiten Logistiikan koulutusohjelmassa (0,5%). Tieteellisiä artikkeleita oli lähteinä eniten Hoitotyön koulutusohjelmassa (12,5%), vähiten Logistiikan koulutusohjelmassa (1%). Kotimaista laki- ja viranomaistietoa käytettiin eniten Energia- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmassa (21,8%), vähiten Liiketalouden, hallinnon ja markkinoinnin koulutusohjelmassa (10,6%).
Kirjaston aineistot ja koulutuskohtaiset erot
Xamkin kirjaston painetut kirjat olivat elektronisia verkkoaineistoja huomattavasti käytetympiä lähteitä. Xamkin painettujen kirjojen osuus kaikista painetuista kirjoista oli 79,8 prosenttia. Xamkin tarjoamien verkkoaineistojen osuus kaikista verkkoaineistoista vain 4,4 prosenttia. Suurin osa lähteinä käytetyistä painetuista kirjoista oli siis Xamkin kirjaston kokoelmista, kun taas kirjaston tarjoamien elektronisten aineistojen kohdalla tilanne oli päinvastainen.
Xamkin kirjaston painettuja kirjoja oli käytetty eniten Logistiikan koulutusohjelmassa 21,8 prosenttia oman koulutusohjelman lähteistä. Xamkin tarjoamia verkkoaineistoja oli hyödynnetty eniten Hoitotyön koulutusohjelmassa 5,2 prosenttia oman koulutusohjelman lähteistä.
Kohti tulevaa
Koulutuskohtaiset erot osoittautuivat tämän lähdeanalyysin tuloksissa suuriksi kuten aiemmissakin lähdeanalyyseissä. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että painettujen kirjojen sijaan opinnäytetöiden pääasiallisena lähteenä ovat nyt verkkoaineistot. Internettiin voi kuka hyvänsä laittaa materiaalia, mikä edellyttää opinnäytetöiden tekijöiltä yhä suurempaa kriittisyyttä lähteitä kohtaan. Onko opiskelijoilla riittävät valmiudet arvioida lähteiden tasoa ja luotettavuutta? Tämä kannattaa varmasti huomioida opinnäytetöiden ohjauksessa.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on nyt kerätty aineistoja AMK-tasoisista opinnäytetöiden lähteistä, joita voisi tulevaisuudessa verrata uuteen kerättyyn aineistoon.