Inhimillinen kohtaaminen ja oikea-aikaisen tuen tarjoaminen ja saaminen jättävät jäljen, jota osaa katsella joskus vasta jälkeenpäin. Opiskelijoiden hyvinvointi, opinnoissa viihtyminen ja tutkinnon saavuttaminen määräajassa ovatkin kaikille korkeakouluissa toimiville yksi tärkeimpiä työn mittareita.
Jaksaminen koetuksella
Tutkimusnäyttö osoittaa, että opiskelijoiden hyvinvointi on viime vuosina ollut koetuksella. Selviä syitä tähän hyvinvointivajeeseen ovat muun muassa pandemian jälkeiset haasteet, yhteiskunnan kovenevat vaatimukset ja yleinen maailmantilanne. Vuonna 2021 toteutettujen kyselyiden mukaan yli puolet opiskelijoista oli huolissaan omasta mielenterveydestään ja jaksamisestaan.
Esimerkiksi Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) kyselyn mukaan 62 % opiskelijoista koki pandemian aiheuttaneen motivaation laskua, ja lähes yhtä monella oli opiskelukykyyn vaikuttavia jaksamisen ja mielenterveyden haasteita. Huhti-toukokuussa 2024 tehtyyn uuteen kyselyyn kutsuttiin osallistumaan myös nämä edelliseen kyselyyn osallistuneet. Kyselyn tulokset ovat vielä julkistamatta. On mielenkiintoista katsoa, millaisia tuloksia on tulossa.
Opintojen aikana täytyy ottaa haltuun monta isoa ja uuttakin kokonaisuutta. Opintojen aloittamiseen liittyy itsenäistymistä ja lapsuudenkodista irtautumista. Joskus tulee valtava koti-ikävä, mikä ei tunnu helpottuvan. Uudessa elämänvaiheessa pitää ottaa vastuu opintojen etenemisestä, rakentaa ehkä parisuhdetta, etsiä ja tehdä töitä. Pelkkä ajatuskin noista kaikista voi stressata. Toisilla on käsissään perhe-elämän, työn ja opiskeluiden kärrynpyörä, jossa aikataulujen yhteensovittaminen ja asioiden kaikinpuolinen hoitaminen vaativat aikaa ja hermoja. Jotkut haalivat liikaa tekemistä, toiset pyrkivät pääsemään mahdollisimman vähällä. Meneillään on elämänvaihe, jossa opetellaan tunnistamaan työmäärää ja jaksamisen rajoja.
Tukea omasta korkeakoulusta
Korkeakoulumaailmassa omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen korostuukin aiempia kouluasteita enemmän. Riittämättömyyden tunteiden kanssa voi olla kädetön olo. Arkiset asiat vaikeutuvat ja oppimisesta tulee haastavampaa, jos oma jaksaminen on heikoilla. Opiskelut eivät tahdo edetä, kun voimavarat menevät sinnittelyyn. Siksi onkin erityisen tärkeää kiinnittää huomiota omaan jaksamiseen ja kuormittumisen määrään.
Tässä kohtaa korkeakoulu voi olla avuksi. Oikein ajoitetulla ohjauksella ja tukitoimilla voidaan auttaa hahmottamaan työn kuormittavuutta pala kerrallaan, rakentaa toimivia aikatauluja ja löytää rajoja, joiden puitteissa jaksamisen ja stressin määrää voi yrittää hallita. Opiskelijoille on korkeakouluissa lukuisia omia tukimuotoja, ja niiden rinnalla myös muiden paikallisten toimijoiden palveluita.
Opiskeluhyvinvoinnin toiminnoissa painotetaan ennaltaehkäisevää ja yksilön hyvinvointia vahvistavaa toimintaan. Palveluita on saatavilla opintojen etenemisen tukemiseen, oppimisen haasteisiin, elämänhallintaan, liikkumiseen ja yhteisöllisyyteen. Opiskelijoille on yksilötyön lisäksi tarjolla erilaisia vertaisryhmiä ja opiskelutaitoja vahvistavia ohjattuja ryhmiä.
Kauaskantoisin keino lisätä opiskeluhyvinvointia on ennaltaehkäistä mahdollisia ongelmia. Helposti saatavilla oleva ohjaus ja notkeat tukipalvelut sujuvoittavat opintopolkua ja auttavat jaksamaan.