Verenpaine nousee, sydämen syke nousee, maltti menee ja ääni voi kohota huutoon. Rauhoittavaan parasympaattiseen järjestelmään kuuluvan vagushermon tehtävä on palauttaa keho tilaan, jossa olo on rauhallinen ja palautuminen onnistuu.
Mikä ihmeen vagushermo?
Vagus tulee latinankielisestä sanasta vaeltaja ja suomen kielessä puhutaan kiertäjähermosta. Hermo nimensä mukaisesti vaeltaa tai kiertää ympäri kehoa ulottuen aivorungosta kaikkiin tärkeisiin elimiin yhdistäen ne. Se alkaa aivojen alimmasta osasta ydinjatkeesta ja ulottuu lantioon. Matkan varrella se hermottaa sydäntä, keuhkoja, vatsaa suolistoa ja sukuelimiä. Vagushermo hermottaa siis käytännössä kaikkia sisäelimiämme.
Hermoja on kaksi, oikeanpuoleinen ja vasemmanpuoleinen vagushermo. Ne hidastavat sydämen rytmiä, säätelevät verenpainetta ja ohjaavat ruoansulatusta vaikuttamalla vatsahappojen eritykseen. Vagushermon tärkeimpiä tehtäviä on säädellä ja tasoittaa hengitystämme.
Vagushermon toiminta voidaan jakaa vatsan puoleiseen ja selän puoleiseen toimintaan. Vatsanpuoleisen vagushermon merkitys on ihmiselle merkittävä, sillä se on parasympaattisen hermoston tyynnyttävän osan tärkein hermo. Kun vatsapuoleinen vagushermo aktivoituu, ihmisen immuunipuolustus toimii, olo on rento ja turvallinen ja esimerkiksi uusien asioiden oppiminen tuntuu mielekkäälle.
Autonominen eli tahdosta riippumaton hermosto pyrkii pitämään meidät sopivassa vireys- ja valmiustilassa. Tämän onnistuessa olo tuntuu hyvälle ja hermosto aktivoituu päivän aikana useita kertoja pitäen meidät aktiivisena ja välillä rauhallisena. Joskus elimistö kuitenkin menee ylivireystilaan, ja olo kääntyy epämiellyttäväksi. Tulee univaikeuksia, niska-hartiaseudun kireyksiä tai epämääräistä kiukkuisuutta. Stressi, kiire ja kaikenlainen murehtiminen pitävät hermoston aktiivisessa tilassa, ja elimistö ei pääse palautumaan riittävästi.
Näin voit aktivoida vagushermoa:
Keinot ovat helppoja. Polkupyöräily, lenkki koiran kanssa, neulominen tai vaikkapa kuntosalitreeni saavat kehon rennommaksi. Ihan tavallinen mukava arjen ja vapaa-ajan liikkuminen tai harrastaminen saavat virkistymään ja hermojen kiristely helpottaa. Kyse on siis autonomisen hermoston tasapainottamisesta.
Vagushermo hermottaa myös kasvojen aluetta, ja kun kasvojen lihasjännitys hellittää, hermo aktivoituu. Kasvot jännittyvät eri syistä, ne ottavat vastaan ja lähettävät suuren määrän erilaisia ilmeitä ja tunteita joka päivä. Toistenkin tunteita peilataan automaattisesti lukemalla kasvoja. Aivan tavallinen työskentely tietokoneen näytöllä jännittää myös kasvoja: katsetta joutuu tarkentamaan tai silmiä siristelemään.
Rauhallinen hengitys tai kasvojen rentouttaminen aktivoivat vagushermot. Yksinkertaisimmillaan riittää, että suljetaan silmät ja annetaan silmien ympärysten ja leuan vapaasti pehmentyä. Ja hengitellään. Hengityksellä onkin suurin vaikutus vagushermon toimintaan. Pitkä ja rauhallinen hengitys aktivoi hermoa, joka kiertyy pallean ympärille.
Muita helppoja vagushermon aktivointikeinoja:
- Pitkät lempeät halaukset auttavat erittämään oksitosiinia.
- Nauru tekee hyvää.
- Kosketa ja rakasta. Vagushermot pitävät lempeistä tunteista, ja vagusta nimitetäänkin rakkaushermoksi.
- Tapaa ystäviä.
- Laula, hyräile tai puhu. Vagushermo on yhteydessä äänihuuliin ja kurkun takana oleviin lihaksiin.
- Käy avannossa tai saunassa.
- Mene luontoon. Luonnossa oleminen tasaa hengitystä.
- Tee lyhyt harjoitus The Basic Exercise by Stanley Rosenberg (youtube.com) -kesto vajaa neljä minuuttia
- Tai kokeile hieman pidempää harjoitusta Vagushermon aktivointi-harjoitus/ Mindfulness (youtube.com)