Suomi on ollut mukana vuonna 2004 aloitetussa ohjelmassa sen alusta asti. Helmikuussa 2019 sosiaali- ja terveysministeriö lähetti ohjelmaan yhdeksän suomalaista. Heidän joukossaan oli myös TKI-asiantuntija Antti Rantaniva Xamkin nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniasta.
Tottorhythm kutsuu soinnillaan
Kun japanilaiset puhuvat oman maansa haasteista, kaksi ilmiötä nousee erityisesti esiin. Toinen liittyy väestön ikääntymiseen, syntyvyyden laskuun sekä työikäisten poismuuttoon, joka näkyy varsinkin syrjäisemmillä maaseutualueilla.
Reilun puolen miljoonan asukkaan prefektuurissa, Tottorissa, tätä on ryhdytty ratkaisemaan osallistamalla paikallisia nuoria kehittämään alueen houkuttelevuutta lisääviä projekteja. Nuorten ideoimat ja toteuttamat projektit saavat rahoituksen paikallishallinnolta ja toiminta vaihtelee aina ympäristön siivouksesta urheiluturnauksiin ja metsästysharrastukseen.
Projektit kantavat yhteistä nimeä Tottorhythm ja niiden sloganin mukaan ”Tottorin rytmi” soi niin voimakkaasti, että se huomataan koko Japanissa. Toiminnan tavoite on, että aktiivisuus houkuttelee uusia ihmisiä muuttamaan alueelle ja samalla sitouttaa suurempiin kaupunkeihin opiskelemaan lähteneet nuoret palaamaan kotiseudulleen valmistumisen jälkeen.
Hikikomori-nuoret syrjäytyvät yhteiskunnasta
Toinen iso haaste Japanissa on nuorten syrjäytyminen yhteiskunnasta. Termiä hikikomori käytetään teini-ikäisistä tai nuorista aikuisista, jotka ovat vetäytyneet kokonaan sosiaalisista kontakteista ja pysyttelevät täysin omissa oloissa kotonaan. Hikikomori-nuoria arvioidaan olevan Japanissa jopa yli 700 000, mutta tarkkaa lukua on vaikea sanoa, koska nuoret jäävät usein tilastojen ja palveluiden ulkopuolelle.
Hikikomori-ilmiöön on monia syitä.
Japanilaiseen kulttuuriin kuuluu perinteisesti suuri häpeän pelko ja monilla nuorilla on äärimmäisen kovat henkiset paineet perheen odotusten, koulumenestyksen ja työuran suhteen.
Nämä paineet johtavat helposti ylisuorittamiseen ja oireilevat usein ahdistuksena ja mielenterveyden järkkymisenä. Myös epäonnistumisen kokemukset sosiaalisissa suhteissa esimerkiksi lapsuudessa voivat saada nuoren vetäytymään välttyäkseen enemmältä häpeältä.
Hikikomoreille on tarjolla joitakin kuntoutuspalveluita, mutta ne ovat usein maksullisia ja lisäksi nuoria on haastavaa saada osallistumaan niihin vapaaehtoisesti. Useat perheet myös välttelevät avun hakemista, koska kokevat asian häpeälliseksi.
Yhteisöllisyys on Japanin vahvuus
Jos Japanista kannattaa jossain asiassa ottaa oppia, niin se on vahva yhteisöllisyys. Tottorin prefektuuri tarjosi hyvän esimerkin siitä, miten paikallinen yhteisö otetaan aktiivisesti mukaan ratkaisemaan alueen rakenteellisia ongelmia. Myös asukkaat kokivat tämän tärkeäksi ja olivat valmiita sitoutumaan tekemään töitä yhteisen hyvän eteen.
Toisaalta Japani antaa myös varoittavan esimerkin siitä, miten tärkeää on panostaa nuorten henkiseen hyvinvointiin ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Näiden laiminlyönnistä voi pahimmillaan seurata kierre, jonka purkaminen tulee todella kalliiksi.
Mielenkiintoinen oppi oli myös, että voimakkaasti epäonnistumista pelkäävä ja häpeää korostava ympäristö saa nuoret vetäytymään kuoreensa täysin. Tämä olisi syytä huomioida myös täällä Suomessa ja muistaa kasvattaa nuoria kohtaamaan elämään kuuluvat epäonnistumisen kokemukset kasvun ja oppimisen mahdollisuuksina, ei häpeän paikkoina.