Saavutettavat kohtaamiset
Ohjauksen saavutettavuus toki lisääntyy, kun ohjauksen kanavana ei ole enää pelkkä fyysinen toimisto. Opiskelija saa itse valita ohjauksensa tavan, onko tapaaminen verkossa vai kasvokkain. Mobiililaitteet lisäävät myös tapaamisen helppoutta.
Omassa työssäni olen huomannut, että mahdollisuus paikasta riippumattomaan keskusteluun on lisännyt yhteydenottojen määrää muun muassa monimuoto-opiskelijoiden puolelta. Opiskelija saa valita, tuleeko hän opiskelujen lähipäivänään kampukselle toimistoon vai valitseeko omaan aikatauluunsa sopivan verkkotapaamisen omalta kotisohvaltaan. Kynnys ohjaukseen hakeutumiselle madaltuu, kun siihen pystyy valinnoillaan olennaisesti vaikuttamaan.
Verkkotapaamisessa keskustelussa toimivat samat lainalaisuudet kuin kasvokkain kohtaamisessakin. Molemmat osapuolet osallistuvat ja valmistautuvat keskusteluun. Keskustelussa on tärkeää säilyttää tavoitteellisuus ja hyödyllisuus. Näin asia etenee, edes vähäsen kerrallaan ja opiskelija saa tarvitsemaansa ohjausta. Häiriötekijöiden poissulkeminen keskustelun ajaksi on tärkeää ja vahvistaa verkkoläsnäoloa.
Monen tasoisia haasteita
Luotettavat välineet ja toimivat verkkoyhteydet ovat tuiki tärkeät yhteyden säilymisen ja äänen kuulumisen kannalta. Teknisten ongelmien varalta kannattaa olla myös varasuunnitelma -puhelimella voi aina soittaa.
Siinä missä toisille kotona käytävä keskustelu on helppoa, toisille voi olla hankalaa löytää yksityistä tai rauhallista paikkaa. Moni vierastaa edelleen verkkotapaamisia ja kokee yhteyden vaikeaksi.
Luontevan keskusteluyhteyden ja luotettavan ilmapiirin rakentaminen verkkoympäristössä on ajoittain haastavaa. Jos keskustelukumppani ei avaa kameraa, on vaikea tulkita ilmeitä ja eleitä. Katsekontaktin ja vuorovaikutuksen luominen ovat haastavia. Äänenpainojen merkitys korostuu enemmän, sillä yhteisen fyysisen tilan tuoma etu puuttuu. Myös virittäytyminen keskusteluun vaatii harjaantumista, ja keskustelun jäsentäminen toimii tässä hyvänä apuna: ensin jutellaan vaikka säästä, sitten asiaosuus ja lopuksi irrottaudutaan, suunnataan ajatuksia eteenpäin. Verkkotapaamisessa keskustelun ylläpitäminen yksin, ilman kameran tuomaa kontaktia ja toisen vastauksia on vaikeaa. Siksi on hyvä pohtia etukäteen, miten toimia, jos keskustelu alkaa hiipua tai ei käynnisty lainkaan.
Kasvokkain tapaaminen tuntuu ajatuksena jotenkin tosi vanhanaikaiselle, mutta kummallisen mukavalle.
Kasvokkaisen ohjauksen tarve ei ole kokonaan kadonnut, vaikka sille on kysyntää aiempaa vähemmän. ”Kasvokkain tapaaminen tuntuu ajatuksena jotenkin tosi vanhanaikaiselle, mutta kummallisen mukavalle” sanoi opiskelija, jonka kanssa oli keskusteltu vain verkossa. Verkkoläsnäolo on tullut jäädäkseen. Yhdessä opiskelijan kanssa on hyvä löytää juuri sellainen ohjauspaikka, joka toimii hyvin, tuntuu sopivalle ja mahdollistaa hyvän ohjauskeskustelun. Joko verkossa tai kasvokkain.