Siilot ovat muun muassa maaseutumaisemista tuttuja, yleensä sylinterin muotoisia tavaran säilyttämiseen tarkoitettuja rakennuksia. Joissakin kaupungeissa siilot ovat maamerkkejä ja niiden muoto ja funktio grafiittialustana ovat hyvin tuttuja. Siiloissa osataan yleensä sanoa varastoitavan viljaa, ja silloin siiloa voidaan hyvällä syyllä kutsua viljasiiloksi. Siilon tehtävä on suojella sen sisään varastoitua tavaraa. Esimerkiksi viljasiilossa vilja säilyy suojassa säältä, tuhohyönteisiltä, sekoittumiselta muihin viljoihin ja hinnan vaihteluilta.
Siilot rakennetaan aina tiettyä tarkoitusta varten ja ne ovat pitkäikäisiä. Kaupungeissa säilyneet viljasiilot ovat yleensä jäänteitä vuosikymmeniä aiemmin olleesta käytöstä, mutta kestävinä ja mahdollisesti hyödyllisinä ovat saaneet jäädä pystyyn. Siiloille on tyypillisesti hyvin hankalaa keksiä uutta käyttötarkoitusta, jos niiden alkuperäinen toiminta ajetaan alas. Mikäli siiloja halutaan käyttää uudelleen muuhun kuin varastointiin, ovat kustannukset yleensä kohtuuttomat ja siilot päädytään purkamaan ja rakentamaan uusi, tarkoituksenmukainen rakennus tilalle.
Siilojen murtajahyönteinen
Nykyajan työelämässä on havaittu myös siiloja. Toisin kuin maaseudulta ja kaupungeista löytyvät siilot, työelämän siilot ovat olemukseltaan abstrakteja. Muutoin siilot työelämässäkin ovat ominaisuuksiltaan tyypillisesti oikean maailman kaltaisia. Työelämän siiloille ei useinkaan tosin ole luotu tarkoituksenmukaista käyttötarkoitusta, vaan ne ilmestyvät vahingossa. Abstraktit siilot ovat kalliita ja hankalia muuttaa uuteen käyttötarkoitukseen aivan kuten oikeat siilot ja ne voidaan päätyä havaittaessa purkamaan. Koska dynamiitti soveltuu toimistotyöhön melko huonosti, työelämän siilojen purkamisessa toteutetaan siilon sisältä päin tehtävää murentamista.
Kyseenalaistaminen saattaa pahimmassa tapauksessa aiheuttaa haasteita ja jopa pelkotiloja, mikäli sitä ei osata käsitellä rakentavassa hengessä.
Epätoivotut siilot alkavat murentua sisältä päin, kun siilon toimintaan tulee mukaan siilon sisältöä kuluttava hyönteinen. Siilot ovat suojaavia rakenteita, joiden sisällä tieto ja prosessit pysyvät turvassa, mutta prosessit alkavat muuttua, kun hyönteinen alkaa kyseenalaistaa siilon toimintamalleja. Kyseenalaistaminen saattaa pahimmassa tapauksessa aiheuttaa haasteita ja jopa pelkotiloja, mikäli sitä ei osata käsitellä rakentavassa hengessä. Tässä avainasemaan nousee siilon johtaja, joka käsittää avoimen yhteistoiminnallisen toimintakulttuurin merkityksen ja tukee eriäviä mielipiteitä. Yhteistoiminnallinen johtaja ymmärtää, että kehitys lähtee ristiriidasta ja hyönteinen voi tuoda jotain uutta vallitsevaan toimintakulttuuriin.
On tärkeää kuitenkin muistaa, että siilot eivät välttämättä synny tarkoituksella, vaan ne voivat syntyä vahingossa. Tämän päivän työelämä on täynnä asiantuntijoita, jotka tuijottavat työelämää omien asiantuntijalasiensa takaa. Kun tämä asiantuntijoiden ryhmä on toiminut ja kehittänyt toimintaa ja tietoa, ymmärrettävästi syntyy myös halu suojella tätä tietoa. Tässä vaiheessa tärkeäksi huomioksi muodostuu avoimen, eriäviä mielipiteitä tukevan kulttuurin lisäksi pohdinta siitä, tarvitaanko asiantuntijoita, jotka tietävät yhdestä alasta paljon, vai useamman asian tuntijoita, jotka haluavat uteliaasti oppia uutta ja kehittyä monipuolisesti.
Siilot eivät voi suojata ja samalla kehittyä, sillä tiedon täytyy sekoittua, pilaantua, kasvaa uudelleen ja olla altis muutokselle.
Paras vaihtoehto on, jos muutos lähtee siilosta sisältäpäin ja siiloon kuuluvat asiantuntijat säilyttävät tiedon turvassa, mutta ovat myös avoimia jakamaan osaamistaan ja tietoaan. Siiloutuminen on parasta hallittuna ja pienissä erissä. Uuden luomisessa ja asioiden kehittämisessä siilojen täytyy vuotaa. Ne eivät voi suojata ja samalla kehittyä, sillä tiedon täytyy sekoittua, pilaantua, kasvaa uudelleen ja olla altis muutokselle.