Kouvolassa 14.-15.3.2024 järjestetyssä Digin kestävä ihminen -seminaarissa eri hyvinvointialueiden edustajat ja muut asiantuntijat kohtasivat vaihtamaan kuulumisia ja oppimaan toisiltaan.
Avointa keskusteluyhteyttä kaivataankin juuri nyt, kun hyvinvointialueiden järjestäytyessä ja palvelujen uudistuessa haasteita kohdataan ympäri Suomen. Samaan aikaan myös maailma soten ympärillä muuttuu.
Digitalisaatiosta haetaan ratkaisuja työn tehostamiseen, resurssien kohdentamiseen ja mielekkään käyttäjäkokemuksen saavuttamiseen. Myös monet asiakkaat ovat oppineet käyttämään – ja vaatimaan – nopeampia digitaalisia palveluja, jotka ovat aina kädenulottuvilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen odotetaan olevan ajanmukaisia. Samaan aikaan kuitenkin on iso joukko heitä, jotka toivovat asioiden pysyvän ennallaan.
Ennallaan pysyminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Sosiaali- ja terveysalan ja digitaalisuuden symbioosi on tulevaisuudessa jotain muuta kuin mihin on totuttu. Enää ei puhuta nykyistä palvelumallia tukevista ja tehostavista lisäpalveluista tai irrallisista toiminnoista.
Digin asema vahvistuu strategisella tasolla
Sosiaali- ja terveysalan digitalisaation ja tiedonhallinnan strategiassa 2023-2035 digitalisaatio nähdään koko toimialan kivijalkana, jonka varaan palvelut voidaan rakentaa ja uudistaa. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM 2023) johtamaan strategian valmisteluun osallistettiin noin 6000 asiantuntijaa ja kansalaista. Mistään ”pienen piirin” näkemyksestä ei ole kyse.
Strategian neljä päätavoitetta lyhyesti:
- Tietoon perustuvan ennakoinnin ja digitaalisten palvelujen tuella jokaisen on itse mahdollista ylläpitää omaa hyvinvointiaan ja terveyttään.
- Digitaalinen asiointi on ensisijaista niissä palveluissa, joihin se sopii.
- Tiedon ja teknologioiden avulla vähennetään henkilöstön työkuormaa.
- Palveluista ja etuuksista on saatavilla riittävästi ja poikkihallinnollisesti tietoa päätöksenteon tueksi. (STM 2023.)
Seminaarissa lääkintöneuvos Taina Mäntyranta Sosiaali- ja terveysministeriöstä kertasi konkreettisia toimia, joita palvelujen uudistaminen tuo tullessaan. Hyvän työn ohjelman mukaisesti huomiota kiinnitetään erityisesti henkilöstön työnjakoon, tehtävien määrittelyyn ja koulutukseen (ks. esim. STM 2024).
Todellisten henkilöstö- ja koulutustarpeiden osoittaminen on kuitenkin ollut hankalaa, koska pitkään stabiilista henkilöstötilanteesta nauttineella alalla tietoa ei ole aiemmin kerätty systemaattisesti.
”Tietopohja on surkea. Sen keräämiseen ei ole nähty vaivaa”, Mäntyranta kiteytti näkemyksiään.
Onnistunut jalkauttaminen edellyttää hallittua muutosta
Digitalisaation merkityksen kasvaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että soten ”kentällä” digiähky on nykyisellään todellinen haaste. Teknologian käytön tulisi palvella ihmisten hyvinvointia ja tukea ammattilaisten työtä, ei lisätä kuormaa.
Digitaalisuuden integroiminen sote-alan arkeen on seminaariin osallistujien mukaan osoittautunut haastavaksi. Pahimmillaan ammattilaisten työaika kohdistuu eri digitaalisten työtapojen noudattamiseen ja järjestelmien täyttämiseen varsinaisen potilastyön sijaan.
Kymenlaakson hyvinvointialueella on päätetty hillitä teknologista kehitysvauhtia vastauksena digiähkyyn. Kehityspäällikkö Miia Kapanen kertoi seminaarissa, että tällä hetkellä keskitytään sekä henkilökunnan että asiakkaiden palvelujärjestelmien selkeyttämiseen ja käyttökokemuksen parantamiseen.
Jotta sote-alan digitaalisella muutoksella on mahdollisuus onnistua, on Kapasen sanoin ”pohjien oltava kunnossa”.
Digiähkystä matka kohti digi-inhimillisyyttä on vasta aluillaan. Onnistumiset ja epäonnistumiset näkyvät ja tuntuvat konkreettisesti niin sosiaali- ja terveysalan asiakkaiden kuin henkilökunnankin arjessa. Mistään yhdentekevästä muutoksesta ei siis ole kyse.