Jotta voisimme tarjota opiskelijalle parempaa palvelukokemusta opintojen aikana, voi verkko-opintojakson suunnittelussa hyödyntää yksilön hyvinvoinnille tärkeitä psykologisia perustarpeita.
Desmet ja Fokkinga (2020) ovat kehittäneet typologian, joka auttaa ymmärtämään ja huomioimaan ihmisen kolmeatoista psykologista perustarvetta käyttäjälähtöisen tuotteiden ja palvelujen suunnittelussa. Typologia perustuu Maslowin tarvehierarkian vahvuuksiin, mutta se poistaa hierarkkisen rakenteen.
Kolmetoista perustarvetta on toimintamme perusvaatimuksia, sekä vahvoja merkityksen, motivaation ja hyvinvointimme lähteitä. Ihmisten rakentamat järjestelmät, tuotteet, palvelut ja rakennukset ovat välineitä tarpeidemme tyydyttämiseksi. Yksilöillä on erilaisia tavoitteita ja toiveita, mutta meitä yhdistävät loppujen lopuksi samat perustarpeet kulttuurista, iästä ja elämäntilanteesta riippumatta.
Opiskelijat voidaan nähdä asiakkaina, jolloin opiskelijan tarpeetkin on tärkeää huomioida opetustyössä. Tarpeiden pohdinnan tarkastelun voi aloittaa uuden palvelun parissa tai jo toteutetusta palvelusta. Opettaja voi tutkia käyttäjäkokemusta ja tarpeiden huomiointia esimerkiksi itsenäisesti suoritettavan verkko-opintojakson kautta.
Kuinka tarpeita huomioidaan verkko-opintojaksolla?
Mitä kaikkea esimerkiksi verkko-opintojakson autonomian tarpeeseen voisi liittyä? Voiko opiskelija tehdä valintoja tehtävien teossa tai erilaisten materiaalien läpikäynnissä tai luoda uutta tehtävien sisällöissä? Onko hänellä mahdollisuus valita opiskelun etenemisen aikataulu?
Opiskelija tarvitsee turvallisen (safety) oppimisympäristön, jossa hän voi ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan ilman pelkoa negatiivisesta palautteesta tai kritiikistä. Opiskelija voi jakaa henkilökohtaisia kokemuksiaan ja mielipiteitään, kun verkko-opintojaksolla vallitsee luottamuksellinen ilmapiiri.
Opintojaksolla mukavuuden (comford) tarve voi ilmetä opintojakson rakenteen selkeytenä. Opiskelijalla on käytettävissä selkeät ohjeet ja opiskelumateriaalit, jolloin hän ymmärtää mitä hänen odotetaan tekevän ja miten hän voivat edetä kurssilla. Teknisten asioiden ohjeistus ja käytettävyyden huomiointi on verkko-opintojaksolla myös oleellista.
On myös merkitystä, miltä opintojakso näyttää. Värien, fonttien ja tilankäytön huomiointi ja elementtien asettelu tukevat kauneuden (beauty) tarpeen täyttymisessä.
Pätevyyden (competencen) tarpeen opiskelija voi saavuttaa tuntemalla, että oppii uutta. Hän voi hyödyntää omaa aiempaa kokemusta ja osaamistaan, joka ilmenee esimerkiksi tehtävien ja ryhmätöiden kautta.
Yhteisöllisyys (community) tulee esiin sekä opettajan että muiden opiskelijoiden kanssa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Opiskelijat ovat kiinnostuneita samasta aiheesta, tekevät ryhmätöitä, antavat vertaistukea ja -arviointia tai kommunikoivat verkko-opintojaksolla keskustelutehtävien kautta. Palautteen antamisen ja niiden perusteella tehtyjen muutosten kautta opiskelija voi kokea vaikuttaneen (impact) asioihin.
Tarkoituksen (purpose) tarpeen täyttymiseen voidaan vaikuttaa opintojakson markkinoinnilla ja kuvauksella. Opiskelijalla on jo tavoitteet, mitä hän haluaa opiskella ja osallistumisella on merkitystä hänen elämälleen tulevaisuudessa.
Opettaja voi tuoda opintojaksolle erilaisilla tavoilla toteutettuja materiaaleja ja tehtäviä, jolloin stimulaation tarve täyttyy ja huomioidaan myös eri oppimistyylillä oppivat. Nähtäväksi jää, mitä mahdollisuuksia metaversumi tuo tulevaisuudessa?
Tunnustuksen (recognition) tarpeen opiskelija saavuttaa saamalla palautetta ja hänen mielipiteensä sekä osaamisensa huomioidaan opintojaksolla.
Tuliko tarpeet täytettyä?
Jos opettaja saa opintojakson päätteeksi pelkän numeerisen palautteen, se ei vielä kerro kuinka opiskelijan tarpeet ovat täyttyneet. Opiskelijalta voi kysellä opintojakson alussa odotuksia ja tarpeiden täyttymistä voi seurata pitkin opintojakson etenemistä.
Kyselyiden, arvioitavien tehtävien, itsereflektoinnin tai opiskelijoiden keskinäisen vuorovaikutuksen kautta voi tarkastella, ovatko itsenäisesti suoritettavalla verkko-opintojaksolla tietyt tarpeet täyttyneet.
Omalla esimerkillään, rohkaisullaan ja avoimuudellaan opettaja voi myös vaikuttaa opiskelijoiden tarpeiden täyttymiseen. Vastausaikojen noudattaminen ja palautteen antaminen auttavat tarpeiden täyttymisessä.
Tulevaisuudessa aion tarkastella verkko-opintojaksoni, Etänä yhdessä – Ota kaikki irti etätyöstä ja hyödynnä verkkotyökalut, kehittämistyössä psykologisia perustarpeita ja pohtia, tuovatko ne mahdollisesti joitain uusia ideoita. Saisinko toteutuneita tarpeita kaivettua esiin vaikkapa opintojakson loppupalautteen kautta?
Laadukkaan palvelukokemuksen saavuttamiseen tarvitaan hyvin kokonaisvaltaista verkko-opintojakson suunnittelua ja asiakkaan tarpeiden huomiointia. Tällöin kiinnostus opintojaksoa kohtaan kasvaa ja tuloksena ovat tyytyväiset ja motivoituneet asiakkaat.