Lähtöpisteeseen kokoonnuimme osa kuivin jaloin, osa ensilumen läpi selviytyen. Meillä olisi edessä mielenkiintoinen päivä ja tunnelma olikin selvästi odottava.
Tarinoiden avulla tuotteistetut ruokatuotteet houkuttelevat matkailijoita ja täydentävät elämyksiä esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuuden oppia uutta.
Kirjalan paahtimo
Ensimmäinen kohteemme Kirjalan paahtimo on aidosti paikallinen kahvipaahtimo, jonka nuorekas ja rento meininki välittyy niin palvelusta, tuotteista kuin visuaalisesta viestinnästä. Kirjalan paahtimon pieni, tunnelmallinen kivijalkakahvila sijaitsee Mikkelin Nuijamiehen alueella lähellä Xamkin kampusta – eikä haaveita tai paineita ydinkeskustaan siirtymisestä ole.
Kahvila tunnetaan erityisesti aamiaisistaan. Tässä perheyrityksessä kaikki on lähtenyt isä Olli Siitarin rakkaudesta erinomaiseen kahviin ja uteliaisuudesta kahvin paahtamisen prosessia kohtaan. Kahvilatoiminta on tullut mukaan myöhemmin, luonnollisena jatkumona.
Pari vuotta sitten yrityksessä tehtiin muutoksia, kun toiminnan aloittanut isä luovutti yritystoiminnan sukupolvenvaihdoksessa lapsilleen. Vapaaherraksi hän ei kuitenkaan siirtynyt, vaan paahtaa edelleen mestarina yrityksen kahvit.
Samaan syssyyn tehtiin brändiuudistus ammattilaisten tuella, nimestä putosi sana kahvi pois ja pakkaukset saivat uuden, raikkaan, pinkin ilmeen.
Kirjalan paahtimon viestinnän avainsanoja ovat iloisuus, leikkisyys ja hauskuus. Tarinankerronta luottaa yrittäjien persoonaan, sisarukset Anna ja Väinö Siitari ovat yrityksen kasvot niin viestinnässä, kuin paikan päällä kahvilalla. Esimerkiksi somemainonta on usein spontaania.
Annan mukaan parhaat tarinat syntyvätkin aidoista tilanteista, turhia suunnittelematta ja joskus myös pienen, kanssayrittäjillekin tutun, paineen alla.
Tertin kartano
Kahvin ja suklaan maut kielen laitoja kutitellen jatkoimme matkaamme jo legendaariselle Tertin kartanolle, jossa tarinoita riittää. Meidät vastaanottivat puutarhuri Heidi ja myyntivastaava Elvisa, jotka johdattelivat meidät aluksi kartanoravintolaan.
Miljöötä ja yrityksen tuotteita voisi kuvata sanalla runsaus. Runsaus tulee paikan pitkästä historiasta, joka näkyy sekä miljöössä, että kartanon isäntäväessä. He nimittäin pulppuavat ideoita liiketoiminnan ja tuotteiden kehittämiseksi!
Tertin kartanon palvelu ja tuotteet perustuvat aidosti sille, mitä kartano ja sen ihmiset ovat. Asioita ei tehdä väkisin – ne ovat olemassa ja odottavat oikeaa ideaa niiden käyttöön ottamiseksi. Ideoita on paljon, mutta jokaisen valmiiksi tuotteeksi asti saatetun idean takana on ponnistus. Hullultakin tuntuviakin asioita voi tuotteistaa. Ne ovat jopa niitä, jotka kannattaa tuotteistaa, koska ne tarinat todella erottuvat. Kaikki on kiinni siitä, kuinka tarina kerrotaan ja mihin se yhdistetään.
Tertissä myös asiakkaita kuunnellaan herkällä korvalla ja tartutaan ulkopuoleltakin tuleviin ideoihin. Todellinen ideanikkari on kuitenkin kartanon isäntä.
Tertin historia nykyisen suvun hallussa alkaa 1800-luvulta, mutta se ulottuu jopa 1500-luvulle. Nykyinen isäntä Matti Pylkkänen on ollut kartanon herrana jo 46 vuotta ja on vaimonsa Pepitan kanssa toiminnan sydän. Heidän kotinsa on edelleen kartanon alueella, jolta löytyy myös mm. kartanoravintola, puutarhakahvila, 1800-luvulta peräisin oleva arboretum, tryffelitarha, aittoihin rakennettu boutique -hotelli, kesäisin vanhassa tallissa sijaitseva herkkukauppa ja jopa romahtaneeseen navettaan rakennettu salaisuuksien puutarha.
Kaiken tämän lisäksi valikoimissa on lähes 100 omaa herkkutuotetta. Osa tuotetaan itse, osan tuotantoon osallistuvat ystäväyritykset. Herkkutuotteita on tarjolla myös runsaalla ja tyylikkäällä puutarhakahvilan lounaalla.
Tarinoilla tuotteistaminen eli tarinallistaminen on asiakaslähtöistä palvelumuotoilua ja se auttaa erottautumaan. Tarinat jäävät ihmisten mieleen ja välittävät tärkeää tietoa ja arvoja. Ne voivat kertoa paitsi tuotteesta ja yrityksestä, myös alueesta ja kulttuurista.
Kahvila Rauha
Vatsat täynnä Tertin kartanon Puutarhakahvilan lounasherkkuja emme olleet aivan varmoja, miten onnistumme enää loppupäivän kohteisiin tutustumisessa. Aika moni tuntui haaveilevan päiväunista. Keinahtelimme pikkubussiimme ja matka jatkui kahvila Rauhaan, joka on Sodan ja rauhan keskus Muistin yhteydessä toimiva kahvila ja lounasravintola.
Vuonna 2021 avattu Tiedekeskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Kohteessa meille tarinoi tutkija Leena Hangasmaa, jonka käsialaa ovat mm. Rauhassa v.2023 tarjotut tarina-ateriat.
Niissä pula- ja sota-ajan ruokia tuotiin nykypäivään kertomaan sen ajan tapahtumista. Ateriat liitettiin yhteen Muistin näyttelyssä nähtävillä oleviin sota-ajan ihmisten kokemuksista kertoviin tarinoihin, niissä esiintyviin perheisiin ja ruokiin. Tarina-ateriat perustuvat arkistotyöhön ja Leena Hangasmaa korostaakin, että kun kerrotaan historiaa ja kulttuuriperintöä, on pysyttävä totuudessa, eli faktoissa.
Mielikuvituksen käyttö tehokeinona on kuitenkin sallittua, jopa suotavaa, niin kauan kuin ei muuteta mustaa valkoiseksi. Muistissa on rakennettu myös tarinallisia tuotesarjoja, joita myydään tiedekeskuksen puodissa. Tuotteet kytkeytyvät näyttelyn tarinoihin monilla tasoilla jo siitä lähtien, mikä kyseinen tuote on. Tuotteen pakkaus, pakkausmerkinnät ja valmistustapa täydentävät tarinaa.
Leena Hangasmaan esittely toi meidät tietoiseksi siitä voimasta, mikä tarinankerronnalla ihmisiin on. Tarinat eivät ole vain markkinointia, vaan ikiaikainen tapa herättää tunteita ja välittää tietoa. Tarinoinoiden käytössä tulee olla sensitiivinen, sillä niillä voi olla myös poliittista voimaa. Oikein kerrottuna ne voivat kirjoittaa ihmisten elämät, historian, tai nykypäivänkin, uusiksi.
Tarinat tuovat viestiin kiinnostavuutta, samaistumispintaa, mahdollisuuksia oivallukseen ja ne lisäävät vastaanottavaisuutta. Tarinallistaminen on aikaa vievää työtä. Tarinoita voi aina jalostaa pidemmälle ja pidemmälle, tehdä valmiimmaksi ja kokonaisvaltaisemmiksi kokemuksiksi.
Ollinmäen viinitila
Matkamme viimeinen kohde oli Ollinmäen viinitila Anttolassa. Meitä hemmotteli emäntä Sirpa Villanen ja olimmekin todellisen tarinankertojan vieraina. Emännällä oli paljon mielenkiintoista kerrottavaa viinitilasta, jolla olimme, sekä upeista tuotteista.
Juonta kuljetti hauskasti koottu tietokilpailu, jonka aiheena oli tilaviinin valmistus Suomessa. Tiesitkö, että tämän tilan viinit on nimetty Kantelettaresta löytyvän runon mukaan? Kantelettaren Sirpa sai omalta äidiltään, joka taas oli saanut kirjan omilta vanhemmiltaan. Tarinoiden kuuntelemisen lomassa pääsimme maistamaan tilan viinejä sekä yhdistämään niitä makupareiksi ruuan kanssa.
Ollinmäen viinitilan viinit valmistuvat 1920-luvun navetassa, joka sopii yllättäen hyvin viinin valmistukseen. Seinien rakenne mahdollistaa optimaaliset olot viinin kypsymiselle ja käymiselle.
Ollinmäki on käymispaikka myös ihmisille ja ollut sitä myös historiansa saatossa. Kun Ollinmäellä syö, myös juo. Kun juo, juopuu ja sittenhän sitä täytyy myös yöpyä. Menneinä aikoina siihen on sopinut vaikkapa heinälato, mutta tänä päivänä tilalta löytyy kesäisin majoitukseen 3 sähköistettyä riviaittaa B&B-periaatteella. Aittojen yöpymishinta on saatu edulliseksi, sillä lisäpalvelut ostetaan erikseen, kuten liinavaatteet, aamiaiskori tai jopa viininsiemailusetit.
Mahdollisuus kokea maatilaympäristö, eläimet ja vapaus toi tilan asiakkaiksi myös lapsiperheitä. Aittamajoitus lisäsi kysyntää saunalle, mikä lisäsi majoituspalveluita kolmella mökillä. Yksi mökeistä soveltuu hyvin ryhmille illanviettopaikaksi, sillä lisäpalveluihin kuuluu myös savusauna.
”Pitää luottaa omaan persoonalliseen tarinaan, luoda omasta tuotteesta muistiin painuva.” -anonyymi palaute/reflektio tapahtumasta.
”Tarinat ja yritykset niiden takana on lähteneet pienestä ja kasvaneet pikku hiljaa.” – anonyymi palaute/reflektio tapahtumasta.
”Oli hyvä huomata, että muillakin yrittäjillä on pitkiä päiviä! ja että pitkällä tähtäimellä puurtaminen kyllä kantaa hedelmää.” -anonyymi palaute/reflektio tapahtumasta.