Söderlångvikin kartano kiehtova nykyisyys – Aamos Andersonin huvila on restauroitu entiseen loistoonsa

Söderlångvikin kartano meren rannasta kuvattuna.

Kesän Kemiönsaaren retkellä vierailimme mieheni, Xamkin restauroinnin koulutuksen koulutusvastaavan Jari-Pekka Muotion kanssa Söderlångvikin kartanossa, joka oli kemiöläissyntyisen taidemesenaatin, lehdenkustantajan ja liikemiehen, Amos Andersonin vapaa-ajan paratiisi.

Kartanon toisen kerroksen kirjasto.

Nykyään kartanon päärakennus on museo ja kartanon mailla on monipuolista maataloustoimintaa. Kartanon päärakennuksen ja sen puiston täydellisen restauroinnin suunnittelu aloitettiin syksyllä 2018 ja työ oli kokonaisuudessaan valmis 3.9.2020, Amos Andersonin syntymäpäivänä (Vuorio-Wilson 2021, 56, 78).

Suuri työ tehtiin laadukkaasti valmiiksi todella lyhyessä ajassa kartanoa hallinnoivan Föreningen Konstsamfundet r.f.:n ja osaavien ammattilaisten yhteistyönä. Kartano on palautettu 1930-luvun asuun, joka oli kartanon kulta-aikaa.

Maalaistalosta Amos Andersonin kartanoksi

Kartanon salin pitkä pöytä.

Söderlångvikin kartannon historia juontaa juurensa peruskorjauksen yhteydessä löytyneiden kustavilaistyylisten tapettifragmenttien perusteella 1700- ja 1800-lukujen vaiheeseen. Kun Amos Anderson osti tilan ja siihen kuuluvat metsät vuonna 1927, päärakennus oli varsin suurikokoinen maalaistalo, jonka ulkoasu oli 1870-luvulta.

Seudulta suuria maaomaisuuksia ostanut Anderson ihastui erityisesti talon upeaan sijaintiin ja alkoi suunnitella siitä itselleen kesäasuntoa. Rakennus ei sellaisenaan soveltunut Andersonin tarkoituksiin, joten muutostöitä alettiin suunnittelemaan. Rakennusta ei ollut tarvetta purkaa kokonaan, sillä sen karoliininen pohjakaava oli toimiva ja hirsirunko terve. (Kartio 2021, 23.)

Amos Andersonin mielessä oli niin sanottu palladiolainen villa, joka viittaa italialaisen renessanssiarkkitehdin Andrea Palladion puhdaslinjaiseen ja antiikin ihanteita ylläpitävään, varakkaalle väelle suunnattuun maaseutuasuntoarkkitehtuuriin (kookas.fi 2022). Rakennuksen muutoksella Anderson alkoi tavoitella tusculumin eli roomalaisen idyllin tuomista Söderlångvikiin. Huvilan muutostyöt suunnitteli arkkitehti W.G. Palmqvist (1882–1964) (Kartio 2021, 23).

Ensimmäisessä muutosvaiheessa vuosina 1934–1935 rakennus korotetiin kaksikerroksiseksi, kattolinja ja -materiaali muutettiin. Talon veranta laajennettiin niin sanotuksi keskirisaliitiksi, joka tarkoittaa hellenististen ihanteiden mukaista pylväsosaa rakennuksen keskellä. (Kartio 2021, 23–25.)

Alakerrasta avautui ranskalaisten ikkunoiden kautta avara näkymä puistoon ja merenlahdelle, ja yläkerrasta avautui suuri, kolonnien reunustama parveke. Hirsirakenteen päälle tuli vaalea laasti, jolloin saatiin aikaan kivitalomainen vaikutelma. (Kartio 2021, 23–25.)

Pian ensimmäisen muutosvaiheen jälkeen kävi kuitenkin ilmi, että talo oli liian pieni Andersonin tarpeisiin. Tämä seikka tuli selväksi etenkin presidentti Svinhufvudin vierailtua vuonna 1935 tilalla hirvenmetsästyksessä. (Kartio 2021, 26–27.)

Toisessa muutosvaiheessa vuosina 1937–1938 taloon rakennettiin tiilestä lisäsiivet, joiden katoilla on laajat terassit.  Lisäsiipien valmistuttua rakennuksen kokonaispituus oli 47 metriä, ja kokonaisvaikutelma oli muuttunut huvilasta kartanoksi. (Kartio 2021, 26–27.)

Tärkeä osa Söderlångvikim lumoa on kartanon laaja puisto viehättävine merenrantaa myötäilevine kävelyteineen. Puiston suunnitteli Paul Olsson, joka oli lähes ainoa 1900-luvun alkupuolen puutarha-arkkitehti Suomessa. (Kartio 2021, 27–28.)

Söderlångvikin puisto noudattaa saksalaisenglantilaista muotopuutarhan ihannetta. Meren puolella päärakennuksen edessä on suuri avaimen muotoinen allas, joka on huomiota herättävän kaunis. Amos Anderson oli erittäin kiinnostunut roomalaiskatolilaisuudesta, ja onkin ajateltu, että altaan muoto viittaisi Pyhän Pietarin taivasten valtakunnan avaimiin. (Kartio 2021, 27–28.)

Söderlångvik kokonaiselämyksenä

Söderlångvikin omenatarhaa.

Kartanon alueella on paljon nähtävää. Museossa ja puutarhassa kiertelyn lomassa voi käydä lounaalla kartanon entisessä navetassa sijaitsevassa Café Söderlångvikissä, jonka tiloissa järjestetään taidenäyttelyitä sekä konsertteja, ja josta löytyy myös matkamuistomyymälä. Ravintolan vierestä löytyvät kärrymuseo ja lasten taidetila. (Jensen 2021, 45–55.)

Kartanolla järjestetään runsaasti erilaisia tapahtumia ympäri vuoden, joista voi mainita esimerkiksi Omenapäivän, joka järjestetään vuosittain sadonkorjuun kunniaksi. Söderlångvik on toimiva omenanviljelystila, jota on kehitetty viime vuosina runsaasti ekologisuuden, yhteiskuntavastuun ja taloudellisen maaseutu- ja metsähoitokulttuurin arvot mielessä pitäen. Vierailijoiden on mahdollista myös vuokrata alueelta yöpymistiloja. (Jensen 2021, 45–55.)

Karyatidit autotallin seinässä.

Kaksi yksityiskohtaa on jäänyt erityisesti mieleeni kartanovierailultamme: omenatarhassa laiduntava lammaslauma oli korkealta mäeltä nähtynä niin pittoreski ilmestys, että hetken saattoi kuvitella olevansa Toscanan maaseudulla.

Vaikutelmaa vahvistaa Andersonin autotallin päätyy sijoitetut, Helsingin Svenska Teaternin fasadista siirretyt karyatidit, eli naishahmoiset pylväänkannattelijapatsaat. Neidot sopivat erinomaisesti kauneutta arvostaneen ja taiteen tukemiselle elämänsä pyhittäneen Amos Andersonin rakkaimpaan paikkaan.

Lähteet

Jensen, M. 2021. Nautintoa kaikille aisteille. Elävä, jatkuvasti kehittyvä Söderlångvik. Teoksessa Amos Andersonin Söderlångvik. Toim. Vuorio-Wilson, H., Martin, K. ja Raittila, K. Söderlångvikin kartano / Föreningen Konstsamfundet r.f.

Kartio, K. 2021. Maatalosta palladianiseksi villaksi. Söderlångvikin arkkitehtuurista. Teoksessa Amos Andersonin Söderlångvik. Toim. Vuorio-Wilson, H., Martin, K. ja Raittila, K. Söderlångvikin kartano / Föreningen Konstsamfundet r.f.

Kookas.fi. 2022. Andrea Palladio. Saatavissa: https://www.kookas.fi/taide/arkkitehtuuri/arkkitehdit/andrea-palladio [viitattu 19.8.2022].

Vuorio-Wilson, H. 2021. Kun mesenaatin silmäterä saatettiin entiseen loistoonsa. Söderlångvikin kartanon päärakennuksen restaurointi. Teoksessa Amos Andersonin Söderlångvik. Toim. Vuorio-Wilson, H., Martin, K. ja Raittila, K. Söderlångvikin kartano / Föreningen Konstsamfundet r.f.

Pin It on Pinterest