Yksilön oma vastuu terveytensä ylläpitämisestä ja sen edistämisestä on ollut keskiössä sekä julkisen terveydenhuollon että yksityissektorin käyttämissä keskusteluissa. Aikakausilehdet ja etenkin ulkonäön muutosta tavoittelevat erilaiset kilpailut asettavat paineita muutoksen nopealle onnistumiselleVastakkainen näkemys terveydestä ja sen tuottamisesta sisältyy ”Health Promoting University”- tai ”Healthy Campus” lähestymistapaan.
Tässä kirjoituksessa aiheesta käytetään nimeä Terveyttä edistävä korkeakoulu. Aiempia toimintaympäristöön ja yhteisöön liittyviä hyvinvointia ja terveyttä edistäviä ohjelmia ovat olleet muun muassa ”Terve koulu”-, ”Terveyttä edistävä sairaala”- ja ”Terve kunta”-ohjelmat. Terveyttä edistävät korkeakoulut ovat yleistyneet Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa, joihin myös aihealueen tutkimus keskittyy.
Mitä ”terveyttä tuottava korkeakoulu” tarkoittaa?
Terveyttä tuottavalla korkeakoululla tarkoitetaan sitä, että korkeakoulu toimintaympäristönä voi luoda, ylläpitää ja tukea henkilöstönsä ja opiskelijoidensa terveyttä. Menetelmä on systeemi- ja yhteisölähtöinen, jossa terveys ja hyvinvointi on yhteisesti määritelty suhteessa korkeakouluympäristöön ja siihen liittyvät tavoitteet on integroitu korkeakoulun strategiaan ja toimintakulttuuriin. Tarkoitus on tuottaa terveyttä korkeakouluorganisaation rakenteiden ja käytänteiden kautta ja niiden mahdollistamana. Toimintaa aloitettaessa on välttämätöntä selkeyttää korkeakoulun arvot, vahvistaa niitä ja luoda prosessit, jotka mahdollistavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen.
Terveyden tuottamisen tavoitteet liittyvät muun muassa resilienssin ja sopeutumisen lisäämiseen yhteisön jäsenissä. Resilienssillä tarkoitetaan yksilön sopeutumista, joustavuutta, lannistumattomuutta ja sinnikkyyttä sekä oman että työelämän eri tilanteissa, mitkä ominaisuudet liitetään tällä hetkellä menestystekijöihin myös muualla yhteiskunnassamme.
Terveyttä tuottavan korkeakoulun merkitys
Toimintamallin merkitys on siinä, että korkeakoulussa opiskelevat ovat tulevaisuudessa yhteiskunnassa päättävissä asemissa ja avainhenkilöitä terveyttä edistävien työ-, asuin- ja elinympäristöjen rakentamisessa. Opiskelijoiden ja henkilöstön suuri määrä lisää paikallisen ja alueellisen terveyden edistämisen vaikuttavuutta.
Korkeakouluopiskelijat ovat siirtymävaiheessa nuoruudesta aikuisuuteen ja tarvitsevat sen vuoksi tukea. Monet asuvat ensimmäistä kertaa yksin ja rakentavat arjen taitojaan itsenäisesti ilman perheen jatkuvaa läsnäoloa. Monet opiskelijat käyvät samanaikaisesti työssä, mikä vaatii oppimista ja sopeutumista tai siirtyvät työelämään opiskeluun liittyvän harjoittelun kautta. Useilla opiskelijoilla on myös perhe, joka lisää vastuuta ja edellyttää aikataulun yhteensovittamista opiskelun kanssa. Toisaalta, korkeakoulu lisää opiskelijan henkilökohtaisia kehitysmahdollisuuksia; opiskelu selkeyttää arvoja, myös hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä; korkeakoulussa voi oppia elämässä tarvittavia taitoja ja valmistautua tulevaisuuden rooliin työssä, eri yhteisöissä ja yhteiskunnassa.
Korkeakoulun rakenteisiin ja toimintaprosesseihin perustuva vaikutus terveyteen
”Terveyttä edistävä korkeakoulu” –mallin taustalla oleva sosio-ekologinen lähestymistapa kohdistuu systeemin, ei yksilöihin. Keskeistä mallissa on se, miten korkeakouluorganisaatio toimii sosiaalisena yhteisönä tehokkaasti. Organisaatio pystyy monen kanavan kautta vaikuttamaan sen yhteisöihin ja ryhmiin. Eri yksiköiden väliset yhteydet ja kanssakäyminen mahdollistavat laajan sosiaalisen verkoston, joka luo mahdollisuuksia ja synnyttää energiaa. Terveyttä tuotetaan päivittäisessä toimintaympäristössä sitä ja toimintatapoja kehittäen. Yksilön käyttäytyminen muuttuu fyysisen, kulttuurisen ja sosiaalisen ympäristön muutoksen myötä. Vaikutus ulottuu jopa opiskelijoiden omiin yhteisöihin ja vierailijoihin.
Terveyttä edistäviä korkeakouluja koskevien tutkimusten mukaan opiskelijat ovat kokeneet myönteisesti viihtyisän, esteettisen, siistin sekä toimintaa helpottavan ja mukavuutta luovan kouluympäristön, kun taas epäviihtyisän ja epäsiistin ympäristön on todettu vaikuttavan opiskelijoiden itsetuntoon ja mielialaan negatiivisesti. Vapaa pääsy viheralueille on vaikuttanut mielialaan positiivisesti.
Henkilöstö ja opiskelijat ovat kuvanneet terveyttä edistävän korkeakoulua paikkana, joka virittää positiivista energiaa ja luo yhteisöllisyyden, tyytyväisyyden ja onnellisuuden tunnetta ja jossa ihmiset työskentelevät yhdessä toisiaan tukien. Tunne olla osa yhteisöä luo hyvinvointia. Myös rakennusten valoisuus, raikas ilma, mukava sisustus ovat tärkeitä työskentelyn kannalta. Tutkijoiden mukaan nämä johtavat hyviin oppimistuloksiin, matalaan sairastuvuuteen ja vähäisempään opiskelun keskeytykseen.
Terveyttä edistävän korkeakoulun toteutumisen esteinä on nähty organisaation hierarkkisuus, monitahoisuus ja laajat tavoitteet, missä henkilöstön ja opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi eivät ole tavoitteiden kärjessä. Tutkimusten mukaan tällöin tyypillistä on ollut henkilöstön voimattomuus, yksilön vastuun korostuminen sekä organisaation ja yksilön tavoitteiden erillisyys.
Terveyttä edistävällä korkeakoululla on yhtymäkohtia korkeakoulun laadun kehittämiseen, mikä voisi olla luonteva kohta aloittaa terveyttä edistävän korkeakoulun toteuttaminen. Siihen liittyvät prosessit ovat sopiva organisaation taso aloittaa muutos. Tuloksena voidaan nähdä korkeakoulusta valmistuneet, jotka omalla toiminnallaan myöhemmin tuottavat perheissään sekä työ- ja muissa yhteisöissään terveyttä.
Lähteet:
- Dooris, M. 2013. Expert voices for change: Bridging the silos—towards healthy and sustainable settings for the 21st century. Health and Place 20: 39-50.
- Dooris, M. & Doherty, S. 2010. Healthy universities – time for action: A qualitative research study exploring the potential of a national programme. Health Promotion International 25(1): 94–106.
- Dooris, M., Doherty, S. & Orme, J. 2017. The Application of Salutogenesis in Universities. In: Mittelmark, M.B., Sagy, S., Eriksson, M., Bauer, G.F., Pelikan, J.M., Lindström, B., Espnes, G.A. (edit.) The Handbook of Salutogenesis. Cham (CH): Springer; Chapter 23.
- Dooris, M., Wills, J. & Newton, J. 2014. Theorizing healthy settings: a critical discussion with reference to Healthy Universities. Scandinavian Journal of Public Health 42(15 Suppl):7-16. doi: 10.1177/1403494814544495.
- Newton, J., Dooris, M. & Wills, J. 2016. Healthy universities: an example of a whole-system health-promoting setting. Global Health Promotion 23(1 Suppl): 57-65. doi: 10.1177/1757975915601037.