Nuorten äänen esille tuominen on tärkeä osa nuorten osallisuuden tukemisessa. Nuorten kanssa on keskusteltu erilaisissa työpajoissa vaikuttamisesta ja siitä millaista ympäristöä he haluavat olla luomassa − Tulevaisuus tapahtuu ja joku sitä ohjaa, joten mikset juuri sinä olisi yksi heistä? Ideointi kuitenkin muuttuu vaikuttamiseksi vasta, kun ideat tuodaan esille jonkun kuultavaksi.
Visiot unelmakaupungista rakentuivat karttapohjalle
Unelmien Mikkeli -karttaa on työstetty useammassa työpajassa ja tapahtumassa, joissa osallistujina on ollut pääasiassa nuoria ja nuoria aikuisia. Työkaluna on ollut tyylitelty karttapohja Mikkelistä, jossa on näkynyt tunnettuja paikkoja, rakennuksia ja maamerkkejä keskustan alueelta sekä ympärysalueilta. Nuoret ovat voineet ideoida yksin, ryhmissä tai parin kanssa ja tuottaa ajatuksiaan karttaa kirjoittaen, piirtäen tai lehtileikkeiden kautta.
Joillain kerroilla tehtävä on ollut täysin vapaa ja välillä tukena on käytetty apukysymyksiä paperille tulostettuina tai tarinallisesti ääneen luettuina. Apukysymyksin on pyritty helpottamaan ideointia ja tuomaan uusia näkökulmia, sillä unelmien Mikkeli tai unelmien asuinpaikka on aiheena hyvin laaja. Siihen voi olla vaikea pureutua tai ajatus ohjautua helposti vain yksittäiseen aihepiiriin ja näkökulmaan.
Jaettu kokemus hyvästä elinympäristöstä
Eri työpajoissa nuoret eivät tienneet, mitä muilla kerroilla karttaan on täytetty, ja silti muutamat aihepiirit ja jopa hyvin spesifit toiveet ja ideat toistuivat useita kertoja. Tämä ehkä kertoo siitä, että ajatus hyvästä asuinpaikasta ja elinympäristöstä on meillä monilla melko yhteneväinen tai ainakin sieltä löytyy yhtymäkohtia. Viime aikoina esillä olleet tai suuremmissa kaupungeista tutut piirteet nousivat myös ehdotuksina julkisen liikenteen edistämiseksi, sillä raitiovaunua toivottiin moneen kertaan ja myös metroa ehdotettiin Mikkeliin.
Villeihinkin ideoihin annettiin lupa ja niitä joitakin nousikin esille, kuten julkisen liikenteen laajentaminen vuoristorataverkostolla. Ylipäätään liikkuminen nostettiin usein esiin. Liikkumiseen liittyvissä toiveissa korostui nimenomaan autottomuus, joka koskettaa usein nuoria ihmisiä. Nuoret esittivät parannuksia julkisen liikenteen vuoroihin ja pyöräteihin, toiveena olivat myös ilmaiset kuljetukset kauempana sijaitseviin kohteisiin, kuten Astuvansalmelle. Myös vesiliikenteen laajentaminen ja edullisemmat vaihtoehdot olivat toivelistalla. Vesistöt ja satama nähtiin Mikkelin valttikorttina ja niiden laajaa hyödyntämistä tulevaisuudessa toivottiin. Myös kulkuyhteyksiä Mikkelistä muihin kaupunkeihin haluttiin lisätä.
Laajoja mahdollisuuksia kouluttautua ja työskennellä pidettiin tärkeinä. Nuoret haluaisivat panostaa myös viihtyvyyteen, esimerkiksi ulkoilualueiden kehittämisen, kukkaistutusten ja katutaiteen kautta. Harrastusmahdollisuuksia toivottiin, mutta isoimpana viihtyvyystekijänä nähtiin monipuolinen ympärivuotinen tapahtumavalikoima, kuten festarit, musiikkiesitykset ja yllättävissäkin paikossa pidettävät liikuntatapahtumat. Nuoret tulisi huomioida myös kaupunkirakentamisessa: lisää erilaisia ajanvietto ja kohtaamispaikkoja nuorille, edullista asumista keskusta-alueella sekä kiinnostavaa arkkitehtuuria, kuten kattoterasseja.
Moniäänisyyden merkitys kaikille yhteisen elinympäristön rakentamisessa
Esille nousseissa palveluissa korostuivat oletetusti nuorten palvelut, kun taas ikäihmisiä, lapsiperheitä tai erityisryhmiä ei huomioitu yhtä laajasti. Inhimillisesti kaikki ihmisryhmät näkevät selkeimmin itsensä ja vertaistensa tarpeet ja tästä syystä on tärkeää, että kaikkien ryhmien ääni kuuluu kuntien palveluiden suunnittelussa ja päätöksenteossa. Esimerkiksi viranhaltioissa ja päättäjissä on vähemmän nuoria ja erityisryhmien edustajia, kuin työikäisiä, lapsiperheellisiä ja ikäihmisiä.
Kuten alussa mainitsin, muuttuu ideointi vaikuttamiseksi vasta kun ideat tuodaan jonkun kuultavaksi. Yhdessä osallistuen -hankkeessa kerätty materiaali nuorten visioimasta tulevaisuuden Mikkelistä koostettiin yhteen ja toimitettiin Mikkelin kaupungin Hyvän elämä -työryhmälle. Koostettua tietoa on hyödynnetty työryhmän toiminnassa ja käynnissä olevassa osallisuussuunnitelman päivittämisessä. On hienoa, että nuorten ajatuksia on haluttu kuulla ja kuunneltu.