Urapolku uusiksi – seuraajasta suunnannäyttäjäksi –palvelumuotoilu, mentorointi ja lifecoach koulutuksen lisäarvona

Aiemmat opit ja varmat työpaikat ovat pääosin historiaa. Johtajakyselyn 2017 mukaan jatkuva kyky oppia, sosiaaliset taidot ja oma-aloitteisuus ovat nuorten tärkeimmät taidot tulevaisuuden työelämässä. Omien vahvuuksien ja osaamisen tunnistaminen sekä uratavoitteiden kirkastaminen ovat tärkeitä työelämätaitoja.

Olemme kaikki kuulleet lähes turhautumiseen asti siitä, kuinka maailma ympärillämme muuttuu ja miten se vaikuttaa meihin, sekä siitä, miten näin koulutuksen kentällä meidän tulisi tuohon huutoon vastata, jotta pysymme mekin kehityksessä mukana. Osittain tietotulva kyllästyttää, aiheuttaa jopa muutosvastarintaa. Vastustuksesta huolimatta jotain tulisi silti tehdä. Riittääkö se, että ainoastaan pysymme kehityksessä mukana? Miten Xamk voisi olla kehityksen kärjessä, edelläkävijä ja tiennäyttäjä muille? Moni varmasti heti ajattelee: ”No ei niin mitenkään”. Jos asiaa pohtii hieman enemmän, on meillä paljon potentiaalia, osaamista ja tahtoa, jos vain valjastamme sen käyttöömme hieman eri lailla kuin olemme aiemmin tehneet.

Mekin tiedämme, mitä asiakkaamme haluavat, tiedämmehän..?

Palvelumuotoilu on yksi vetovoimatekijä sekä koulutuksen teemana että sisältönä. Esimerkiksi Suomen Ekonomit ovat tarttuneet aiheeseen vahvasti ja uudistavat strategiaansa asiakaslähtöisesti palvelumuotoilu vahvasti sen keskiössä. Ekonomien työpajojen ideoista voisi moni sopia Xamkin toimintaan, kuten mentorointi osana opintoja sekä erityisesti sparraustuki opinnäytetyövaiheessa. Tai miltäpä kuulostaisi Xamk Lifecoach, jossa Xamk ei olisi mukana pelkästään opintojen ajan vaan jatkaisi aktiivisena tukijana valmistuneen opiskelijan arkea tarjoten erilaista tukea ja palvelua hänen urallaan ja toimien samalla myynti- ja markkinointikanavana myös kyseisen alumnin verkostoille. Alumnitoimintaa ollaan Xamkissa aloittelemassa ja siinä voisi suoraan hypätä digiloikan appien maailmaan, jolloin Xamk olisi tarjoamassa jotain, mitä muut vasta pohtivat.

Vähemmän puhetta enemmän aitoa intoa ja tekemistä

Elinikäinen oppiminen ei ole mikään uusi asia, mutta se realisoituu parhaillaan nopeammin kuin osaajat tai yritykset ovat siihen osanneet todellisuudessa varautua. Aiemmat opit ja varmat työpaikat ovat pääosin historiaa. Johtajakyselyn 2017 mukaan jatkuva kyky oppia, sosiaaliset taidot ja oma-aloitteisuus ovat nuorten tärkeimmät taidot tulevaisuuden työelämässä. Omien vahvuuksien ja osaamisen tunnistaminen sekä uratavoitteiden kirkastaminen ovat tärkeitä työelämätaitoja. Mentorointi tukee vahvasti tätä ammatillista kasvua. Suomen Mentoreiden kyselyssä neljä viidestä nuoresta haluaa suunnitella uraansa kokeneemman henkilön kanssa ja kaksi kolmasosaa vastavalmistuneista kaipaa tukea omien vahvuuksien ja osaamisen tunnistamisessa.

Osaamisstrategia on tulevaisuuden haltuunottoa ja hyvää nykyaikaista strategista johtamista

Harvat yrityksetkään tietävät, mitä osaamista ne tarvitsevat tulevaisuudessa, kun hädin tuskin osaavat sanoittaa edes tämän hetken tarpeensa. Tarpeet ovat akuutteja ja koulutuksen pitäisi pystyä tarjoamaan välittömästi näitä jatkuvasti muuttuvia osaamisia. Tähän ongelmakenttään integroituu vahvoja puheenvuoroja osaamisen muutoksesta ja pinnalla on myös organisaation osaamisstrategia. Perinteisesti henkilöt ovat itse kouluttautuneet, jotta voivat paremmin edetä urallaan ja täyttää siten omia kehitystarpeitaan. Osa yrityksistä on ymmärtänyt tämän ja tehnyt osaamisstrategian, jossa henkilökunta on samanlainen investointi kuin moni fyysinen resurssi.

Kesäkuun Ekonomi-lehden numerossa esitellään hyvä esimerkki erilaisesta osaamisstrategiasta. Gofore on digitaalisten palveluiden suunnittelu- ja kehittämisyritys, jonka iskukyky on riippuvainen henkilöstön osaamisesta. Työntekijät saavat itse arvioida kehittymistarpeensa ja järjestää koulutusta tarvitsemalleen osa-alueelle. Itseohjautuvaa kouluttautumista varten työntekijät ovat perustaneet osaamiskiltoja, joissa järjestetään koulutuksia, jaetaan oppeja niin omalle väelle kuin talon ulkopuolelle, mutta kulut maksaa Gofore, jossa on myös huomattu, että noin kuusi prosenttia työajasta olisi hyvä käyttää uuden oppimiseen. Siellä on myös jo löydetty vastaus alkuperäiseen kysymykseeni siitä, miten olla suunnannäyttäjä seuraajan sijaan. Moneen asiaan ei ole löydettävissä sopivaa ja riittävää koulutusta ulkopuolelta vaan se täytyy siis löytää itse ja kehittää osaamistaan omatoimisesti.

KymiExact-hanke nopeiden kokeiluiden mahdollistajana

Xamkin osaajistamme varmasti löytyisi osaamista ja halua kehittää itseään ja samalla organisaatiota kohti alan kärkeä. Voisimmeko mekin siis hypätä osaamisloikan? KymiExact-hankkeessa on nyt mahdollisuus lähteä haastamaan itsensä, osaamisensa ja kokeilla erilaisia opetuksen, TKI-yhteistyön ja verkostojen toimintatapoja ja -malleja. Mikäli sinulla on ideoita, joita haluaisit testata ja kehittää ota rohkeasti yhteyttä, ja pohditaan yhdessä, millaisia tulevaisuuden osaamistarpeemme ovat ja miten voisimme niitä yhdessä työstää eteenpäin.

Lisätietoja KymiExact-hankkeesta https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/kymiexact-tasmaosaamista-kymenlaaksoon/ sekä projektipäällikkö Tiina Kirvesniemi.

LISÄÄ AIHEISTA

Huotari, M. 2018. Tulevaisuuden osaamistarpeet on tunnistettava nyt. Saatavissa: https://www.ekonomilehti.fi/tulevaisuuden-osaamistarpeet-on-tunnistettava-nyt/ [viitattu 28.8.2018].

Keskuskauppakamari, 2017. Johtajakysely: Jatkuva kyky oppia, sosiaaliset taidot ja oma-aloitteisuus nuorten tärkeimmät taidot tulevaisuuden työelämässä. Saatavissa: https://kauppakamari.fi/2017/12/12/johtajakysely-jatkuva-kyky-oppia-sosiaaliset-taidot-ja-oma-aloitteisuus-nuorten-tarkeimmat-taidot-tulevaisuuden-tyoelamassa/ [viitattu 10.9.2018].

Suomen Mentorit. 2018. Neljä viidestä haluaa suunnitella uraansa kokeneemman kanssa – lue mentorointikyselyn kärkitulokset! Saatavissa: https://suomenmentorit.fi/kaksi-kolmesta-kaipaa-apua-vahvuuksien-tunnistamisessa-lue-mentorointikyselyn-karkitulokset/ [viitattu 3.9.2018].

 

Pin It on Pinterest