Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman KiVAKO-hankkeen tavoitteena on tuottaa harvemmin opiskeltujen kielten verkkomateriaalia ja kehittää pysyvä yhteistyömalli verkko-opetustarjontaan. KiVAKO-hankkeessa mukana olevat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun – Xamkin – kieltenopettajat ovat päässeet testaamaan kehittämiensä verkkomateriaalien ja opetusjärjestelyjen toimivuutta.
KiVAKO on kattava hanke
KiVAKO-hankkeeseen (2018-2021) osallistuu 18 ammattikorkeakoulua ja 8 yliopistoa. Opiskelijamäärillä mitattuna se on 82 % ammattikorkeakoulujen ja 95 % yliopistojen tutkinto-opiskelijoista. Hankkeessa on mukana yli 100 kieltenopettajaa, jotka tuottavat opetusmateriaalia ja kehittävät omia verkko-opetustaitojaan hankkeen digipedamentorien tuella. Kaikki materiaali tehdään yliopistojen yhteiselle Moodle-pohjaiselle digicampus.fi–alustalle (Kuva 1), ja se tulee olemaan hankkeen jälkeen vapaassa käytössä myös korkeakoulujen omaan opetukseen. Materiaalintuotannon ja digitaitojen kehittämisen lisäksi tavoitteena on luoda korkeakouluille pysyvä yhteistyömalli kielten verkko-opetustarjontaan. Hanketta koordinoivat Aalto-yliopisto ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Hankkeen neuvottelukunnassa Xamkia edustaa koulutusjohtaja Seija Aalto ja johtoryhmässä yliopettaja Tarmo Ahvenainen.
Pilottikurssit olleet suosittuja
Hankkeessa tuotetaan opiskelumateriaalia alkeista keskitasolle (B-taso) venäjässä, saksassa, ranskassa ja espanjassa, osin myös alakohtaisesti eriytettynä. Näiden lisäksi alkeistason (A1-A2-tasot) materiaalia tuotetaan italiaan, koreaan, japaniin, kiinaan, koreaan, portugaliin ja suomalaiseen viittomakieleen.
Kurssien pilotointi aloitettiin syksyllä 2019. Tavoitteena oli testata paitsi tuotetun opetusmateriaalin toimivuutta, myös korkeakouluyhteistyön järjestelyjä opetuksen tarjoamisessa. Sekä syksyllä että keväällä pilotointiin noin tusinaa verkkokurssitoteutusta. Kevään 2020 pilottikursseille tuli 975 ilmoittautumista 25 eri korkeakoulusta, ja vain noin kolmannes halukkaista mahtui mukaan. Xamkista kevään kursseille mahtui 12 opiskelijaa. Suosituimpia ovat xamkilaisten keskuudessa olleet sellaisten kielten alkeet, joita meillä ei tarjota eli syksyllä viro ja korea, keväällä japani ja viittomakieli.
Xamkin kieltenopettajien kokemukset
Verkko-opettaminen ei sinänsä ole Xamkin kieltenopettajille uusi kokemus. Silti kokeiluun liittyi uusia elementtejä, ja jokaisen pilotoinnissa mukana olleen Xamkin kieltenopettajan kokemus oli erilainen. Lehtori Päivi Korhonen, joka toimii myös yhtenä KiVAKO-hankkeen digipedamentoreista, opetti pilotissa Italia 2-kurssia. Sen materiaalia hän oli ollut tekemässä yhdessä Lapin yliopiston kollegan kanssa. Päivin toteutuksessa oli itsenäisen opiskelun lisäksi AC-klinikkatunteja kerran viikossa suullisen kielitaidon harjoitteluun. Päivi kertoi kaiken sujuneen pääasiassa hyvin, vaikka pientä napinaa oli tullut AC-klinikkatuntien suuresta määrästä.
Venäjän lehtori Riitta Savolaisen lähtöasetelma oli erilainen. Vaikka Riitta on kokenut verkko-opettaja, hän ei aikaisemmin ollut pitänyt venäjän vasta-alkajien kurssia verkossa. Myös materiaali Venäjä 1 -kurssilla oli kokonaan toisten tekemää, sillä hankkeessa Riitta oli ollut tuottamassa muuta kuin alkeisryhmän materiaalia. Pilotointi antoi hyvä mahdollisuuden testata mitkä verkko-opiskelutavat ovat toimivia. Selvisi esimerkiksi se, että monet pari- tai ryhmätehtävät eivät nykymuodossaan soveltuneet suulliseen harjoitteluun alkeisvaiheessa. Verrattuna lähiopetustoteutuksiin, suurin ero oppimistuloksissa oli Riitan mukaan ääntämisessä ja lukemisen sujuvuudessa.
Lehtori Anna-Elina Hirvonen opetti puolestaan yhteisopettajana neljän muun opettajan kanssa TAMKin hallinnoimalla Saksa 7 -kurssilla, jossa osa sisällöstä oli eriytynyt alakohtaisesti. Anna-Elinan mukaan pilotointi tuotti hyvää vertailuaineistoa tehtävien jatkokehitystä varten. Mietityttämään jäi, miten opiskelijat kokivat sen, että yhdellä opintojaksolla on viisi eri opettajaa.
Pilotointi jatkuu lukuvuoden 2020-2021 ajan. Syksyllä 2020 on tarjolla 22 toteutusta, joista yksi on Xamkin ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhdessä toteuttama Venäjä 5 -opintojakso, jolla Xamkin lehtori Marja-Liisa Siren-Huhtinen on opettajana.
UniTandemilla tandem-kaveri mistä tahansa korkeakoulusta
KiVAKO-hankeeseen kuuluu myös UniTandem, korkeakoulujen yhteinen verkkotandem, jossa opiskelijat opettavat omaa äidinkieltä toiselle ja opiskelevat tandem-parinsa kieltä kahdenkeskisissä verkkotapaamisissa. Sopivan tandem-parin löytämistä varten Tampereen AMK:n opiskelijat kehittivät UniTandemiin erillisen sovelluksen. Opiskelu tapahtuu digicampus-alustalla olevien aihekohtaisten aktiviteettien ns. triggerien avulla, joita hankkeessa on luotu eri kielitaidon tasoille. Triggerien laatimisessa haasteena on ollut se, että ne on ollut pakko laatia kielestä riippumattomiksi. Koska kielet ovat erilaisia, triggerien soveltuvuudesta eri kieliin odotetaankin palautetta pilotissa.
UniTandemin pilotointi aloitettiin maaliskuussa 2020. Siksi tähän mennessä vasta 12 opiskelijaa on suorittanut UniTandem-opintoja loppuun asti, joten palautteen määrä on ollut vielä vähäinen. Syksyn 2020 UniTandem-pilotointia varten tehtiin korkeakouluille jaettava esite (Kuva 2).
Tavoitteena pysyvä yhteistyö
Hankkeella on päättymiseensä eli kesään 2021 saakka aikaa saada aikaan pysyvä harvinaisten kielen verkko-opetusyhteistyöverkosto, joka perustuisi korkeakoulujen väliseen sopimukseen. Yhteistyömallin yksityiskohtia on jo hiottu sopimusluonnosta varten hankkeen ns. rotaatiotyöryhmässä. Tavoitteena on malli, jossa vuosittain tarjotaan kaikkien Suomen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille verkko-opintojaksoja vähintään niissä 11 kielessä, jotka ovat olleet hankkeessa mukana.