Katselmuksessa käsitellään yksiköiden toimintaa sekä tuloksia ja taloutta tunnuslukujen ja laatupalautteiden avulla ja sovitaan kehittämistoimenpiteistä.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) ensimmäiset johdon katselmukset pidettiin viikolla 10 koulutusalojen ja TKI-toiminnan osalta. Tilaisuuksiin osallistui noin 120 xamkilaista, joista noin 20 oli opiskelijoita.
Osa johtamis- ja laatujärjestelmää
Johdon katselmus on osa organisaation johtamis- ja laatujärjestelmää. Katselmus perustuu ajatukseen, että johdon tulee säännöllisesti katselmoida organisaation toimintaa.
Ammattikorkeakoulussa katselmus kohdistuu korkeakoulun perustehtäviin eli opetukseen, TKI- ja palvelutoimintaan sekä tukipalveluihin. Katselmuksen aineistoina käytetään palautekyselyjen tuloksia ja muuta tuloksista kertovaa tietoa. Katselmuksen tuloksena syntyy päätöksiä parannustarpeista. Katselmukset ja niiden päätökset dokumentoidaan ja niistä tiedotetaan koko organisaatiolle. (SFS.fi, luettu 12.3.2018.)
Parhaimmillaan johdon katselmukset ovat tilaisuuksia, joissa keskustellaan avoimesti ja tuodaan esille uusia ideoita. Johdon katselmus voi toimia ikään kuin langat yhdistävänä foorumina, jossa muodostetaan kokonaiskuva organisaation toiminnasta – katsotaan, miten on mennyt ja mihin ollaan menossa. (Ossi Ritolan blogi, luettu 13.3.2018.)
Uusi strategia näkyi katselmuksissa
Tänä vuonna rehtori Heikki Saastamoinen esitteli katselmuksen aluksi uuden strategian tarkennettuja tavoitteita vuosille 2018–2022 kolmen strategisen kärjen osalta. Strategiset kärjet ovat tulevaisuuslähtöinen oppiminen, kansainvälisyys ja TKI. Muiden johtoryhmän jäsenten johdolla käytiin keskustelua tuloksista keskeisten tuloskorttimittareiden pohjalta.
Lisäksi tarkasteltiin työyhteisön kehittämiskyselyn tuloksia ja koulutusaloilla myös opiskelijapalautteita. Katselmusten osanottajat keskustelivat vilkkaasti, ja erityisen kiinnostavaa oli kuulla opiskelijoiden näkemyksiä.
Kehittäminen kannattaa aina
Katselmuksen lopuksi rehtori asettaa kehittämistavoitteet seuraavalle vuodelle. Kehittämiskohteiden tuloksista raportoidaan seuraavan vuoden katselmuksissa.
Kehittämiskohteita vuodelle 2018 ovat mm. kansainvälisyyden vahvistaminen, 55 opintopistekertymän takaaminen, verkko-opetuksen kehittäminen, koulutuksen laadun varmistaminen ja kehittäminen, TKI-toiminnan ja opetuksen yhteistyön syventäminen sekä TKI-rahoituslähteiden monipuolisuudesta huolehtiminen.
Katselmusten historiaa
Xamk syntyi vuoden 2017 alussa, kun Kymenlaakson (Kyamk) ja Mikkelin ammattikorkeakoulut (Mamk) yhdistyivät. Mikkelin ammattikorkeakoulussa johdon katselmus on ollut yksi keskeisimpiä laatutyökaluja lähes toiminnan alusta saakka. Kyamkissa sen sijaan on pidetty ns. tavoite- ja tulosneuvotteluja hieman eri konseptilla.
Johdon katselmusten historia osoittaa, että vuosien mittaan ammattikorkeakoulun tavoitteet ja niissä käytetty terminologia ovat kokeneet melkoisen muutoksen. Toisaalta jotkut asiat myös pysyvät. Mamkin silloinen kehitysjohtaja Jorma Kähkönen kirjoittaa vuoden 1999 johdon katselmusten yhteenvedossaan mm. seuraavasti: ”Opiskelijapalautteen systemaattiseen käyttöön tulee kiinnittää edelleen huomiota, koska jatkossa näitä seikkoja tullaan myös ulkoisesti erittäin tarkoin arvioimaan.”
Kohti auditointia
Xamkin seuraavassa auditoinnissa palataan varmasti moniin nyt johdon katselmuksessa esillä olleisiin asioihin. Kolmannen kierroksen auditoinnissa korostuvat korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja koulutuksen opiskelijakeskeisyys.
Osaamista luova korkeakoulu -auditointialueella arvioidaan niitä menettelytapoja, jotka tukevat opiskelijakeskeistä ja työelämälähtöistä koulutuksen suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä.
Vaikuttava ja uudistava korkeakoulu -arviointialueella arvioidaan niitä menettelytapoja, joilla johdetaan ja kehitetään yhteiskunnallista vuorovaikutusta, edistetään korkeakoulun TKI-toiminnan ja taiteellisen toiminnan vaikuttavuutta sekä tuetaan kokeilevaa toimintakulttuuria.
Kehittyvä ja hyvinvoiva korkeakoulu -arviointialue keskittyy arvioimaan laatujärjestelmän hyödyntämistä strategisessa johtamisessa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä sekä laatujärjestelmän yleistä toimivuutta ja järjestelmän kehittämistyön suunnitelmallisuutta. (Karvi: Korkeakoulujen auditointikäsikirja 2018–2024)