Ingressin lainaus on Design Forum Finlandin tutkimusjohtaja Joakim Karskeen DFFAWARDS 2022 julkaisun esipuheesta.
Karske kuvaa hyvin, miksi muotoilua kannattaisi hyödyntää laajemmin eri aloilla ja eri tasoilla, ja miksi muotoilu ja digitaalisuus ovat nyt keskeisessä asemassa eri alojen kehitystehtävissä.
Miksi muotoiluajattelua?
Muotoilun, muotoiluajattelun ja palvelumuotoilun hyödyntämistä organisaatioiden ja tuotteiden kehittämisessä olisi hyvä edelleen lisätä ja tarkentaa. Digiosaajasta yrittäjyyteen -hankkeessa opiskelijoille tarjottiin valinnaisena opintojaksona muotoiluajattelua (5 op).
Muotoiluajattelussa tarkastellaan haasteiden isoa kuvaa. Tarkennetaan suunnittelun lähtötilannetta eri näkökulmien kautta ja haasteita nykyisessä toiminnassa sekä haetaan mahdollisuuksia ja tulevaisuuden ratkaisuja kriittisen ajattelun avulla. Tarkoitus oli avata uusille digiyrittäjille, miten muotoilua voidaan hyödyntää monin eri tavoin monilla eri aloilla ja miten muotoilu hyödyttää liiketoimintaa.
Opetus toteutettiin etänä, yhtä aikaa sekä suomeksi että englanniksi. Opettaminen sekä oppiminen kahdella kielellä yhtä aikaa on haastavaa. Suomalaiset opiskelijat pärjäävät sekä suomeksi että englanniksi mutta ajatus varmasti katkeaa, kun kieli vaihtuu ja käsitteet ovat vieraita sekä suomeksi että englanniksi. Lisäksi englanniksi opiskelevien äidinkieli ryhmässä oli joku muu kuin englanti eli heillekin englanti oli vieras kieli. Käsitteiden ymmärtäminen konkretian tasolla on tärkeä perusta oppimiselle. Monet käsitteet ovat lähtöisin englannin kielestä. Silti niitä tulee käydä läpi tarkemmin, koska kääntäminen ei aina ole tarkkaa.
Miten muotoiluajattelua hyödynnettiin?
Muotoiluajattelun opintojaksolla opiskelijat määrittelivät oman yrityksensä ideaa, tavoitteita ja kehittivät omaa yrityskonseptiaan muotoiluajattelua hyödyntäen.
Muotoilussa ihmiset, käyttäjät ovat kehitystoiminnan keskiössä. Aluksi tunnistetaan, kuka on asiakas ja kuka käyttäjä. Heitä myös osallistetaan yhteiskehittämiseen ja esimerkiksi työpajoihin, jotta heille osataan tuottaa arvoa, asiakasarvoa. Tätä nopeassa aikataulussa edennyt opintojakso ei mahdollistanut parhaalla mahdollisella tavalla.
Monimutkaisissa palveluissa on tärkeää tunnistaa sidosryhmiä, keiden kanssa yritystä pyöritetään. Heidän kanssaan kokonaisuutta voidaan kehittää yhdessä kaikkia tyydyttävällä tavalla. Samalla tunnistetaan kriittiset pisteet, joista on erityisesti pidettävä huolta. Eri sidosryhmien tavoittaminen vaatii sitouttamista ja pidempää aikaa.
Erilaisia muotoilun tutkimusmenetelmiä hyödyntämällä pyritään löytämään oikea ongelma, joka on merkityksellisin kehitettävässä ideassa ja johon on tärkeää löytää ratkaisu. Ongelmaan haetaan vuorotellen avoimin mielin erilaisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja ja seuraavaksi analysoidaan tarkasti, mitkä karsitaan pois ja mitkä ratkaisut viedään eteenpäin. Prosessia toistetaan niin kauan, että löydetään riittävän hyvä ratkaisu (iteratiivisuus).
Seuraavaksi kiteytetään, mitä hyötyä asiakkaalle tarjotaan ja miten ja millaista arvoa hän kokee saavansa.
Tärkeää on myös eri ratkaisujen testaaminen sekä mallien rakentaminen kokeiluja varten. Puhutaankin kokeilukulttuurin tärkeydestä kaikilla toimialoilla.
Alkuun opiskelijat tutustuivat aihealueeseen hakemalla digitaalisia palveluja, jotka he itse kokivat innostaviksi. Näistä löydöksistä he tunnistivat uusia mahdollisuuksia myös omaan yritystoimintaansa sekä mahdollisuuksia erottua kilpailijoista. He pohtivat ja määrittivät sidosryhmiä, joita heidän tulisi omassa kehitystyössään huomioida ja joiden kanssa toimintaa tulisi kehittää.
Myös asiakasryhmiä ja käyttäjiä etsittiin ja määriteltiin kenelle yrityksestä olisi hyötyä tai kenelle yritys tuottaa palveluja ja sitä kautta arvoa. Asiakkaita määriteltiin elämäntapataulun ja profiilien avulla. Visualisoimalla suunnittelua tehtiin näkyväksi, jotta kaikki osapuolet ymmärtävät kokonaisuuden samalla tavalla ja kehitystehtävää on helpompi kehittää ja muuttaa edelleen. Keskeiset kysymykset olivat: millainen asiakkaan arvomaailma on ja miltä se näyttää, mitä arvoa tai hyötyä asiakkaalle tuotetaan?
Opintojaksolla hyödynnettiin myös palvelumuotoilun menetelmiä. Lopuksi opiskelijat tekivät palvelumallin (service blueprint) oman yrityksen palvelusta. Palvelumallissa tehdään näkyväksi asiakkaan kulkema palvelupolku sekä kuvataan muiden toimijoiden osallistumista aikajanalla palvelupolun eri vaiheissa. Näin eri toimijat tietävät kuka on vastuussa palvelun eri vaiheissa. Eri toimijat myös ymmärtävät toistensa toiminnan tärkeyden kuten myös koko palvelukokonaisuuden.
Ja mihin päädyttiin?
Opiskelijoiden mielestä koulutus oli monipuolinen. Palautteissaan opiskelijat kuvasivat opintojaksoa itselleen alkuun vaikeaksi mutta tehtävät tukivat oppimista hyvin. He myös saivat ideoita omaan yritykseensä. Myös aikataulussa pysyminen oli opiskelijoille tärkeää. Tahti tehtävä/viikko oli sopiva myös osaamisen syventämiseen.
Erityisesti kiiteltiin vertaistukea, muiden tuotosten seuraaminen laajensi hyvin mahdollisuuksia omassakin kehitystyössä. Vertaispalautteen antaminen ja saaminen koettiin myös antoisaksi ja opettavaiseksi. Opiskelijat kokivat haasteita opintojakson kaksikielisyydestä. He myös toivoivat keskustelevampaa osallistumista opiskelijoilta itseltään. Osa koki vertaispalautteen antamisen haastavana, koska kaikki eivät palauttaneet tehtäviään ajoissa.
Opettajalle mieluisia kommentteja olivat: “Kiinnostuin jopa niin paljon, että voisin opiskella aihetta lisää.” Oli hienoa nähdä, kuinka opiskelijat innostuivat kehittämään omaa palveluaan konkreettisemmaksi uusilla menetelmillä ja testaamalla eri versioita. Tärkeä havainto oli, että juuri digitaalisuus mahdollistaa pienellekin kohderyhmälle suunnatun palvelun menestyksen.