Pilotti yrittäjyyden oppimisympäristöstä

Xamkissa opiskelee vuosittain satoja kansainvälisiä opiskelijoita, joista moni haluaisi jäädä maahan valmistumisensa jälkeen. Työvoimapulaa potevien yritysten kannattaisikin tarttua tähän vähäiselle huomiolle jääneeseen potentiaaliseen resurssiin. Toisinaan uusi kulttuuri ja kielimuuri voivat hidastaa näiden kahden osapuolten kohtaamista. Opetus ja oppiminen Xamkissa vastaavat tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Tästä huolehdimme tekemällä jatkuvaa kehitysyhteistyötä alueen organisaatioiden kanssa.

Viime vuonna Xamkissa suunniteltiin ja toteutettiin ainutlaatuinen yrittäjyyden oppimisympäristö: korkeakoulun yrittäjyyden asiantuntijat sekä liiketalouden lehtori Sara Czabai-Leppänen räätälöivät uudenlaisen tapahtumatuotannon kurssin nimeltä ”Impressive Event Production”. Se kytkeytyi Kymenlaakson liiketoimintaympäristöön ja siihen otti osaa korkeakoulumme liiketalouden opiskelijaryhmä, johon sisällytettiin sekä kansainvälisiä että suomalaisia opiskelijoita toistensa tukemiseksi.

Tällä kokeilulla halusimme vastata tavallamme vallitsevaan osaajapulaan, yrittäjyystietämyksen lisäämiseen sekä ulkomailta tulleiden talenttien kohtauttamiseen suomalaisten kanssa. Varsinkin liiketalouden opiskelijat Sabina Akhmetova, Rushitha Fonseka, Kseniia Troshkina ja Damian Santibanez ovat olleet inspiroituneita kokemansa jälkeen.

Opiskelijat rakensivat tapahtuman, työelämäyhteyksiä ja kokivat yrittäjyyden kipinää

Opiskelijoiden tehtävänä oli luoda tapahtumakokonaisuus paikallisille liiketoimijoille. Oppimiskokemus tapahtui kolmiportaisesti: ensin opiskelijat osallistuivat ja tutustuivat asiakasnäkökulmasta kansainväliseen Nordic Business Forum -seminaariin. Seminaarin teemana oli tulevaisuuden johtaminen ja kokonaisuutta seurattiin Xamkin kampuksella Helsingistä striimattuna. Paikallisia yrityksiä kutsuttiin myös katsomaan seminaarin striimausta, tavoitteena luoda samalla antoisa verkostoitumistilaisuus.

”Suosittelen harkitsemaan tällaisten oppimismahdollisuuksien lisäämistä jo meidän pakolliseen lukujärjestykseemme eikä ainoastaan vapaavalintaisiin kursseihin, koska tämä on jotain, joka on tarpeellista opiskelijoiden kokea käytännössä. Oli hyvä nähdä digitaalisesti tällainen bisnestapahtuma kuin Nordic Business Forum ja vielä asiakkaan näkökulmasta. Näimme mitä trendejä alalla on pinnassa ja mistä asioista on kova kysyntä”, pohtii Troshkina.

Kaiken oppimansa jälkeen opiskelijat saivat seuraavaksi mahdollisuuden avustaa Business Kouvola -tapahtuman tuotannossa. Raino Kukkosen 70-vuotissäätiön ja yhteistyökumppaneiden järjestämä seminaari kokosi Kouvolan Teatterin täyteen yrittäjiä, yrittäjähenkisiä ja itsensä kehittämisestä kiinnostuneita seminaarivieraita.

Tämä yhteistyökokemus antoi opiskelijoille samalla tilaisuuden tutustua paikalliseen liiketoimintakulttuuriin, sillä paikalla oli yli 300 osallistujaa ympäri Kymenlaaksoa. Opiskelijoista Damian Santibanez loi jo tässä vaiheessa antoisia työelämäsuhteita:

”Sain Kinnon kautta mahdollisuuden työskennellä Kouvolan Teatterin backstagella osa-aikaisesti. Tätä kautta teatteri näki ansioluetteloni ja halusivat minut kabaree-tuotantoon mukaan. Tulevaisuudessa häämöttää myös mahdollinen täysiaikaisen työntekijän pesti teatterilla. Minulla oli teatteritaustaa ja tapahtumakurssimme kautta minulla oli mahdollisuus näyttää taitoni. Samalla kaikki kohtaamiset olivat kuin odottamatonta sattumaa, sillä Kouvolan teatteri oli vain yksi kurssimme tapahtumapaikoista, joista löysinkin sitten tämän työmahdollisuuden”, kertoo Santibanez.

Koko opintojakson huipentuessa syksyllä 2022 opiskelijaryhmä pääsi tuottamaan alusta loppuun Xamkin Kasvu X -bisnestapahtuman kasvuyrityksille, sijoittajille ja opiskelijoille. Tapahtuma järjestettiin Kouvolassa Pato Klubilla ja se koostui inspiroivista puheenvuoroista, paneelikeskustelusta, tapahtumatorista ja ”business dating”-verkottumisesta.

Varsinkin kansainvälisistä opiskelijoista on ollut hienoa päästä pienen kaupungin yhteisön sisälle. Ulkomailla vastaavanlaisissa tapahtumissa vallitsee ja haastaa hierarkkiset valtasuhteet.

”Maassamme ei ole esimerkiksi Suomen kaltaista startup-kulttuuria. Teillä tavoitellaan seuraavia tasoja, innovaatioita ja yrityksiä. Investoinnit omassa maassani tällaisiin asioihin ovat vähäisiä. Kotimaassani bisnestapahtumat ovat pienempiä ja ihmisten voimasuhteet puolestaan isompia. Suomessa tapahtumakurssin yhteydessä keskustelin erään yrityksen johtajan kanssa. Hän oli myös finanssialalla kuten olen omalta taustaltanikin, ja jälkeenpäin hän tuki näkyvyyttäni LinkedInissä kirjoittamalla minulle suosituksen. Täällä hierarkkiset suhteet ovat aivan erilaisia kuin kotimaassani. Näen, että täällä on ihmisiä, jotka haluavat meidätkin mukaan toimintaan”, kertoo Fonseka.

Kasvattiko tämä koko yrittäjyyden oppimisympäristö toisaalta itse opiskelijoiden valmiuksia ryhtyä yrittäjiksi? Opiskelijoiden mielestä he ovat oppineet liiketoiminnasta hurjasti. He kokevat, että alueen liiketoimijat ovat huomanneet heidät ja he ovat nyt osa yhteisöä. Opiskelijat ovat kartuttaneet verkostojaan sekä saaneet samalla arvokasta käytännön kokemusta. Valmiudet yrittäjyyteen ovat siten vahvistuneet ja osa opiskelijoista on myös tunnistanut markkinarakoja omille ideoilleen.

”Uskon että minusta tulee yrittäjä. Minulla on yrittäjän mindsetti ja tämän kurssin kokemukset ovat antaneet minulle työkaluja tehdä haaveesta totta.”

”Olen päässyt näkemään kuinka asiat toimivat ja kuinka ideoista tehdään todellisuutta. Aion ehdottomasti tehdä jotakin yritystoimintaa tulevaisuudessa. Kouvolassa ei tapahdu paljoa ja tästä on tullut minulle ns. ”pakkomielle”. Unelmoin tämän asian muuttamisesta”, Santibanez naurahtaa.

Yrittäjäksi ryhtymisen rinnalle nousee myös toisenlainen mahdollisuus yrittäjyydestä kiinnostuneille. Tapahtumakurssin yhteydessä tapahtunut yhteistyö paikallisten liiketoimijoiden kanssa on herättänyt ajatuksia toimia myös liiketoimintakulttuurin tukijoina. Kurssin kautta opitut yritystoiminnan osa-alueet ovat lisänneet opiskelijoiden tuntemusta alasta, ja moni on myös valmis yhteistyömahdollisuuksiin yrittäjyyttä tukevissa projekteissa.

”Yleisesti en koe itseäni yrittäjäksi, mutta tiedän olevani hyvä tiimipelaaja. Eli jos tulisin työskentelemään jonkun yrittäjähenkisen ihmisen kanssa, olisin 100-prosenttisen hyvä avustaja hänelle. Miellän itseni enemmän fasilitaattoriksi ja tukijaksi, kuin itse ’johtajaksi'”, pohtii Troshkina.

Yrittäjyyttä ajatellen moni opiskelija rakentaa yhä yrittäjyyspolkuaan. Kokemansa pohjalta nelikko voi kuitenkin todeta yhteen ääneen yrittäjyyden kipinän heränneen itsessään. Heidän mielestään moni opiskelija ei toisaalta ymmärrä myöskään tarttua tapahtumakurssin kaltaisiin mahdollisuuksiin. Yrittäjyys toki koetaan joskus pelottavana riskinä. Toisaalta yrittäjyyden yhteisöt kuten PatteriES ja vuorovaikutus samanmielisten kanssa herättää opiskelijoissa yrittäjyyden haaveita, joista he uskovat tulevan todellisuutta taitojensa harjaantuessa.

”En ollut aiemmin kiinnostunut tapahtumatuotannosta ja muusta tällaisesta, mutta vierailtuani *ship Startup Festivaalissa 2022 päätin, että nyt minun on pakko liittyä tuohon! Myös Patteri ES (entrepreneurship society) oli siellä jäsenineen, joten koin että tämä on jotain missä minun tulisi olla mukana myös. Olen vasta 20-vuotias ja pohdin vielä tulevaisuuden suunnitelmiani. Tässä vaiheessa koen, että minusta voisi ehkä tulla yrittäjä jossain vaiheessa, mutta sitä varten minun on kehitettävä yrittäjämäistä mindsettiä. Tätä varten pyrin keräämään niin paljon kokemuksia kuin vaan voin. En ole ehkä kiinnostunut juuri tapahtumatuotannosta, mutta tiedän että tämä ”palapelin pala” ja oppimiskokemus on tärkeä tulevaisuuteni kannalta”, kertoo Akhmetova.

Pin It on Pinterest