SAILA on lyhenne sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksesta. Sitä pilotoidaan kansallisella hankkeella, jossa on mukana 20 ammattikorkeakoulua eri puolilta Suomea. Koulutuksen tavoitteena on, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolella valmistuneet sairaanhoitajat saavat täydennettyä tutkintonsa suomalaisia vaatimuksia vastaaviksi sekä kielitaitonsa vähintään vaaditulle B1-tasolle.
SAILA-opiskelijoita ja hanketyöntekijöitä on Xamkin kolmella kampuksella: Kotkassa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Pääasiassa jokaisen kampuksen opiskelijat opiskelevat joko verkossa tai omissa ryhmissään kampuksilla. Hanke kuitenkin mahdollisti kaikkien opiskelijoiden yhteisen päivän kauniissa syysluonnossa.
Tutustumisleikkiä ja metsäretkeä – tietysti suomen kielellä
Suomalainen luonto tarjoaa hyvät puitteet oppia ja virkistäytyä yhtä aikaa. Päivän teemana olikin ryhmäytymisen ohella luonto ja terveys: miten luonto vaikuttaa ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin? Metsäretken rastilla pohdittiin ensin pienryhmissä luonnon vaikutuksia psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Opiskelijat osasivat kertoa esimerkiksi, että luonto vähentää stressiä, laskee sykettä ja parantaa mielialaa. Samalla kerrattiin tärkeää kehoon ja terveyteen liittyvää perussanastoa ja erilaisten sairauksien nimiä.
Toinen metsäretken tehtävä keskittyi aisteihin: mitä kaikkea metsässä voi havaita eri aisteilla? Opiskelijat keräsivät maastosta näköhavaintoina esimerkiksi hyviä ruokasieniä, myrkyllisiä kielon marjoja, katajaa, jäkälää ja pihlajanmarjoja. Luonnon tutkimisen jälkeen mietittiin yhdessä eri aisteihin liittyviä sanoja sekä terveydenhuollon sanoja, jotka liittyvät aisteihin. Jos on heikkokuuloinen, tarvitsee kuulokojeen. Joku tarvitsee silmälasit tai suurennuslasin. Jos ei näe mitään, on sokea. Suuhun katsomalla voi taas nähdä esimerkiksi kielen, kitalaen, kitapurjeen, nielun ja nielurisat. Joskus kipeässä nielussa voi olla peitteitä tai jopa nielupaise. Monta tärkeää sanaa saatiin siis yhdistettyä luonnon havainnointiin.
Yhteisö antaa tukea
Suomen kielen oppiminen on monelle SAILA-opiskelijallekin haaste. Yhteisen päivän tavoitteena oli käyttää suomea mahdollisimman paljon. Siinä onnistuttiinkin hyvin – vaikka välillä olikin liikaa intoa turvautua muihin kieliin kuin suomeen.
– Mutta minä tykkään auttaa! kommentoi eräs opiskelijoista.
Sama kokemus on varmasti monella: keskustelu kääntyy helposti sille yhteiselle kielelle, jota keskustelijat osaavat parhaiten. Vaikka avuliaisuus on positiivinen asia ja opiskelijoiden tuki toisilleen on tärkeää, liian nopea kielen vaihtaminen ei tue kielenoppimista parhaalla tavalla. Hyvä perussääntö on, että yritetään ensin monta kertaa suomeksi ja vaihdetaan muulle kielelle vasta, jos se on aivan välttämätöntä. Jos kielenoppija ei saa mahdollisuutta yrittää ja löytää ratkaisua itse, jää myös kokemus onnistumisesta saamatta.
Opiskelijoiden osaamisen kehittymisen kannalta on tärkeää, että ryhmän yhteinen kieli on suomi. Silloin jokainen keskustelu on myös oppimistilanne ja kokemus siitä, että suomen kielelläkin voi selviytyä. Vaikka opinnot ovat vasta aluillaan, moni on jo rohkaistunut käyttämään suomea vapautuneemmin, omalla tasollaan ja muihin vertaamatta.
SAILA-opiskelijat tulevat erilaisista taustoista. Lähes kaikki kuitenkin opiskelevat ja tekevät samaan aikaan työtä esimerkiksi hoivakodissa tai laboratoriossa. Elämän aloittamiseen Suomessa voi liittyä monenlaista haastetta. Yhteisöllisyyden luominen tukee opiskelijoita jaksamaan läpi opinnot ja saavuttamaan tavoitteen, sairaanhoitajaksi laillistumisen.
Opettajien tavoitteena on ollut luoda opiskelijoille turvallinen ilmapiiri, jossa voi kokeilla, yrittää ja erehtyäkin. Salliva ja kannustava ympäristö rohkaisee viestimään myös silloin, kun kielitaito on vielä kehittymässä. Myös tekemisen ilo on yhteinen: SAILA-opinnoista ei naurua puutu, ja se auttaa niin opiskelijoita kuin opettajiakin jaksamaan kiireistä arkea. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat asioita, joiden tärkeys meidän kaikkien kannattaisi muistaa niin työssä kuin elämässäkin.